Olen seurannut tämän palstan kirjoittelua aiheesta AMK vs. Yliopisto. Ylioppilas on terrorisoinut omalla tyylillään keskustelut ala-arvoisiksi, mutta on hänellä jutuissa joskus asiaakin. Ennen kuin mennään siihen, että Ylioppilas haukkuu kaikki AMK:n opiskelijat, ja AMK:n opiskelijat hakkuvat Ylioppilaan, niin lukekaa tämä kommentti ja pohtikaa sitä.
Jos vertaa Suomalaista korkeakoulujärjestelmää vaikka Brittiläiseen, niin huomataan, että maassa ei ole AMK -laitosta. Maasta löytyy vain yliopistoja.
Miksi näin?
Britanniassa oli vielä vuosia sitten yliopistot ja AMK:t. Yliopistojen ja AMK:n vertailu oli vaikeaa ja aiheutti ongelmia mm. henkilöiden pätevyyden vertailussa. Tehtiin radikaali muutos muutettiin AMK:t yliopistoiksi.
Mitä tästä kaikesta sitten seuraa?
Nykyisin sillä ei ole väliä mikä sinun tietteli on, koska kaikki (korkeakoulututkinnon suorittaneet) ovat valmistuneet yliopistoista. Sillä on merkitystä, mistä yliopistosta olet valmistunut. Onko tämä mielestänne tasa-arvoista? Kuinka moni teistä uskoo, että arvostettuihin yliopistoihin Britanniassa pääsee kuka tahansa ja, että vanhempien varallisuudella/asemalla yhteiskunnassa ei ole mitään vaikutusta opiskelijaksi ottamiseen.
Kun Suomeen saadaan samanlainen systeemi, niin yhteiskunnan segregaatio tulee lisääntymään. Eikä tähän koulutuksen tuottamaan sosio-ekonomisen pääoman lisääntymiseen pysty vaikuttamaan esim. koulutuslainsäädännöllä kovinkaan hyvin, koska nämä asia eivät kuulu sen piiriin.
Tässä vähän näkökulmaa, keskusteluun AMK vs. yliopisto. Miettikää, ketä tässä loppupeleissä pannaan halvalla.
Jos vertaa Suomalaista korkeakoulujärjestelmää vaikka Brittiläiseen, niin huomataan, että maassa ei ole AMK -laitosta. Maasta löytyy vain yliopistoja.
Miksi näin?
Britanniassa oli vielä vuosia sitten yliopistot ja AMK:t. Yliopistojen ja AMK:n vertailu oli vaikeaa ja aiheutti ongelmia mm. henkilöiden pätevyyden vertailussa. Tehtiin radikaali muutos muutettiin AMK:t yliopistoiksi.
Mitä tästä kaikesta sitten seuraa?
Nykyisin sillä ei ole väliä mikä sinun tietteli on, koska kaikki (korkeakoulututkinnon suorittaneet) ovat valmistuneet yliopistoista. Sillä on merkitystä, mistä yliopistosta olet valmistunut. Onko tämä mielestänne tasa-arvoista? Kuinka moni teistä uskoo, että arvostettuihin yliopistoihin Britanniassa pääsee kuka tahansa ja, että vanhempien varallisuudella/asemalla yhteiskunnassa ei ole mitään vaikutusta opiskelijaksi ottamiseen.
Kun Suomeen saadaan samanlainen systeemi, niin yhteiskunnan segregaatio tulee lisääntymään. Eikä tähän koulutuksen tuottamaan sosio-ekonomisen pääoman lisääntymiseen pysty vaikuttamaan esim. koulutuslainsäädännöllä kovinkaan hyvin, koska nämä asia eivät kuulu sen piiriin.
Tässä vähän näkökulmaa, keskusteluun AMK vs. yliopisto. Miettikää, ketä tässä loppupeleissä pannaan halvalla.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen tuosta itse kirjoittanut palstalla, miten Englannissa kävi.
Osittain juuri tämän tähden minua on kauhistuttanut seurata AMK:n pyrkimystä yliopistojen tasalle ja AMK:n pyrkimystä yhteistyöhön ja tätä kautta jonkinlaiseen integraatioon yliopistojen kanssa. Toisaalta minua on ärsyttänyt se, että nykyään kuka vain joka osaa pääsykokeissa nimensä kirjoittaa, pääsee oikein "korkeakouluun" lukemaan insinööriksi ja mieletön inflaatio tapahtuu koulutuksen antaman aseman, arvostuksen yms. kanssa. Ja sitten AMK:n vaivihkainen yhdisyminen yliopistoon terminologian käytöllä.
