Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta minä pidän painajaisista. Itse unessa se tuntuu hirveän autenttiselta ja pelottaa ja jännittää kamalasti...mutta jos sattuu että herään painajaiseen kirjoitan sen ylös ja aamulla analysoin sitä. Suurena kauhuelokuvien ja -kirjojen ystävä painajaiset ovat mielenkiintoisia ja mietinkin aina pienessä mielessäni voisiko tätä unta käyttää kauhuleffassa tai kirjassa. Itse horror ei aiheuta minulle painajaisia vaikka osaankin eläytyä niihin vahvasti. Näkeeköhän kauhuleffojen ohjaajat tai Stephen King painajaisia? Saavatko he sieltä ideoita vaan kertovatko muut heille omat nightmaret joita he käyttävät myöhemmin hyväksi?
Olen pitänyt unipäiväkirjaa jonkin aikaa ja tässä on muutamia näkemiäni painajaisia:
Miljöö on samettinen ja punainen, vanha talo. Tyttö pötkötti yläkerrassa, leveä sänky. Tiedän hänen isänsä raiskaa häntä. Alhaalla, portaiden lähellä olevassa ovenraossa katson kun isä tulee taloon ja menee portaita pitkin ylös tytön luokse. Tyttö on vasemmalla, on aina nukkunut siinä, ja mies oikealla puolella minusta katsottuna.
Kuitenkin oikea isä tulee kotiin. En voi katsoa hänen kasvoja. Mies ottaa haulikon ja ampuu katon läpi sängyn vasemmalle puolelle ja katosta alkaa vuotaa verta. Oikea isä lähtee pois.
Toinen painajainen: Olin nukkumassa mummon luona yläkerrassa, yksin. Lähdin alas vessaan, joka oli tällä kertaa ulkoeteisessä. Ovi oli auki ja siellä oli pieni tyttö (oli kesä ilta). Tyttö ruskehtavan vaalea. Tytöllä oli vaalea mekko. Mummolassa on ruusupensas ja se oli sen ruusupuskan kohdalla ja lähti kävelemään kohti rappusia. Minä menen rappusille ja huudan, että mitä sinä oikein haluat tai mitä sinä teet täällä, kuka olet.
Tyttö ei sanonut mitään vaan tuli vain kohti. Heitin häntä kohti jollain esineellä, mutta se ei vaikuttanut pikkutytön liikkeeseen. Sitten tyttö heitti jotain minun yli joka ilmeisesti lensi katolle.
Sanoin, että taloon et tule ja menin sisälle ja paiskasin ulko-oven kiinni. Tyttö sanoi: “Minäpä lennän” ja yks kaks hänen käsi tuli oven läpi ja rupesi kurottumaan yrittäen ottaa minusta kiinni. Minä jouduin paniikin valtaan ja aloin huutaa ja ajatella, että tämä on unta, tämä on unta, tämä on unta ja niin minä heräsin.
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä te olette mieltä painajaisista ja voisitte kertoa kokemianne painajaisia.
Olen pitänyt unipäiväkirjaa jonkin aikaa ja tässä on muutamia näkemiäni painajaisia:
Miljöö on samettinen ja punainen, vanha talo. Tyttö pötkötti yläkerrassa, leveä sänky. Tiedän hänen isänsä raiskaa häntä. Alhaalla, portaiden lähellä olevassa ovenraossa katson kun isä tulee taloon ja menee portaita pitkin ylös tytön luokse. Tyttö on vasemmalla, on aina nukkunut siinä, ja mies oikealla puolella minusta katsottuna.
Kuitenkin oikea isä tulee kotiin. En voi katsoa hänen kasvoja. Mies ottaa haulikon ja ampuu katon läpi sängyn vasemmalle puolelle ja katosta alkaa vuotaa verta. Oikea isä lähtee pois.
Toinen painajainen: Olin nukkumassa mummon luona yläkerrassa, yksin. Lähdin alas vessaan, joka oli tällä kertaa ulkoeteisessä. Ovi oli auki ja siellä oli pieni tyttö (oli kesä ilta). Tyttö ruskehtavan vaalea. Tytöllä oli vaalea mekko. Mummolassa on ruusupensas ja se oli sen ruusupuskan kohdalla ja lähti kävelemään kohti rappusia. Minä menen rappusille ja huudan, että mitä sinä oikein haluat tai mitä sinä teet täällä, kuka olet.
