http://www.satuhassi.net/puheet/reach161105.htm
Oikaisuja Korholan väitteisiin
Kollegani Eija-Riitta Korhola on viime päivinä useaan otteeseen väittänyt minun levittävän paikkansapitämätöntä tietoa EU:n kemikaalilainsäädäntöä koskevasta sopimuksesta Euroopan parlamentin suurimpien ryhmien välillä. Korhola ei vaivaudu kovinkaan selkeästi yksilöimään syytöksiään. Alla olevassa koosteessa minä puolestani yksilöin sen, mikä hänen väitteissään ei pidä paikkansa, sen aineiston pohjalta, joka käytettävissäni on. Korholan sitaatit on otettu hänen tämänpäiväisestä tiedotteestaan.
Korhola: ”[Nassauer-Sacconi-] kompromissiesitys laittaa teollisuudelle vastuun sen käyttämien kemikaalien turvallisuudesta”.
Miten asia on: Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan kaikki teolliset kemikaalit, joita myydään yli 1 tn/v, pitää testata. Ympäristövaliokunta oli valmis lieventämään kategoriassa 1-10 tn/v (johon kuuluu noin 20 000 ainetta) testivaatimuksen niihin aineisiin, jotka täyttävät yhden seuraavista kriteereistä: Ainetta käytetään kuluttajatuotteissa tai muuten laajasti, aine on uusi TAI aineen vaarallisuudesta on ennestään näyttöä. Tämän arvioidaan johtavan siihen, että 50 % näistä aineista on testattava. Nassauer-Sacconi-malli yhdistää kriteereitä siten, että testausvaatimus ei täyty pelkästään kemikaalin laajalla käytöllä, esimerkiksi kuluttajatuotteissa, vaan sen lisäksi aine pitää ennestään tietää todennäköisesti terveydelle vaaralliseksi. Teollisuudelle ei siis tule vastuuta tutkia sellaisten kuluttajatuotteissa käytettävien aineiden turvallisuutta, joiden vaarallisuudesta ei ole ennestään tietoa. Tämä luo porsaanreiän aineille, jotka ovat vaarallisia, mutta joiden vaarallisuutta ei vielä tiedetä.
Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvio 14.11.05: ”The Sacconi-Nassauer compromise will lead to massive reduced testing of substances; a sound risk assessment would no longer be possible.” (Sacconi-Nassauer kompromissi johtaa testausvaatimusten massiiviseen supistamiseen, perusteltu riskinarvio ei enää olisi mahdollista.)
Korhola: ”Toisin kuin julkisuudessa väitetään, kompromissi ei rajoitu 1-10 tonnin kategoriassa 10 %:iin.”
Miten asia on: Nassauer-Sacconi mallissa ei tietenkään sanota, että 1-10 tn/v aineista testataan 10 %. Mutta useat asiantuntijat arvioivat, että tuossa kategoriassa yllä kuvatut Nassauer-Sacconin kriteerit johtavat siihen, että vain 10-15 % aineista testataan. Viittaan edellisessä kohdassa siteerattuun Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvioon.
Korhola: ”10-100 tonnin kategoriassa esitetyt poikkeukset eivät heikennä systeemiä, koska teollisuudelle on jätetty velvoite osoittaa riittävä kontrolli.”
Miten asia on: Nassauer-Sacconi mallin rakenne on epälooginen. Yli 10 tn/v aineiden testivaatimuksista saa poikkeuksia ”riittävän kontrollin” perusteella. Mutta on mahdotonta tietää, miten ainetta käytetään turvallisesti, jos sen terveysvaikutuksia ei tunneta.
Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvio 14.11.05: ”According to these reduced testing requirements even high volume substances cannot be identified as being carcinogenic, mutagenic or toxic to reproduction.” (Testausvaatimusten vähentäminen johtaa siihen, ettei edes suurten tuotantomäärien aineista saada selville, ovatko ne syöpävaarallisia, aiheuttavatko ne geenimuutoksia tai vahingoittavatko ne lisääntymiskykyä.)
Korhola: ”Samalla tulos helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa.”
Miten asia on: Lainsäädännöstä tulee paljon epäselvempää kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa tai ympäristövaliokunnan mallissa. Iso osa todistustaakasta siirtyy kemikaalien käyttäjille, joiden asema siis vaikeutuu, ja kemikaalivirastolle. Valtaosa pienyrityksistä on kemikaalien käyttäjiä.
Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvio 14.11.05: ”The concept of use and exposure categories as foreseen within this compromise will shift a lot of burden into downstream users. They would be obliged to register individual uses and prepare risk assessments for these uses. According to the Commission Proposal the latter would have been the task of producers.” (Kompromissin mukainen käyttö- ja altistuskategorioiden käsite siirtäisi todistustaakan suurelta osin [kemikaalien] jatkokäyttäjille. Niiden pitäisi rekisteröidä [kemikaalien] yksittäisiä käyttötapoja ja tehdä niiden riskinarvioinnit. Komission ehdotuksen mukaan viimeksi mainittu tehtävä kuuluisi [kemikaalien] tuottajille.
Korhola: ”Olemme saavuttamassa tasapainon toisaalta ihmisten terveyden ja ympäristön välillä, toisaalta kilpailukyvyn välillä.”
Miten asia on: Eiköhän jokainen pysty tekemään johtopäätökset itse luettuaan yllä olevan. Kuusi eurooppalaista ympäristöjärjestöä on tänään julkaissut tiedotteen, joka mukaan vaarana ei ole pelkästään se, että menetetään mahdollisuus tiukentaa kemikaalilainsäädäntöä, vaan jopa se, että huononnamme lainsäädäntöä nykyisestä.