Sehän on selvää, että myöskään Englannissa pääsykoepisteet eivät tule varallisuuden perusteella, mutta se, että pääsee yliopistoon, josta saa arvostetut paperit, vaatii muuten käytännössä rahaa: asuminen on isoissa paikoissa kalliimpaa, isojen kaupunkien vuokratasot nousevat, kun niissä on ainoat yliopistot joiden tutkinnoilla tekee mitään, keskittyminen 3-4 kaupunkiin Suomessa etenee vauhdilla, valmennuskurssit maksavat paljon ja alkavat olla entistä tärkeämmässä asemassa. Toisaalta tällä sitten saataisiin sitä tervettä luokkayhteiskuntaa takaisin, mutta, mutta. Todella typerää olisi minusta, että periatteessa samantasoisista oppilaitoksista saadut paperit olisivat aivan eri arvossa sen mukaan minkä kaupungin oppilaitoksesta ne on saatu. Sitten olisi julmetusti pikku-yliopistoja ja niiden maalaisyksiköitä ja inflaatio sen kuin pahenisi arvostuksen suhteen. Vähinään sitten pitäisi tehdä niin, että sisäänottomääräi supistettaisiin n. 85:llä prosentilla, eli nykyisestä amk-yliopistotutkintojen määrästä suoritettaisiin vain 15% ja arvostus ja todellinen tarve kohtaisivat. Näin kävisi siis siten, että olisi lopputilanne sama kuin että amk:t nyt lopetettaisiin ja yliopistojen sisäänottomääriä supistettaisiin. Haluatteko siis sitä, että amk:t muuttuvat yliopistoiksi ja sitten niitä vähennetään ja opiskelijamääriä vähennetään niin, että lopulta ei ole enää koko amk:ta olemassa?
Nyt duaalimalli vielä toimii, jos sisäänottokriteereitä huomattavasti tiukennetaan ja lopetetaan maalais-amk:t ja amk lopettaa väittävänsä olevansa yliopiston tasolla ja tuottavansa maisteristasoisia tutkintoja.
"Toisaalta minua on ärsyttänyt se, että nykyään kuka vain joka osaa pääsykokeissa nimensä kirjoittaa, pääsee oikein "korkeakouluun" lukemaan insinööriksi.."
NAURETTAVAA YLEISTÄMISTÄ. YLIOPISTOON PÄÄSYKÖ ON VAIKEAA? PILAAT OSITTAIN ASIALLISET JUTTUSI TÄLLÄ SAATANAN PASKALLA.
Yleensä ottaen ammattikorkeakouluun pääsee helpommin kuin yliopistoon.
Joihinkin pikkupaikkakuntien ammattikorkeakouluihin on päässyt esim. AMK-inssiksi lukemaan todella helpolla ammattikoulupohjalta, kun hakijoita on ollut suurin piirtein sen varran kuin sisäänotettavien määrä. Minullakin on ollut tuttavia, jotka ovat päässeet amk:uun lukemaan insinööriksi, vaikkeivät ole ennen kouluun pääsyä osanneet toisen asteen yhtälöä ratkaista (ammattikoulupohjalta siis)!
Lisäksi minulla on ollut tuttavia, jotka eivät ole ymmärtäneet mikä on vetysidos, vaikka ovat lukeneet 2 vuotta paperitekniikkaa AMK:ssa!
Tiedän, että myös yliopistoon on joillekin aloille helppo päästä, lähinnä tekniikkaa lukemaan, teekkariksi pääsee usein puolet hakijoista jopa. Tiedän, että joillekin aloille isoissa kaupungeissa AMK:uun on olut vaikeampi päästä kuin teknilliseen yliopistoon.
Mutta: yleensä ottaen yliopistoon on varsin vaikea päästä, etenkin isompiin ei-teknillisiin yliopistoihin. Esim. Tampereen ja Helsingin yliopistoihin on päässyt noin joka 7. hakija sisään ja hakija-aines on melko laadukasta. Tosin Helsingissäkin matemaattis-luonnontieteelliseen on päässyt usein jopa puolet hakijoista, se on taas poikkeus.
Yleensä ottaen lääkis, kauppis, oikis, OKL, ja yliopistojen muut kuin matemaattis-luonnontieteelliset tiedekunnat ovat huomattavan vaikeita päästä sisään.
Lisäksi tutkimuksissa on selvitetty, että yliopistoon pyrkii paremmin koulussa menestyneet ja hieman heikommin menestyneet hakevat AMK:uun, siitä on ihan luotettavaa näyttöä, eikä tämä ole mikään mielipide, tutkimuksia on tehnyt opetusministeriö, on siitä ollut linkki joskus tälläkin palstalla.
Eipä noilla "maalais-amk"-papereillakaan ole mitään vaikeuksia päästä vaikka kuinka hyviin työpaikkoihin jos vain muu osaamisen taso, työkokemus ja koulumenestys ovat kohdallaan. Ilmeisesti tässä yhteydessä nyt tarkoitettiin "maalais-amk":lla kaikkia muita kuin muutamassa suurimmassa kaupungissa sijaitsevia oppilaitoksia. Kaikista heikoin aines karsiutuu kyllä pienemmistäkin oppilaitoksista pois kun opinnot alkavat käydä vaativammiksi.
