Suoraselkäinen Halonen?

Ilkka on näköjään käynnistelemässä paskalinkotörkykampanjaansa. Kunhan halosta on parjattu tarpeeksi seuraavana lienee aina vaan kannastustaan kasvattavan niinistön vuoro saada osansa?
Säälittävää, toisaalta uppoaa varmasti hyvin pohjanmaan peräkammarin poikiin...

Hokkasen johtaman törkyjournalistisen linjan läpyskään Ilkkaan ei kannata luottaa puolen puupennin edestä.

Ilkan kirjoitus edustaa tyypillistä suomalaista heikkoa itsetuntoa. Ollaan alamaisia, olla rähmällään. Tämä kai on perua siitä, että ollaan oltu pitkään Ruotsin kuninkaan käskyläisiä ja sitten sadan vuoden ajan Venäjän tsaarin ja hänen valitsemansa kenraalikuvernöörin johdettavana. Sotien jälkeen tsaarin korvasi Stalin ja hänen kenraalikuvernöörinsä Kekkonen.

Koiviston tultua presidentiksi aloimme vähin erin luottaa enemmän itseemme eli parlamentaariseen demokratiaan. Demaripresidenttien aikana olemme melko johdonmukaisesti edenneet tähän suuntaan. Kepu on sen sijaan aina kaivannut vahvaa johtajaa, Kekkosta, joka pistää muka asiat kuntoon. Luottaminen johonkin yksinvaltiaaseen osoittaa alamaisasennetta ja on epäluottamus kansalaisten omaa ajattelykykyä kohtaan.

Kekkonen on hyvä esimerkki vallan väärinkäytöstä. Hän puuttui usein asioihin, jotka eivät lakiemme mukaan laisinkaan kuuluneet presidentille. Halusipa hän lopulta erottaa jopa Johannes Virolaisen eduskunnan puhemiehen ja Kepun puheenjohtajan tehtävistä. Tätä voi kutsua aivan ennen kuulumattomaksi röyhkeydeksi ja vallankaappaukseksi.

Rautatieläisten lakkoon puuttuminen oli presidentiltä myös törkeä puuttuminen asiassa, missä virkamiehistö ajoi itselleen laillisella lakko-oikeudella parempia etuja. Jos rautatieläisten liiton johdossa olisi ollut vähän sitkeämpiä miehiä, he olisivat katsoneet kortit ja sen, kirjoittaako Kekkonen nimensä alle vai ei. Kekkonen halusi siis puuttua virkamiesten työehtoihin, vaikka asia ei hänelle presdenttinä kuulunut. Kekkosella oli jotain erityistä kaunaa Valtion rautateillä työskenteleviä vastaan, sillä hän oli useammankin kerran yrittänyt lopettaa näiden lakkkoilun. Silloin Kekkonen keksi kutsua nämä ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Sillä kertaa yritys jäi Kekkoselta yritykseksi, kun rautatieläiset vaativat kertausharjoituksiin kutsuttuna itselleen majoitusta ja aseistusta ja ilmeisesti myös siviilien tyhjentämistä junista, ettei tule vahinkoja.

Halonen ei tosiaankaan ole ryhtynyt tällaiseen demokratiasta ja laista piittaamattomaan menoon. Hän ei ole halunnut vahvistaa mitään alamaisasennetta, vaan on kertonut olevansa demokraattinen, yhteistyöhakuinen johtaja eikä käskyttäjä.