Oikaisuja Korholan väitteisiin
Kollegani Eija-Riitta Korhola on viime päivinä useaan otteeseen väittänyt minun levittävän paikkansapitämätöntä tietoa EU:n kemikaalilainsäädäntöä koskevasta sopimuksesta Euroopan parlamentin suurimpien ryhmien välillä. Korhola ei vaivaudu kovinkaan selkeästi yksilöimään syytöksiään. Alla olevassa koosteessa minä puolestani yksilöin sen, mikä hänen väitteissään ei pidä paikkansa, sen aineiston pohjalta, joka käytettävissäni on. Korholan sitaatit on otettu hänen tämänpäiväisestä tiedotteestaan.
Korhola: ”[Nassauer-Sacconi-] kompromissiesitys laittaa teollisuudelle vastuun sen käyttämien kemikaalien turvallisuudesta”.
Miten asia on: Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan kaikki teolliset kemikaalit, joita myydään yli 1 tn/v, pitää testata. Ympäristövaliokunta oli valmis lieventämään kategoriassa 1-10 tn/v (johon kuuluu noin 20 000 ainetta) testivaatimuksen niihin aineisiin, jotka täyttävät yhden seuraavista kriteereistä: Ainetta käytetään kuluttajatuotteissa tai muuten laajasti, aine on uusi TAI aineen vaarallisuudesta on ennestään näyttöä. Tämän arvioidaan johtavan siihen, että 50 % näistä aineista on testattava. Nassauer-Sacconi-malli yhdistää kriteereitä siten, että testausvaatimus ei täyty pelkästään kemikaalin laajalla käytöllä, esimerkiksi kuluttajatuotteissa, vaan sen lisäksi aine pitää ennestään tietää todennäköisesti terveydelle vaaralliseksi. Teollisuudelle ei siis tule vastuuta tutkia sellaisten kuluttajatuotteissa käytettävien aineiden turvallisuutta, joiden vaarallisuudesta ei ole ennestään tietoa. Tämä luo porsaanreiän aineille, jotka ovat vaarallisia, mutta joiden vaarallisuutta ei vielä tiedetä.
Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvio 14.11.05: ”The Sacconi-Nassauer compromise will lead to massive reduced testing of substances; a sound risk assessment would no longer be possible.” (Sacconi-Nassauer kompromissi johtaa testausvaatimusten massiiviseen supistamiseen, perusteltu riskinarvio ei enää olisi mahdollista.)
Korhola: ”Toisin kuin julkisuudessa väitetään, kompromissi ei rajoitu 1-10 tonnin kategoriassa 10 %:iin.”
Miten asia on: Nassauer-Sacconi mallissa ei tietenkään sanota, että 1-10 tn/v aineista testataan 10 %. Mutta useat asiantuntijat arvioivat, että tuossa kategoriassa yllä kuvatut Nassauer-Sacconin kriteerit johtavat siihen, että vain 10-15 % aineista testataan. Viittaan edellisessä kohdassa siteerattuun Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvioon.
Korhola: ”10-100 tonnin kategoriassa esitetyt poikkeukset eivät heikennä systeemiä, koska teollisuudelle on jätetty velvoite osoittaa riittävä kontrolli.”
Miten asia on: Nassauer-Sacconi mallin rakenne on epälooginen. Yli 10 tn/v aineiden testivaatimuksista saa poikkeuksia ”riittävän kontrollin” perusteella. Mutta on mahdotonta tietää, miten ainetta käytetään turvallisesti, jos sen terveysvaikutuksia ei tunneta.
Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvio 14.11.05: ”According to these reduced testing requirements even high volume substances cannot be identified as being carcinogenic, mutagenic or toxic to reproduction.” (Testausvaatimusten vähentäminen johtaa siihen, ettei edes suurten tuotantomäärien aineista saada selville, ovatko ne syöpävaarallisia, aiheuttavatko ne geenimuutoksia tai vahingoittavatko ne lisääntymiskykyä.)
Korhola: ”Samalla tulos helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa.”
Miten asia on: Lainsäädännöstä tulee paljon epäselvempää kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa tai ympäristövaliokunnan mallissa. Iso osa todistustaakasta siirtyy kemikaalien käyttäjille, joiden asema siis vaikeutuu, ja kemikaalivirastolle. Valtaosa pienyrityksistä on kemikaalien käyttäjiä.
Saksan hallituksen asiantuntijoiden arvio 14.11.05: ”The concept of use and exposure categories as foreseen within this compromise will shift a lot of burden into downstream users. They would be obliged to register individual uses and prepare risk assessments for these uses. According to the Commission Proposal the latter would have been the task of producers.” (Kompromissin mukainen käyttö- ja altistuskategorioiden käsite siirtäisi todistustaakan suurelta osin [kemikaalien] jatkokäyttäjille. Niiden pitäisi rekisteröidä [kemikaalien] yksittäisiä käyttötapoja ja tehdä niiden riskinarvioinnit. Komission ehdotuksen mukaan viimeksi mainittu tehtävä kuuluisi [kemikaalien] tuottajille.
Korhola: ”Olemme saavuttamassa tasapainon toisaalta ihmisten terveyden ja ympäristön välillä, toisaalta kilpailukyvyn välillä.”
Miten asia on: Eiköhän jokainen pysty tekemään johtopäätökset itse luettuaan yllä olevan. Kuusi eurooppalaista ympäristöjärjestöä on tänään julkaissut tiedotteen, joka mukaan vaarana ei ole pelkästään se, että menetetään mahdollisuus tiukentaa kemikaalilainsäädäntöä, vaan jopa se, että huononnamme lainsäädäntöä nykyisestä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielipide erot vai väärät tiedot? Sana vastaan väittämä ei ole totuus.
Miten asia on: Heh heh!
On kielletty!