Ammattikorkeakoulujen sisäänottomääriä pitäisi kyllä ehdottomasti pienentää. Oppilaitosten sivuyksiköitä voisi karsia, kun nyt ammattikorkeakoulujen yksiköitä saattaa olla jopa 10000-15000 asukkaan maalaiskunnissa. Tuommoinen 50000-60000 asukkaan väestöpohja lähialueella pitäisi olla minimi että ammattikorkeakoulua kannattaa aluella olla. Tällöin yksiköiden sijoituspaikoiksi jäisivät maakuntien keskuskaupungit ja saataisiin verkkoa karsittua.
Mäntässä on mukavaa...
Hienoa, että palstan vakiovastaaja avasi ensimmäisenä keskustelun. Ylioppilaalle muutama kysymys. Sanoit: "tällä sitten saataisiin sitä tervettä luokkayhteiskuntaa takaisin". Onko Suomessa koskaan ollut varsinaista luokkayhteiskuntaa? Ei ainakaan siinä laajuudessa, kuin muissa eurooppalaisissa valtioissa.
Mitä hyvää luokkayhteiskunta sitten maallemme toisi?
Ajatteletko että olisit, perheesi sosioekonomisen taustan huomioon ottaen, siinä asemassa missä nyt olet. Itsestäni tiedän sen verran, että jos eläisimme luokkayhteiskunnassa, niin lapioisin jonkun herran hevosen paskoja. Lapiodessani saisin miettiä ihan mitä huvittaa, mutta ylemmäs en pääsisi.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on mielestäni parasta, mitä duunarin muksulle on tapahtunut. Ok, Legot tulee hyvänä kakkosena;). Kaikki ovat varmaankin yhtämieltä koulutuksen mahdollistamasta sosiaalisen pääoman kasvamisesta, joka on tiiviisti yhteydessä yhteiskunnassa sijoittumiseen.
Sitten Ratenomille. En millään tavalla halunnut osoittaa sormella maalais -AMK:a. Monesti paikallinen AMK on parasta, mitä pienelle paikkakunnalle voi tapahtua. Vielä nykyisin Suomessa on melko sama, mistä on tutkintonsa hommannut. Jatkuuko tilanne näin esimerkiksi 20 -vuoden aikajänteellä. Viittasin tuossa aikaisemmin yhteiskunnan segregaation kehitykseen. Koulutuksella segregaatiota voidaan edistää tai estää.
No, en nyt sentään halua mitään feodaali-torppariyhteiskuntaa tai mitään teollistumisen alkuaikoina vallinnutta yhteiskuntajärjestelmää.
Kuitenkaan en pidä siitä, mitä Suomessa tapahtui 60-70-luvuilla: työläiset kävivät kovin vaateliaiksi, palkat nousivat etenkin teollisuudessa siten, että teollisuustyöläinen sai saman kuin lukion päälle useita vuosia yliopistoa käynyt toimihenkilö tai vaikka opettaja. Pelkkä loma ei enää riittänyt vaan vaadittiin lisäksi lomaltapaluurahaa, ynnä pekkaspäivät. Ay-liike alkoi vaatia entistä suurempaa sananvaltaa yhteiskunnassa. Maalaiset saivat keskustan ollessa vallassa törkeät edut ja varallisuutta kasattua tukiaisina niin että maalaistalojen pojilla oli aina uusimmat autot ammattikoulujen ja lukioiden parkkipaikoilla (oppilaista). Sittemmin EU:iin liittyminen tervehdytti tämän onneksi.
Sosiaalidemokratian takia nyt bensa maksaa 1,20 eur/litra, autoissa on 100% vero hinnan päälle (vaikka tämähän on väliaikainen vero tämä ajoneuvovero, mutta ei kai mikään ole niin pitkä kuin valtion väliaikainen). Toki hyvä, että sivistysvaltio pitää huolen omistaan, mutta onko oikein, että sitten verotus tasaa kaiken täysin tasapäiseksi?
