Epilepsia ja masennus

ilmat ja kun pidän itseni liikkeellä eli käyn ulkona ja sinnikkäästi tapailen ystäviäni niin se piristää. Jos oon paljon kotosalla niin takuu varmasti mieliala painuu ja sieltä on aina vaikeampi nousta. Musiikki antaa hyvin terapiaa kuin myös luen vitsikirjoja.

Tässä pikku esimerkki noista masennuslääkkeistä:

Erehdyin n. 4 vuotta sitten ottamaan psykiatrin kirjoittamaa masennuslääkkettä, Fevarin-nimeltään.

Lääkkeestä seuras 2 viikon ähky, ja mieletön levottomuus ja lopulta heräs 30 vuotta vaiti olleen epilepsian herääminen grand-mal:n muodossa. Gm-kohtauksia ei mulla ollut koskaan aiemmin. Jatkoa seurasi poissaolokohtauksia ja lopulta lääkityksen aloitus.

Revi siitä nyt sitten huumoria.

Miekans.

Jos rakastuisi ja jos ulkaltaisi rakastua, niin olisi ainakin onnellisempi. Lapsellistahan on tietenkin lähteä siitä, että toisén kanssa on parempi olla ja muka tarvitsee toisen rinnalleen, mutta itselläni on kova tarve onneen.

Ehkä Sauvatar hommaa kivan naisen mulle, jos asunnonkin saa hommattua?:)

Noh, nyt taas puhun "asiattomuuksia", mutta on se tosi, että nykyisin mielestäni ihmiset vaihtavat partneria aivan liian helposti ja lapset eivät ole esteenä, että harkitsee jatkamista... minusta naimisiin tai lapsia ei pitäisi tehdä, jos ei ole arvoiltaa sellainen, että aikoo elää elämänsä saman ihmisen kanssa.

siivoaamaan musiikki täysille ja mietin että voi jumalauta kuka on taas kävelly matolla kengät jalassa.

musiikki ja työ auttaa..mutta välistä on ihan hyvä antaa itselleen lupa olla ihan maassa,väsyttämällä itsensä perinjuurin taistelussa masennusta vastaan voi käydä lopulta juuri päinvastoin kuin oli ajatellut

aallon pohjalla kun aikansa makaa ja itteään säälii tulee jossain vaiheessa oikein sellanen todellinen sisäinen halu nousta ylös,ottaa omasta elämästään vastuu ja lähteä eteenpäin
Fenix-lintu nousee aikanaaan tuhkasta - väkisin sitä ei ylös saa ja hoputtamisestakin voi enemmän olla haittaa kuin hyötyä..

masennus on hyvä opetella näkemään alkuna uuteen elämään..siinä ihminen luo nahkaansa sisältäpäin ja uudistuu-se kypsyttää sisällään jotain uutta ja ihmeellistä.
Väitän,että rehellisesti masennuksen läpikäynyt ihminen on vahvempi ja tasapainoisempi kuin sitä koko ikänsä pakoon juossut.
Masennukseen suosittelen lääkkeeksi siis aikaa ja terapiaa.Masennuslääkkeisiin en kehoita turvautumaan vasta kun toimintakyky on vaarassa.

hyviä, lueppa uusin Pirkka Niksit kirja. Nauroin katketakseni kuinka elää säästeliäästi ja keittiö niksit oli tosi hyviä ;)