Väite : "Huumehörhö ei ymmärrä huumevastaisen ajatusmaailmaa"
Tämä ei pidä paikkaansa niin usein kuin luulisi. Vain todella harvalla ihmisellä on aivan alusta asti huumemyönteinen kuva huumausaineista.
Otetaan nyt vaikka itseni. Minun lähtökohtani on yhteiskunnan ja vanhempieni opettama malli huumausaineista. Ne ovat paha ja ei-toivottava asia. Tämä on se miten ajattelin noin 23 vuotiaaksi asti asioista.
Tunnenko tuon ajatusmaailman? No taatusti tunnen.
Sittemmin tietoni - oman henkilökohtaisen työni kautta - ovat kasvaneet. Tämä työ sisälsi myös kritiikkiä itseä ja omaa suhtautumista kohtaan, faktojen kaivelua ja niiden suhteuttamista. Kappas, vaikka en erityisemmin pitänyt huumausaineista ne eivät enää olleet niin kauhean kamalia - nyt ne olivat loogisia jatkeita elämälle joita jotkut ihmiset käyttivät - osa joutuen eritasoisiin ongelmiin eri syistä. Ulos kaapista tiedon valoon toisin sanoen. Ei enää "mystistä huumetta" - vaan erilaisia aivokemiallisia vaikuttimia, syy-seuraussuhteita, yhteiskunnan ja yksilön välistä suhdetta käsitteleviä ajatuksia.
Ja sitten se yksi huume. Ei kertakaikkiaan voinut tuomita enää - miksi tuomitsisinkaan? Käytinhän ja hyväksyinhän päihteen joka ominaisuuksiltaan on suurempi riski kuin tuo yksi huume. Miksi paheksuisin taskuvarasta jos itse olen kodinryöstäjä?
Nyt, myös laitonta huumausainetta kokeilleena ja käyttäneenä ja käytön lopettaneena väitän että tiedän miten ainakin melkoinen osa ihmisistä ajattelee huumeista. Tiedän myös kuinka helppoa huumevastaisen on USKOA asiaansa ja jättää siististi huomiotta että häneltä on kovin paljon ajattelutyötä ja tietopohjaa hankkimatta.
Tiedän myös miksi huumemyönteisiä tämä vituttaa. Heidän tietopohjaltaan katsoen on hedelmätöntä yrittää puhua "itseriittoisten alkeispalikoiden" kanssa, luonnollisesti opettaminen on hankalaa jos kohde ei halua oppia asiasta mitään, ns. ruotsintunti-syndrooma.
Asian mutkistaa vielä se että tavallaan nämä itseriittoiset alkeispalikat kuitenkin pohjimmiltaan ovat kovalla maaperällä, päihteetön elämäntapa on todellakin kunnioitettava. Tosin kuinkahan monella se viina näyttelee roolia elämässä... Pata kattilaa soimaa...
Näin täällä. Älkää väittäkö etten tietäisi millaista on ajatella huumevastaisesti. Itseasiassa ajattelen nykyisin huumeONGELMAvastaisesti vaikka hyväksyinkin käytön sinänsä.
Olen huumerealisti. En muuta.
Tämä ei pidä paikkaansa niin usein kuin luulisi. Vain todella harvalla ihmisellä on aivan alusta asti huumemyönteinen kuva huumausaineista.
Otetaan nyt vaikka itseni. Minun lähtökohtani on yhteiskunnan ja vanhempieni opettama malli huumausaineista. Ne ovat paha ja ei-toivottava asia. Tämä on se miten ajattelin noin 23 vuotiaaksi asti asioista.
Tunnenko tuon ajatusmaailman? No taatusti tunnen.
Sittemmin tietoni - oman henkilökohtaisen työni kautta - ovat kasvaneet. Tämä työ sisälsi myös kritiikkiä itseä ja omaa suhtautumista kohtaan, faktojen kaivelua ja niiden suhteuttamista. Kappas, vaikka en erityisemmin pitänyt huumausaineista ne eivät enää olleet niin kauhean kamalia - nyt ne olivat loogisia jatkeita elämälle joita jotkut ihmiset käyttivät - osa joutuen eritasoisiin ongelmiin eri syistä. Ulos kaapista tiedon valoon toisin sanoen. Ei enää "mystistä huumetta" - vaan erilaisia aivokemiallisia vaikuttimia, syy-seuraussuhteita, yhteiskunnan ja yksilön välistä suhdetta käsitteleviä ajatuksia.
Ja sitten se yksi huume. Ei kertakaikkiaan voinut tuomita enää - miksi tuomitsisinkaan? Käytinhän ja hyväksyinhän päihteen joka ominaisuuksiltaan on suurempi riski kuin tuo yksi huume. Miksi paheksuisin taskuvarasta jos itse olen kodinryöstäjä?
Nyt, myös laitonta huumausainetta kokeilleena ja käyttäneenä ja käytön lopettaneena väitän että tiedän miten ainakin melkoinen osa ihmisistä ajattelee huumeista. Tiedän myös kuinka helppoa huumevastaisen on USKOA asiaansa ja jättää siististi huomiotta että häneltä on kovin paljon ajattelutyötä ja tietopohjaa hankkimatta.
Tiedän myös miksi huumemyönteisiä tämä vituttaa. Heidän tietopohjaltaan katsoen on hedelmätöntä yrittää puhua "itseriittoisten alkeispalikoiden" kanssa, luonnollisesti opettaminen on hankalaa jos kohde ei halua oppia asiasta mitään, ns. ruotsintunti-syndrooma.
Asian mutkistaa vielä se että tavallaan nämä itseriittoiset alkeispalikat kuitenkin pohjimmiltaan ovat kovalla maaperällä, päihteetön elämäntapa on todellakin kunnioitettava. Tosin kuinkahan monella se viina näyttelee roolia elämässä... Pata kattilaa soimaa...
Näin täällä. Älkää väittäkö etten tietäisi millaista on ajatella huumevastaisesti. Itseasiassa ajattelen nykyisin huumeONGELMAvastaisesti vaikka hyväksyinkin käytön sinänsä.
Olen huumerealisti. En muuta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nuo sun kommenttisi kuulosta niin pateettisilta- siis mahtipontisilta-mutta aivan oikeutetuilta. Toisaalta tekisi mieleni kysyä, että oletkohan aivan oikeassa kuitenkaan, sillä ethän varmaan halua olla naapurinäijä tässä asiassa? mieti sitä!
Kysy vaan, kunhan muistat vielä kertoa missä kohtaa ehkä olen väärässä? Se tuntuu unohtuvan aika usein tietynlaisista vastineista.
Jos Naapurin Äijä edustaa keskustelijaa ja jokin muu sitten ämpäripäistä kriitikkoa niin mielummin olen Äijä. Luultavasti älyllistä liikkumatilaa kuitenkin on enemmän joten pysyn ihan omana itsenäni.
"ethän varmaan halua olla naapurinäijä tässä asiassa?"
Mitä ihmettä tällä tarkoitat?