Presidentti Halosen isä oli sotasankari
IS etsi Sota-arkiston kätköistä, millainen oli presidentti Tarja Halosen isän Vieno Halosen ja isäpuolen Tuure Forssin sota.
Asia nousi esiin Moskovan voitonpäivän juhlissa, kun Halonen kertoi sodan päättymisen 60-vuotisjuhlan herättävän ajatuksia siitä, mitä hänen sukunsa miehet ovat joutuneet sodissa kokemaan.
Helsinkiläinen Vieno Halonen, 23, lähti talvisotaan Jalkaväkirykmentti 11:n mukana 13.10.1939. Korpraali Halosesta tuli 3. komppanian aseellinen taistelulähetti.
Kolmasti haavoittunut Halonen palkittiin sodan aikana kolmella kunniamerkillä, ensimmäisen ja toisen luokan Vapauden mitalilla. Hän sai myös Vapaudenristin neljännen luokan mitalin, joka yleensä myönnettiin vain upseereille.
- Täytyy olla aika kovat ansiot, että miehistöön kuuluva saa sellaisen, kunniamerkkeihin perehtynyt kultaseppä Tuomas Hyrsky sanoo.
Jouluna 1943 Halonen sai esikoistyttärensä, joka kastettiin Tarjaksi.
Vieno Halosen sota päättyi syksyllä 1944. Vuosi sen jälkeen Halonen erosi Lyyli -vaimostaan. Halonen muutti Kouvolaan, jossa hän eli loppuelämänsä. Hän kuoli 29.1. 1981 65-vuotiaana.
(iltasanomat.fi 11.5.2005)
IS etsi Sota-arkiston kätköistä, millainen oli presidentti Tarja Halosen isän Vieno Halosen ja isäpuolen Tuure Forssin sota.
Asia nousi esiin Moskovan voitonpäivän juhlissa, kun Halonen kertoi sodan päättymisen 60-vuotisjuhlan herättävän ajatuksia siitä, mitä hänen sukunsa miehet ovat joutuneet sodissa kokemaan.
Helsinkiläinen Vieno Halonen, 23, lähti talvisotaan Jalkaväkirykmentti 11:n mukana 13.10.1939. Korpraali Halosesta tuli 3. komppanian aseellinen taistelulähetti.
Kolmasti haavoittunut Halonen palkittiin sodan aikana kolmella kunniamerkillä, ensimmäisen ja toisen luokan Vapauden mitalilla. Hän sai myös Vapaudenristin neljännen luokan mitalin, joka yleensä myönnettiin vain upseereille.
- Täytyy olla aika kovat ansiot, että miehistöön kuuluva saa sellaisen, kunniamerkkeihin perehtynyt kultaseppä Tuomas Hyrsky sanoo.
Jouluna 1943 Halonen sai esikoistyttärensä, joka kastettiin Tarjaksi.
Vieno Halosen sota päättyi syksyllä 1944. Vuosi sen jälkeen Halonen erosi Lyyli -vaimostaan. Halonen muutti Kouvolaan, jossa hän eli loppuelämänsä. Hän kuoli 29.1. 1981 65-vuotiaana.
(iltasanomat.fi 11.5.2005)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarina.Sanan varsinaisessa merkityksessä!
Lukenut aivan toisen laisia kirjoituksia halosen suvun edesottamuksista sodan aikana.Nimittäin lähes kaikki halosen suvun miehet,olisivat kuuluneet ns.käpykaartiin.Kumpi lienee totta,itse kyllä halosen epäisänmaallisia lausuntoja kuulleena,olisin taipuvainen uskomaan tähän käpykaartiteoriaan.
Että ne halosen suvun "uroteot" nousivat esiin juuri MOSKOVAN VOITNPÄIVÄJUHLISSA,aika jännää?
Kai ne voitonjuhlat toivat tuollaisia asioita Halosenkin mieleen.
Parempi minusta on, ettei asiasta jatkuvaa haloota ole pidetty eikä pidetä.
Tuollainen asia vain satuttiin silloin uutisoimaan, siinä kaikki.
Ei luulisi harmittavan ketään, mutta taitaa harmittaa?
Lueppa vielä Koiviston kirja Koulussa ja sodassa, että oikein harmittaisi.