Nopein saa vastata:
Muuntoluku, jolla kilometriä tunnissa muunnetaan solmuiksi.
esim: 12 km/h = ? solmua.
Muuntoluku, jolla kilometriä tunnissa muunnetaan solmuiksi.
esim: 12 km/h = ? solmua.
Solmut ja kilometrit sekasin
S_Mäkinen
3519107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
ja helposti kun jaat kahdella!
vai 1,386 siinnäpä pulma
Taisi tulla edellisellä kilowatin/hevosvoiman muuntokerroin. Merimaili on 1852 metriä, joten kerroin on 1,852.
1864- 1892, tai 1689- 1876 tai jotakin sellaista, tai sinnepäin kuitenkin.
1 mpk = 1,862 km.
Jos on vaikka 12 km/h rajoitus, niin kakkosella
jakamalla ajat 6 solmua eli hieman alakanttiin.
Jos jaat sen 1,862:lla (hieman vaikeampaa päässä), niin tosinopeus olisi siis 6,4 solmua kymmeneksen tarkkuudella.
Kiitos tiedoista.
Varmaan kirjoittajalla muistihäiriö, sillä merimaili on 1852 metriä.
tälläistä fibaa ei saisi tulla. Taisi olla suhteellisuusteoria liikaa mielessä! ;-)
Merimaili (Nautical Mile)on 1852 metriä, eli nopeus 12 km/h jaetaan 1.852 km/NM,ja saadaan nopeus 6.48 NM/h. Näin syntynyttä mittayksikköä NM/h kutsutaan solmuksi jonka vakiintunut lyhenne on kn (knots).
hyvä, että näkee vähän oikeaa tietoakin. Jos viitsii opetella muutaman perusasian, niin loppu onkin jo aika helppoa.
mutta mitäs asiaa sinulla oli? Kakista ulos jos on tärkeää, muussa tapauksessa olisit voinut jättää toisten tehtäväksi.
Samoin sinulle. Mutta huomenna on jo lauantai :)
Solmut kilometreiksi tunnissa: kerro kahdella ja vähennä tuloksesta 10%. Esim. 12 kn = n. 2*12 - 10% = 21,6 km/h
km/h solmuiksi: jaa kahdella ja lisää tulokseen 10%. Esim. 12 km/h = n. 12/2 + 10% = 6,6 kn
Oikeat arvot em. muunnoksista ovat 22,2 km/h ja 6,5 kn, joten noilla yksinkertaisilla muistisäännöillä päästään kohtuulliseen tarkkuuteen.
Vanha Vaasa paloi vuonna 1852 ja tuon kun muistaa niin sujuu veneilykin.
Mielestäni nykyään todella typerää rajoitusmerkit joissa nopeus km/t kun lähes kaikki laitteet näyttävät solmuja.
Kyllähän tuon vuosiluvun tai muuntokertoimen muistaa, mutta minulle ainakin luvun jakaminen 1,852 päässälaskuna tuottaa hieman vaikeuksia. Kertolasku sujuu vähän paremmin, mutta siihenkin menee hieman aikaa. Siksi olen opetellut nuo pari sääntöä, joissa kertoimena/jakaja on kakkonen, silloin laskenta sujuu päässälaskuna peruskouluopeillakin ihan nopsaan.
Muunnoksen pitää olla sen verran nopeata, että veneillessä ei tarvitse kaivaa laskinta tai kännykkää operaation suorittamiseen. Tosin nopeusrajoituksissa käytetyttyjen muutamien km/h arvojen vastaavuudet solmuina oppii kyllä nopeasti ulkoakin, mutta jos haluaa vaikkapa muuttaa merimaileissa ilmoitetut matkat kilometreiksi, niin silloin voi olla hyvä saada noin arvo ihan päässä laskien.
Solmut ovat historiallinen jäänne, jotka eivät kovin hyvin sovellut tuttuun 10-järjestelmäämme. Vanhoista tottumuksista on vaikeata päästä eroon, tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa tuumamittojen säilyminen käytössä edelleenkin. Itsekään en solmuja ja merimaileja ole hylkäämässä, koska niihin on tottunut ja toisaalta järjestelmällä on hyvät puolensa (mm. suora yhteys kaariminuutin ja merimailin välillä).
Poliisien tutkat näyttää lukemat km/h ja jos nopeusrajoitus kyltit olisivat solmuissa tarvittaisi kolmaskin mies poliisi veneeseen, laskutaitoinen luku- ja kirjoitustaitoisten lisäksi :-).
