Minun silmiini on osunut muutamasta kirjoituksesta maininnat "entinen juoppo" ja "entinen alkoholisti". Minun mielipiteeni on se, että jos ihminen on alkoholisti, niin hän on sitä kuolemaansa saakka, vaikka ei koskaan enää joisikaan. Itse ainakin tunnustaudun varmasti kuolinvuoteelleni saakka alkoholistiksi, vaikken ole vuosiin enää nauttinutkaan mitään alkoholipitoisia aineita.
Entinen vai ikuinen
Raivoraitis
7619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riittävän pitkälle edennyt alkoholiriippuvuus on ja pysyy ihmisen fysiikassa ja psyykessä, vaikka hän olisi juomatta kymmeniä vuosia.
Lienemme saivartelijoita, sillä asiasisältö ei aina riipu ilmaisun ulkoisesta muodosta. Entisen alkoholistin ja entisen juopon kaikki kyllä ymmärtävät oikein, että he eivät enää juo, eli ovat raitistuneet. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin kai paremmin sopisi "raitis alkoholisti" ja "raitis juoppo" mutta ne menisivät kai jo huumorin puolelle, vaikka sisällöltään oikein ovatkin. Kyllä ne vanhat termit kelpaavat, kun ne ymmärretään nimenomaan raittiutta tarkoittavina viittauksella entiseen elämään. (Mutta se riippuvuus ei ole entinen, kuten toteat.)
ehkä et ole vaan keksinyt riittävän mielekästä teekemistä entisen dokaamisesi tilalle,jotain mikä saisi sinut unohtamaan alkoholin olemassa olon ja joka päiväisen raittiutesi?
Perusteluja ei tullut minkäänlaisia, mutta tiedoksesi, että otan viinaa aivan milloin huvittaa, enkä tarvitse siihen lupaa keneltäkään.
On. Jos minä esim. olisin entinen alkoholisti niin minähän voisin alkaa ns. kohtuukäyttäjäksi? mutta onneksi tiedän tämän tosiasian että kohtuukäyttöön minulla ei ole koskaan paluuta, voin käyttää itsestäni korkeintaan sanontaa entinen juoppo koska en käytä enään alkoholia, mutta sinne juoppouteenkin on hyvin lyhyt "matka"..yksi ryyppy erottaa minut juoposta ja juovasta alkoholistista joten tänään en ota sitä tuhoisaa ensimmäistä ryyppyä joka johtaa humalaan. Se siitä.
minäkin olen tämän asian tuumaillut. Silloin, kun tulee vielä niitä mielitekoja mennä turruttamaan vastoinkäymiset tuopin ääreen, niin mietin sitä, mihin se yksi ryyppyilta minut veisi. Kohtuukäyttäjäksi minusta ei ole ikinä, on se niin monet kerrat koettu, joten pakko tässä on vaan mennä eteenpäin ilman huikkaa ja päivä kerrallaan. Nyt niitä päiviä on takana himpun yli 2000, joten eipä kannata riskeerata enää.
Olet kyllä oikeassa, ei alkoholismi-sairaus häivy raittiudesta huolimatta. Siitä on monet kokemukset hankittu. Jos juominen alkaa uudelleen se lähtee siitä mihin se aikaisemmin päättyi.
Itse sanon olevani entinen juoppo, mutta tänään raitis alkoholisti, jota ylläpidän AA-yhteisössä edelleenkin.
Sanon tämän siksi, että en halua toimia juopon ajattelutavalla, koska siinä tietty ero raittiiseen ihmiseen nähden.
On sanottu, että entiset juopot -ja entiset alkoholistit ovat kaikki hautausmaalla. Tämäkin on totta. Raittius kuitenkin ratkaisee.
Olen elänyt senkin ajan, jolloin yleisenä toteamuksena oli "paras juoppo on kuollut juoppo", kunpa voisimme osoittaa tämänkin väitteen vääräksi.
Nykyinen raitis alkoholisti. Sanokaa mitä sanotte.