Mielestäni koulutusta pitää vähentää sen verran, että akateeminen koulutus takaa 100% varman hyväpapalkkaisen työn ja yhteiskunnan osoittaa arvoa niille jotka siihen asemaan kuuluvat: mielestäni papilla pitää olla varaa asua pappilassa, lääkärillä varaa kulkea taksilla silinteri päässä (hieman karrikoiden), lukion opetajalla olla varaa asua suuressa omakotitalossa ja kulkea taksilla töihin ja sitten taas metallityöläiselle riittäisi kerrostaloasunto ja Toyota Corolla ja reissu Ruotsiin silloin tällöin. Toki ymmärrän että markkinavoimat määräävät paperiteollisuudessa esim. tuottavuuden mukaan palkasta osan, mutta kyllä palkka nousi suhteettomaksi juuri 60-70-luvuilla ay-liikkeen ja työläisten vaatimisen takia. Nyt sitten siirretään tuotanto pois maasta. Eikä tuottavuutta ole järkevää laskea vain tavarana. No, onneksi kysynnän ja tarjonnan laki määrää myös lääkärien palkat nyt jo hieman oikeudenmukaisemmin kuin että kunta/valtio niitä sääntelisi sosiaalidemokraatit johdossa. Firman kautta työn tekeminen myös julkiselle puolelle kasvaa näin itsestään ja palkka paranee, kun terveyspalvelut yksityistyvät pikkuhiljaa näin. Niinpä pääsee lääkäri taas siihen asemaan, missä kuuluukin olla ja voi elää asemansa edellyttämällä tavalla taloudellisesti.
Kyllä oikeudenmukaista on se, että mitä korkeampi koulutus, niin sen korkeampi palkka ja asema. Suomessahan kaikilla on samat mahdollisuudet lukea itsensä miksi haluaa, ja yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja, ts. koulutus on maksutonta.
Kyllä ne muutkin kuin työläisten hommat tulevaisuudessa Kiinaan (,Intiaan tai Afrikkaan) siirtyvät esim. dipl. inssien työt. Näin on näreet. Ja eikös niitä lääkäreitäkin jo Virosta tänne tule terveyskeskuksiin töihin, kun tk:n hommat ei täkäläisille lääkäreille kelpaa ja varmaan virolaiset suostuvat pienemmällä liksallakin tekeen hommia verrattuna täkäläisiin ;)
Kummasti sinullekin on myös duunarien verorahoilla kustannettu koulutus kelvannut. Jos lähtökohdaksi otetaan se, ettäkorkeasta koulutuksesta pitää maksaa etenkin julkisella sektorilla korkeaa palkkaa, niin koulutus voidaan saman tien muuttaa maksulliseksi. OTK, KTM. LL yms. korkeakoulututkinnosta voidaan jatkossa periä 100 000 euroa. Tottakai monessa muussa maassa kuten USA:ssa valmistumisen jälkeiset palkat ovat korkeat, koska valmistuneet ovat maksaneet koulutuksestaan markkinahinnan ja heillä on kymmenien tai toistasadantuhannen taalan lainat maksettavana. Täytyy muistaa, että korkeakoulututkinto kustannetaan Suomessa verorahoilla. Olen aina hämmästellyt sitä, että lääkärit opiskelevat n. 6 vuotta verorahoin kustannettua tutkintoa ja sen jälkeen ovat käsi ojossa vaatimassa samalta taholta korkeaa palkkaa korkean koulutustasonsa vuoksi. Itse olen duuanriperheestä ja nykyisin hyvätuloinen akateeminen. Maksan ilolla kaikki veroni, sillä niiden ansiosta tässä yhteiskunnassa on köyhänkin yksinhuoltajaperheen lapsella mahdollisuus saada akateeminen koulutus ja parantaa taloudellista ja sosiaalista asemaansa.
Toki oikeudenmukaista se sitten olisi maksaa koulutuksensa lainalla, sen lainan maksaisi kuitenkin muutaman vuoden työllä pois ja ottaen huomioon esim. Amerikkalaisen lääkärin tulot, niin kyllähän siinä voittaisi vähän hemmetisti :)
USA:ssa lääkärin palvelijat elelevät paremmin kuin usein lääkäri Suomessa...
Onko se sitten oikein, että maksetaan yhteiskunnalta verorahoista koulutus ja sitten kuitenkin verotus tasaa ansiot siten, että lääkäri elää käytännössä usein samalla lailla kuin metallimies? Saisi edes valita, että maksaako yliopisto-opintonsa ja sitten saisi vaikkapa 30% verotuksella palkkaa 15.000 eur/kk, itse olisin valinnut tuon jälkimmäisen jos vaihtoehtona on nyt ilmainen oikeasti n. 20.000 eur/v. maksava koulutus ja sitten valmistuttua 5000-6000 eur/kk palkka melkein 50% verotuksella...
Taitaa olla turha yrittää järkevää ajatustenvaihtoa tällä palstalla. Tämähän meni juuri niin kuin pelkäsinkin.
Ylioppilas on omissa reservihaaveissaan ja AMK:n opiskelijat provosoituvat näistä Ylioppilaan viesteistä.
Ylioppilas, joko olet loistava provosoija, tai sitten aivan kahvilla. En tiedä, mutta hullujen kanssa ei pidä alkaa kilpailemaan. Voitte ymmärtää tämän aivan kuten haluatte, kukin tahollaan.