Muita tilanteita ei tule mieleen missä tuota muunnosta tarvii kuin nopeus rajoitukset ja siinä riittää kun kahdella jakaa..
minusta koko typerät solmut joutaa heittään museoon.
kun pistää gepsin näyttään km/h niin solmuja ei sen jälkeen tartte kuin köydessä
Melkoisen hankalaa, navikoidessa joutuisi laskemaan kokoajan kilometreistä merimaileiksi ja toisin päin.
Eiköhän kuitenkin anneta niiden kilometrien olla puhelinluettelon kartoilla, vai niilläkö navigoit? ;-)
Eiköhän se ole lähinnä tottumuskysymys, kumpia käyttää, etenkin näin Itämeren puitteissa. Mailien ja solmujen käytöllä on se etu, että karkean mitan saa suoraan karttalehden sivusta asteikosta. Toisaalta, ihan yhtä kelvon tuloksen saa, kun muistaa mittakaavan ja sen, paljonko 1 cm tai 5 cm kartalla on ko. mittakaavassa maastossa. Projektion aiheuttamalla mittakaavan muutoksellakaan ei ole mitään käytännön merkitystä esim. suomalaisia merikarttasarjoja käytettäessä. Joillakin niistä isoista yleiskarttalehdistä eroa voi jo vähän syntyäkin, mutta jos ei navigoinnissaan pyrikään kovin tarkkaan mittailemaan sellaisilta etäisyyksiä, ei asialla ole merkitystä.
Eli vaikka itse käytänkin näitä "meriyksiköitä", niin en näe mitään epätoivottavaa tai moitittavaa, saati virheellistä/väärin olevaa siinä, että joku käyttää puhtaasti SI-järjestelmän yksiköitä. Homma sujuu niillä yhtä sutjakkaasti :)
Kyllä kartasta löytyy mittakaavakin eli ei tarvitse edes muistaa. Ne mitkä olen nähnyt ovat olleet tyyliä 1:50000. Viivaimella mittaamalla saa matkan yhtä helposti kuin harpilla latitudiasteikoltakin. Ei pysty edes tekemään sitä virhettä, että ottaisi harpilla longitudiasteikolta mitat.
kysyit muuntolukua: kertolaskulla muuntoluku on 0.5339 ja jako laskulla 1.852 ... ja tulee suoraan solmuja vastauksena
Meripenikulma on noin 1 852 m, mutta pitää paikkansa vain päiväntasajalla, maapallo on vähän litistynyt navoiltaan joten napoja kohti kuljettaessa luku pienenee.
Meripenikulmahan on yhden kaariminuutin pituus päiväntasajalla.
Meripeninkulma on tasan 1852 metriä. Tämä on kiinnilyöty jo ennen SI-jätjestelmän käyttöönottoa eli mpnk on irroitettu yhteydestään maapallon dimensioihin. Mutta aika lähellä paiväntasaajan pituus on lukua 360x60x1852 metriä. Maapallon litistyneisyys vaikuttaa siten että kaariminuutin pituus kasvaa korkeammille latitudeille mennessä. Tälle muuttuvalle kaariminuutille olisi tulisi varata nimi merimaili erotukseksi kiinteästä meripeninkulmasta.
Mitä pituusyksiköihin tulee, niin luotiinhan metrikin aikanaan maapallon dimensioiden avulla (Ranskan vallankumouksen aikoina). Ei se ole sattumaa. että paiväntasaaja on 4 x 10 potenssiin 7 metriä noin neljän merkitsevän numeron tarkkuudella.
Mielenkiintoinen asia, tuo solmu. Kukaan ei kertonut, mistä sana SOLMU johtuu.
Elikkä, kiinnostaisi tietää, miksi km/h on muutettu solmuiksi !!? Miten alunperin solmu on laskettu ?
Kun purjelaivoissa mitattiin nopeutta niin oli lokiliina, jossa oli ajoankkuri päässä ja sitten pitkä liina johon oli tehty solmuja, yleensä meripnikulman kymmenesosien välein, ja tiimalasin hiekan valumisella mitattiin tunnin kymmenesosa. Ajoankkuri heitettiin veteen ja sitten päästettiin liinaa veteen ja laskettiin montako solmuväliä meni liinaa tiimalasin osoittamassa ajassa = aluksen nopeus somuissa.
