Pikainen silmäys tämän päiväisen Tekniikka ja talouden työpaikkailmoituksiin: Tehtäviä, joihin haettiin diblomi-insinööriä oli 11 kpl. Näistä yhdeksään voi hakea myös insinööri. Pelkästään DIn paikkoja oli kaksi.
Eli tämän suppean otannan perusteella DIn tehtävistä n 82 % on sellaisia, joihin myös AMK- tai opistotutkinto antaa pätevyyden.
Eli tämän suppean otannan perusteella DIn tehtävistä n 82 % on sellaisia, joihin myös AMK- tai opistotutkinto antaa pätevyyden.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Eli tämän suppean otannan perusteella DIn tehtävistä n 82 % on sellaisia, joihin myös AMK- tai opistotutkinto antaa pätevyyden."
Juu. Tarjolla on paska palkka joten ei ehka houkuttele insinooreja.
Kun joku kerran taytyy saada, niin palkataan sitten viimeisena hatavarana Viiksi-Vallu amiksesta.
Jos sinulla olisikin edes vähän enemmän hajua tutkimuksen teosta, ymmärtäisit että yhden päivän otannan perusteella tuollaisen yleistämisen tekeminen alkaa täyttää jo huonon vitsin tunnusmerkistöä. Uskomatonta että viitsit tuollaista kirjoittaa, tuo kertoo nimittäin yhtä paljon työtilanteesta kuin sammakko säästä. Uskottavaa johtopäätöstä varten pitäisi olla tarkastelussa paljon pidempi ajanjakso.
Niinkuin sanoin: "pikainen silmäys". En toki ole vielä tekemässä väitöskirjaa tästä asiasta...
jätät sen AMK-väitöksen odottamaan ja käyt pari yläasteen äidinkielen kurssia ensin. Huh.
Joko olet päässyt yliopiton toiselle luokalle? Äidinkielen kurssi?
Vaikka tuo tulos oli vain yhdestä lehdestä, on suuntaus usein sama.
Monesti on myös auki paikkoja, joissa koulutusvaatimuksena on korkeakoulututkinto. Nekin tarkoittu yhtälailla niin diblomi- tai AMK-insinööreille.
Jos paikkaa ei hae tarpeeksi moni DI niin sitten ruvetaan kattelemaan inssejä.
Onko 80 % DIn tehtävistä siis sellaisia, joihin ei ole päteviä hakijoita? Johtuuko se erinomaisesti diblomi-insinöörien työtilanteesta vai siitä, ettei nykyinen yliopistokoulutus tuota päteviä hakijoita?
Voisiko tämä johtua siitä, ettei työnantaja halua noin aikaisessa vaiheessa karsia kenttää liikaa. Totta kai hän ottaa töihin pätevän DI:n, mutta aina ei käy niin hyvä tuuri varsinkaan kun otetaan huomioon työnantajan varaama palkkakatto tulevalle työntekijälle. Se että 80% tietyssä lehdessä olleessa työpaikoista kelpuutetaan AMK-hakemukset, ei todellakaan tarkoita että heitä myös otettaisiin töihin samassa suhteessa.
Olet oikeassa siinä, ettei ehdokkaita kannata karsia liikaa jo ilmoitusvaiheessa.
Minusta tuo kuitenkin osoittaa että on olemassa suuri joukko tehtäviä, joita voi hoitaa yhtähyvin AMK- kuin yliopistopohjalla.
Eikös useissa noissa lehti-ilmoituksissa haeta jotain 5 vuotta työkokemusta omaavia henkilöitä? Heidän koulutusaikanaan ei ollut niin paljon DI tai insinööriopiskelijapaikkoja.
Ko. työpaikoissa riittää hyvin AMK-taso. Myös DI kuitenkin huolitaan, jos suostuu pikku palkalla.
Toisaalta tämän päivän Suomessa parhaat AMK-inssit ovat oppimiskykyisempiä kuin keskitason DI:t.
Suurin ero keskiverto-AMK-inssin ja keskiverto-DI:n välillä on luovuudessa, itseohjautuvuudessa, esiintymiskyvyssä, itsensä ilmaisussa jne., ei niinkään tekniikan hallinnassa. AMK-inssi tekee mitä vain hyvässä ohjauksessa mutta ei niin paljon, jos joutuu itse vastaamaan asioiden suunnittelusta ja etenemisestä.
täysin että miten joku jaksaa kirjoittaa tällaista sisällötöntä sontaa.
Opiskelu auttaa ymmärtämään.
Onhan tuo selvä. Kokenut insinööri (AMK) peittoaa vihreän DI:n mennen tullen. Vastavalmistuneista hyvällä koulumenestyksellä varustettu DI peittoaa samantasoisen AMK-insinöörin. Tämä riippuu tietenkin työnantajan tarpeista. DI:n alkupalkka ja palkkakehitys ovat tottakai keskimäärin suurempaa kuin AMK-insinöörin. Yleensä myöskin vastuu ja työmäärä on suurempaa, eli työ on sitovampaa kuin AMK-insinöörin ja vaatii enemmän uhrauksia.
No eipä tuolla koulutuksella nyt hirveän suurta pätevyyttä saavuta. Kyllä se on työ, joka opettaa. Eli 10-20 vuotta työkokemusta vastaavista tehtävistä, niin ihan sama, vaikka ei olis käyny ku kiertokoulun.