Tsemmpiä teille kaikille joilla synnytys on vielä edessä. Kyllä siitä hengissä selviää, suurin osa ainakin täällä Suomen oloissa synnyttäjistä. :)
Itse aikoinaan pelkäsin synnytystä niiin paljon, etten iki-maailmassa ajatellut koskaan kykeneväni synnyttämään. Ajattelin että sitten ollaan lapsettomia tai adoptoidaan (ihan kuin se nyt olisi niin vain onnistunut!) tai pyritään sijaisvanhemmiksi, tms.
Noh, aika teki tehtävänsä. Löytyi mies ja vuosia tuli koko ajan lisää ja tuli ajankohtaiseksi perheen perustaminen. Ajattelin että kai siitä yhdestä sitten selviää... onhan ne naiset synnyttäneet ennen saunassa ja ties missä... ilman kivunlievityksiä ja valmiutta vaikka hätäsektioon jos niikseen tulisi.
No nyt olen kolmesti synnyttänyt ja täytyy sanoa, että ihan hienoja ja upeita kokemuksia kaikki vaikkakin jokainen synnytys on ollut hyvin erilainen. Hengissä on jokaisesta selvitty, ei täysin ilman kipua, mutta apua olen saanut sitä tarvitessa. Henkilökunta on ollut aivan kympin-arvoista joka kerta sekä synnytysosastolla että osastolla. Kyllä se on ollut maailman ihanin tunne, kun sen kaiken puurtamisen jälkeen on saanut rinnoilleen ihanan ruttunaamaisen vauvan miehen ollessa siinä mukana pitämässä kädestä. (Vaikkei totta puhuakseni hänestä nyt mitenkään mainittavasti ollut apua missään synnytyksessä.)
Kaiken sen ihanuuden olen saanut kolmesti kokea ja toisaalta ckyllä vähän surettaa kun on tuota ikää jo sen verran, ettei ehkä niitä vauvoja enää kenties meidän perheeseen lisää synnytetä.
Itse aikoinaan pelkäsin synnytystä niiin paljon, etten iki-maailmassa ajatellut koskaan kykeneväni synnyttämään. Ajattelin että sitten ollaan lapsettomia tai adoptoidaan (ihan kuin se nyt olisi niin vain onnistunut!) tai pyritään sijaisvanhemmiksi, tms.
Noh, aika teki tehtävänsä. Löytyi mies ja vuosia tuli koko ajan lisää ja tuli ajankohtaiseksi perheen perustaminen. Ajattelin että kai siitä yhdestä sitten selviää... onhan ne naiset synnyttäneet ennen saunassa ja ties missä... ilman kivunlievityksiä ja valmiutta vaikka hätäsektioon jos niikseen tulisi.
No nyt olen kolmesti synnyttänyt ja täytyy sanoa, että ihan hienoja ja upeita kokemuksia kaikki vaikkakin jokainen synnytys on ollut hyvin erilainen. Hengissä on jokaisesta selvitty, ei täysin ilman kipua, mutta apua olen saanut sitä tarvitessa. Henkilökunta on ollut aivan kympin-arvoista joka kerta sekä synnytysosastolla että osastolla. Kyllä se on ollut maailman ihanin tunne, kun sen kaiken puurtamisen jälkeen on saanut rinnoilleen ihanan ruttunaamaisen vauvan miehen ollessa siinä mukana pitämässä kädestä. (Vaikkei totta puhuakseni hänestä nyt mitenkään mainittavasti ollut apua missään synnytyksessä.)
Kaiken sen ihanuuden olen saanut kolmesti kokea ja toisaalta ckyllä vähän surettaa kun on tuota ikää jo sen verran, ettei ehkä niitä vauvoja enää kenties meidän perheeseen lisää synnytetä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei, olen ihan samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Synnytys pelottaa lähes kaikkia, mutta kyllä siitä selviää. Tunne kun vauva on syntynyt ja kaikki on ohi on aivan uskomattoman ihana. Vauva on siinä vierellä ja tuntee itsensä äärettömän onnelliseksi. Sitä tuntuu kuin olisi jossain kauniissa unessa, joka ei voi olla totta. Sitä vaan ei osaa etukäteen asennoitua ajattelemaan noita synnytyksen jälkeisiä ihania hetkiä vaan mielessä pyörii vain synnytys ja sen sujuminen, näin minullakin vaikka neljättä menen pian hakemaan. Onnea ja rauhallista mieltä kaikille odottajille, varsinkin ensikertalaisille. Edessä on hieno kokemus.
en halua pelotella, mutta ei se ikävä kyllä aina mene niin...synnytin syyskuussa ja raskausaikana en pelännyt synnytystä juuri noihin seikkoihin turvautuen:kipeetä tekee, mutta unohtuu kun saa oman ihanan käärön rinnalle. Eipä ollut sitten todellisuudessa niin. toista vuorokautta lasta tehtiin, ilman puudutuksia, repesin pahasti, ja väsymyksestä ym niin tokkurassa etten syntynyttä lastani pystynyt hoitamaan, en edes reagoinut kun hänet tuotiin rinnalle. halusin vaan sanoa että jokainen synnytys on erilainen, on niitä hyviä kokemuksia, mutta myös huonoja löytyy.
Näin on vaikeaakin voi olla, itsellänikin yksi synnytys on ollut aika pitkä ja hankalakin. Suurin osa synnytyksistä sujuu kuitenkin ihan hyvin. Näistä vaikeista kokemuksista kuitenkin kirjoitetaan valitettavasti niin paljon enemmän. Jokainen tietää varmasti että vaikeuksia voi tulla. Pitäkää tytöt mielessä kuitenkin se, että suurempi todennäköisyys on sillä, että kaikki menee hyvin. Enemmän pitäisi ehkä pohtia sitä miten hieno kokemus synnytys kuitenkin parhaimmillaan voi olla.