Taitaa olla historia juuri toisinpäin ts. solmusta eli merimailia tunnissa on tullut myöhempinä aikoina ISO-standardin mukainen km/h. Nimityksen historiahan tuossa toisessa vastauksessa tulikin jo selväksi.
Solmun käytölle on siis historiallinen peruste ihan niin kuin tuumillekin. Yhtenä säilymisen syynä on matkan mittauksen helppous kartalta: kuten aiemmin on mainittu, niin kaariminuutti eli minuutti (=aste/60) pohjois-eteläsuunnassa vastaa merimailia muutaman metrin tarkkuudella koko maapallolla. Itä-länsisuunnassa (pituusaste eli longidudi) lyhenee päiväntasaajalta navavoille päin mentäessä, joten vinoittain mitattessa virhettä syntyy jonkin verran. Matka saadaan siis suoraan kartan asteastoikolta vaikkapa harpilla.
Eli jos purjehditaan suoraan pohjoiseen yksi leveysaste se on sama kuin 60 nm. Tästä saadaan maapallon kehäksi 360x60x1,852 km = 40003 km, joka ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Virhe ei ole merkittävä, päiväntasaajalla pallomme kehä taitaa olla 40076 km, napojen kautta en tarkkaa mittaa muista.
Myös kaariminuutti on helppo kun laskettiin kulkusuuntia trikonometriaalla niin maapallon asteverkosta saatiin suoraan matkat kaariminuutteina = meripenikulma. Tuolla harrastelaivurikurssilla joskus aikanaan laskettiin merkintälaskuja sillä avomerilinjalla, en tiedä lasketaanko enää.
Merkintälaskua harrastetaan rannikkolaivurikurssilla.
Avomerilaivurikurssi käsittelee paikan määrittelyä taivaankappaleiden avulla.
On tuosta kurssista jo vierähtänyt muutama vuosi, onkohan sekstanttia enää kellään muulla kun mulla.
kymmenet ovat vastailleet miten se muunto menee ja miten kaikkea muutakin voi tehdä.oikeesti veneilyn parissa ei tarvitse ottaa noin paljon ongelmia,onhan se maapallo kilometreissä yhtä pitkä muunnettuna kun meripeninkulmissa,tuumissa jaardeissa jne.käytä ihan mitä mittaa tahansa,hommaa jostain kirjaston kirjasta muuntotaulukot.viranomaisethan ovat jo päättäneet että nopeus merillä mitataan km/h joten siirrytään pikkuhiljaa luotiliinasta ja solmuköydestä mittareihin,menee varmaan vielä joitakin vuosia,tulee se sieltä.usko vaan englantikin joutuu tuumistaan luopumaan,jokunen merilordi ampuu ittensä,samaten joku veneilijä suomessa,pärjäillään.:)
Kunhan ratkaistaan tämä ikuisuuskeskustelu siitä onko solmu vai km/h ja merimaili vai km oikea yksikkö niin aletaan sitten keskustella olisiko nopeuden yksikkönä parempi m/s, kun tuo tuulen nopeuskin ilmoitetaan siten :-)
Viesti lienee kirjoitettu pilke silmäkulmassa mutta ajatushan olisi hyvä. Jospa ohitetaan koko muunnos solmuista kilometreihin ja mennään suoraan metreihin sekunnissa.
Purkkarimiehet ja uistelijat eivät ehkä kuitenkaan pidä asiasta koska joudutaan nopeuksiin 0,8 m/s ja vastaaviin pieniin lukuihin. Vaikka toisaalta lienee sama onko nopeus 1,7 solmua, 3,5 km/h tai 0,9 m/s.
Kyllä se on jätkät niin, että Mercatorin karttaprojektio on se ainoa oikea tapa jota on maailmanlaajuisesti totuttu käyttämään merenkulun apuvälineenä kuljettavaa matkaa määritettäessä. Samalla kun te puhutte metreistä, niin ystävämme jenkit vääntävät kättä siitä, että voitaisiinko maamaili ottaa käyttöön merenkulussa merimailin sijaan..., menkää saaristolaivurikurssille, niin perusteet selviävät. Mercatorin projektion edut tulevat esille viimeistään silloin, kun sekstantilla määritätte Etelän Ristin paikkaa tähtitaivaalla.
12 km/h solmuiksi
Laske näin:
12 : 1.852 = 6.479
siis nopeus solmuina on 6.5 solmua