Tyttö ei sanonut mitään vaan tuli vain kohti. Heitin häntä kohti jollain esineellä, mutta se ei vaikuttanut pikkutytön liikkeeseen. Sitten tyttö heitti jotain minun yli joka ilmeisesti lensi katolle.
Sanoin, että taloon et tule ja menin sisälle ja paiskasin ulko-oven kiinni. Tyttö sanoi: “Minäpä lennän” ja yks kaks hänen käsi tuli oven läpi ja rupesi kurottumaan yrittäen ottaa minusta kiinni. Minä jouduin paniikin valtaan ja aloin huutaa ja ajatella, että tämä on unta, tämä on unta, tämä on unta ja niin minä heräsin.
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä te olette mieltä painajaisista ja voisitte kertoa kokemianne painajaisia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuntuupa oudolta kuulla että joku pitää painajaisista, kun minulle ne ovat riesa!!!! Ymmärrän kyllä miksi niihin voisi huumaantua, ne tunteet niissä ovat ainakin mulle äärimmäisen vahvoja..
Näen painajaisia lähes joka yö. Useimmiten pystyn itse kontrolloimaan niitä, mutta välillä herään sängystä paniikkikohtaukseen... Uneni ovat sairaita ja vaikuttavia ja välillä näen psykosomaattisia unia... fucking creepy!!!
olen usein meinannut kirjoittaa uniani ylös, mutta jotenkin tuntuu herätessä aina siltä että uni sekoittuu todellisuuteen jos niin teen ja jää vainoamaan...
mul on vilkas mielikuvitus =)
on toisinaan aika pahoja painajaisia. muttamielenkiintoisia kylläkin:) aina silloin todella pahoja kun näen niitä. mutta harvoin onneksi.
Niinpäniin,
käsittelemättömät traumat tulevat uniin usein panajaisina. Traumoja taas syntyy, kun joutuu kohtaamaan asioita, joita ei kykene käsittelemään. En usko kenenkään psyykeen kestävän loputtomasti käsittelemättömiä asioita. Jollakin aikavälillä niitä on alettava käymään läpi, joko unissa tai tietoisessa elämässä. Raja missä loppuu mielen kompensointikyky on hyvin häilyvä, aivan kuin hulluuden määritelmäkin. Toki olemme mukautuvia olentoja, mutta raja kulkee silti jossain. Tiedätkö missä omasi on?
Ensimmäisestä unestasi en voi vetää mitään linjaa...
Toisesta sen sijaan voisin sanoa seuraavaa: tuo tyttö unessasi olet sinä itse. Se on sinun itsesi ilmentymä. Hänen ei tarvitse puhua sinulle. Hän voi tulla taloosi milloin haluaa. Hän on se, joka hallitsee uniasi. Hän on pahin painajaisesi tai paras liittolaisesi. Ihan itsestäsi kiinni. Hän voi kulkea seinien läpi. Hänellä on valta tuhota sinut. Toisaalta hänellä on valta myös pelastaa sinut. Selvästi hän yrittää. Kompensoi, antaa vinkkejä, yrittää näyttää suuntaa, joka olisi sinulle itsesi kannalta parempi. Et vain jostain syystä suostu häntä kuulemaan.
Miltä sinusta tuntuisi osata lentää?
Se on mahdollista. Unien hallintakin on mahdollista. Unet ovat oman psyykeesi toimintojen ilmentymä. Intuitiivisesti aistin, psyykeesi toimivan normaalisti. Sinä vain omilla valinnoillasi käyt itseäsi vastaan. Pitkällä aikavälillä voit aiheuttaa itsellesi peruuttamattomia vaurioita, joita et enää itse kykene korjaamaan. Rajan ylitettyäsi ainoa pelastuksesi ovat vahvat kemikaalit, joilla salvataan unennäkökykysi, aloitteellisuutesi ja luovuutesi. Haluatko sitä?
Ole rehellinen itsellesi. Kuuntele itseäsi.
