Olenpa nähnyt ulkomailla ja Suomessakin ns. perhospuutarhoja, joissa lentelee ulkomailta tuotettuja harvinaisia ja kauniita kiitäjiä, kehrääjiä ja päiväperhosia.
Ne lentelevät siis katetussa kasvihuoneessa, keinovalossa, käyvät kukilla ja toukat tropiikista tuotettujen kasvien lehdillä.
Itse olen pidempiaikainen perhosharrastaja... Joten tiedän, mistä puhun. Miksei Suomessa voisi olla perhospuutarhoja, joissa olisi mm. Suomen päiväperhosten koko kategoria talvisaikaan... ja monia yökkösiä, kiitäjiä, kehrääjiä jne.
Nokkosta, heiniä, ne on helppo saada kasvamaan keinovalossa aikaan kuin aikaan, samoin ulkomaiset
pajun -ja haavansukuiset koristepensaat. Havupuunoksiakin saa milloin vain. Ja uhanalaisten lajienkaan toukkien sapuska ei tuottaisi ongelmia, apollon toukat söisivät talvellakin varmaan ulkomaisiakin maksaruohoja, tai kotimaista kasvikantaa voisi sopeuttaa eri lepo/heräämisrytmiin. Eli kaikkea voisi kokeilla kaikelle.
Meinaan, keinokasvatuksen avulla lajeja voisi myös massatuottaa, ja vapauttaa sopivina talvehtimisasteina luontoon odottamaan oikeaa kevättä. Ne harvat perhostarhat, joissa olen käynyt, ovat olleet oikeita turistirysiä. Miksei kotimainen faunammekin? Suurperhoslajeja on suomessakin tuhatkunta ja vähän päälle...
Ne lentelevät siis katetussa kasvihuoneessa, keinovalossa, käyvät kukilla ja toukat tropiikista tuotettujen kasvien lehdillä.
Itse olen pidempiaikainen perhosharrastaja... Joten tiedän, mistä puhun. Miksei Suomessa voisi olla perhospuutarhoja, joissa olisi mm. Suomen päiväperhosten koko kategoria talvisaikaan... ja monia yökkösiä, kiitäjiä, kehrääjiä jne.
Nokkosta, heiniä, ne on helppo saada kasvamaan keinovalossa aikaan kuin aikaan, samoin ulkomaiset
pajun -ja haavansukuiset koristepensaat. Havupuunoksiakin saa milloin vain. Ja uhanalaisten lajienkaan toukkien sapuska ei tuottaisi ongelmia, apollon toukat söisivät talvellakin varmaan ulkomaisiakin maksaruohoja, tai kotimaista kasvikantaa voisi sopeuttaa eri lepo/heräämisrytmiin. Eli kaikkea voisi kokeilla kaikelle.
Meinaan, keinokasvatuksen avulla lajeja voisi myös massatuottaa, ja vapauttaa sopivina talvehtimisasteina luontoon odottamaan oikeaa kevättä. Ne harvat perhostarhat, joissa olen käynyt, ovat olleet oikeita turistirysiä. Miksei kotimainen faunammekin? Suurperhoslajeja on suomessakin tuhatkunta ja vähän päälle...
Vastaukset 2
Vanhimmat
mutta kuka ottaisi vastatakseen tuollaisen toiminnan sangen suurista kuluista? Ötökät itse eivät täysihoidosta mitään maksaisi, eikä tuskin kukaan Matti Meikäläinenkään vaikkapa tuon apolloperhosen nähdessään.
Toinen suurempi ongelma on se, että "kannettu vesi ei kaivossa pysy", kuten sanonta menee. Suomessa harvinaiset lajit ovat pääsääntöisesti harvinaisia sen vuoksi, että a) niiden elinympäristöt ovat kasvaneet umpeen, b)niiden elinympäristöt on rakennettu ihmisen toimesta tai c) ilmasto on muuttunut lajille epäsopivaksi. Vaikka lajin yksilöitä sitten vapautettaisiin vaikka kuinka paljon, niin tuotto olisi nolla, jos toukille ei ole ravintoa tai ne paahtuvat/kuivuvat/paleltuvat.
Parempi on yrittää toimia "luonnonmukaisesti" ja yrittää parantaa ötököiden luontaisia elinalueita. Kyllä ne yksilömäärätkin sitten kasvavat, jos lajille taataan menestymisen edellytykset.
Kuten Nilla sanoi, uhanalaisille luonnonvaraisille perhosille tuosta ei olisi mitään apua. Suojelun kannalta olisi haitallista muuttaa ötököiden luonnollista elämänkiertoa.
Sen verran vielä asiasta, että kasvatuksia tekevät harrastajat päästävät usein "ylimääräisiä" aikuisia vapaaksi. Joskus nämä ovat pystyneet lisääntymäänkin luonnossa, mutta usein tällaiset "irti päästetyt" lajit ovat hävinneet muutaman vuoden sisällä, joko parempiin maisemiin, tai kokonaan.