-Gamma-
minulle unistani/painajaisistani on tullut traumoja. esim.(1 esimerkki) ystäväni ajaa pyörällä ja minä istun tarakalla. en kykene näkemään ystäväni kasvoja. maailma on kirkas ja vihreä, mutta mitä pitemmälle ajamme, sitä värittömämmäksi ja synkemmäksi se muuttuu. lopulta tuntuu, että kaatuisin pyörällä johonkin mustaan, ahdistavaan pimeyteen ja ystäväni on kadonnut. (toinen) esimerkki, jota en muista kovin hyvin: herään lumivalkoisesta lumesta, joku vieressäni, hyvin pieni lapsi. yhtäkkiä mies, jolla on puukko kädessään, lähtee ajamaan minua ja lasta takaa. juoksemme, ja juoksemme, kunnes jokin tulee tiellemme. en tiedä mikä. pääsemme pakenemaan lapsen perheen luokse, ja kun tuntui, että kaikki olisi ohi, olen vanhassa talossani(jossa isäni asuu) tunnistan huoneen, mutta se on vain musta, synkkä, vanha ja rapistunut. huomaan että edessäni seisoo mies, joka ajoi minua takaa. hän nauraa minulle, ihan niinkuin olisin huvittava. hän yrittää tappaa minut, mutta kun huomaan, hän on jo kadonnut. minulla on pyöreä, terävä ja ohut esine käsissäni. katson sitä. ja miksi en tunne käsiäni? sitten käteni alkavat liikkua. hitaasti mutta varmasti rintaani kohti. esine lävistää ihoni. koko kehoni. se menee hitaasti lävitseni, ja veri valuu vatsaani pitkin. en hallitse käsiäni. sitten lävistän otsani. se vain uppoaa helposti sisään, en tunne mitään, se ei satu. en ole kauhuissani, olen kuin tunteeton nukke. kuin narut vetelisivät käsiäni. esine katoaa käsistäni. veri pulppuaa ulos kehostani. huomaan oven. tunnen käteni taas. avaan oven ja näen perheeni. he hymyilevät. kun luulen, että he ovat iloisia, halaan heitä. mutta sitten kuulen: "miksi teit noin?"mitä oikein olet mennyt tekemään?"kaikki on sinun syytäsi!"katoa!" minä vain pienenen, ja he suurenevat. he ovat värittömiä, heillä ei ole naamoja, vain nauravat maskit, tai joko itkevät maskit. tunnen itseni pieneksi. kaikki, jonka sain, on menetetty. isä välittää vain rahasta, äiti välittää vain laskujen maksamisesta, siskoni itkevät, ja veljeni on kuin ei huomaisi minua. olen yksin. pimeydessä. herään huohottaen, melkein kiljuen...
Painajaiseni ovat todella oudolla tavalla ahdistavia. Näen aina painajaista jossa, joko minä tapan/kidutan ihmisiä tai minua tapetaan ja kidutetaan. Ahdistavaa unista tekee sen etten tunne ikinä minkäänlaista kammoa/pelkoa/paniikkia joten en herää unista vaan kidutus jatkuu ja jatkuu vaan. Minä vain katson tapahtumia asenteella, että toi kuoli nyt jaa jaa minua kidutetaan näin onpa mielenkiintoista. Aamulla herätessä on usein likainen ja sairas olo. Onneks nään painajaisia harvoin ja vastapainona muut uneni ovat usein satumaisen kauniita ja mukavia :)
Minäkin pidän painajaisista! Unessa minua kyllä pelottaa, mutta pelko ei herätessä tunnu ikävänä, vaan semmoisena jännänä kutituksena vatsanpohjassa, mistä pidän. Unet voivat olla hyvinkin ahdistavia, mutta se ei tee niistä ikäviä - vain mielenkiintoisia. Niin mielenkiintoisia, että oikeastaan pidän niistä enemmän kuin muista unistani. Olen miettinyt, voiko niitä edes sanoa painajaisiksi. Tekeekö unesta painajaisen unen sisältö vai se miltä uni tuntuu? Näin taannoin unta, jossa minut yritettiin lukita ihmiskokeita tekevään tutkimuslaitokseen ja juoksin henkeni edestä lääkäreitä pakoon. Pahinta oli se, etteivät lääkärit olleet "pahoja" vaan puhuivat minulle rauhallisesti ja pyrkivät rauhoittelemaan minua puheillaan ja eleillään - näyttivät jopa hiukan sääliviltä. Jäin toistuvasti kiinni mutta pääsin aina pakoon. Kerroin unesta eräille ystävilleni, jotka kaikki sanoivat että olipa kamala painajainen. Mutta minulle se oli hyvä uni - siksi en edes sano näkeväni painajaisia, sillä en koe niitä pahoina unina.