Kannabis ja sen terveysvaikutukset
Kannabispäihtymykseen liittyvä sekavuustila
Suurehkon kannabismäärän käyttö voi aiheuttaa nopeasti sekavuuden. Tavallisesti sekavuus vähenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mennessä ohi. Sekavuutta esiintyy tavallisesti suurten kannabismäärien syömisen jälkeen. Sille on tyypillistä tajunnan hämärtyminen, depersonalisaatio, häiriintynyt ajattelu ja motorinen epävarmuus. Myös muistamattomuutta, näkö- tai kuuloharhoja ja joskus väkivaltaista tai outoa käyttäytymistä esiintyy. Puhe voi olla epämääräistä, ja usein todetaan nystagmusta. Oireet kestävät muutamasta tunnista jopa muutamaan päivään. Harhaisuutta ja väkivaltaisuutta hoidetaan neurolepteilla ja ahdistuneisuutta bentsodiatsepiineilla.
Kannabiksen aiheuttama psykoottinen häiriö, johon liittyy harhaluuloja tai aistiharhoja.
Kannabiksen aiheuttamaan psykoottisuuteen liittyy selviä harhaluuloja tai aistiharhoja. Anamneesin, kliinisen tutkimuksen tai laboratoriokokeiden perusteella voidaan päätellä, että häiriö liittyy kannabiksen käyttöön eikä mikään muu sairaus selitä oireita. Häiriö ei esiinny pelkästään sekavuustilan aikana. Oireet lievittyvät yleensä nopeasti, muutamassa vuorokaudessa. Tyypillisiä oireita ovat ahdistuneisuus, tunnetilojen voimakas vaihtelu, depersonalisaatio ja tilaan liittyvä amnesia. Aistiharhoja esiintyy usein, jos käytetyt annokset ovat olleet suuria. Suuret annokset, potilaan persoonallisuuden tietyt piirteet ja tietynlainen ympäristö lisäävät psykoosin todennäköisyyttä. Ahdistuneisuus hoituu hyvin yleensä bentsodiatsepiineilla (esim. diatsepaamia 10-30 mg), mutta oireiden pitkittyessä voidaan antaa lisäksi pieni annos neuroleptia kuten haloperidolia (2-5 mg).
Kannabiksen aiheuttama ahdistuneisuushäiriö
Kannabispäihtymykseen liittyy joskus epämiellyttäviä kokemuksia, kuten ahdistuneisuutta tai paniikkikohtauksia ja masentuneisuutta, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen haihtuessa. Näitä epämiellyttäviä reaktioita esiintyy eniten aineeseen tottumattomilla tai käytettäessä ainetta vieraassa tai uhkaavassa ympäristössä.
Kannabisriippuvuus
Kannabisriippuvuudella tarkoitetaan aineen pakonomaista käyttöä. Sille tyypillisiä piirteitä ovat pakonomainen hankinta, mahdollisesti jonkun verran suurentuvat annokset, hallinnan heikkeneminen ja käytön jatkaminen siitä huolimatta, että käyttäjä tietää aineen haitat. Varsinainen fyysinen riippuvuus on ilmeisesti harvinainen. Kannabista runsaasti ja säännöllisesti käyttäville on kuitenkin todettu kehittyvän sietokyky kannabiksen eri vaikutuksia kohtaan. Kannabiksen vieroitusoireiden kliininen merkitys on edelleen epäselvä. Kannabisriippuvaiset saattavat käyttää vahvoja tuotteita pitkin päivää kuukausia tai vuosia, ja suuri osa päivästä saattaa kulua aineen hankkimiseen ja käyttämiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia ihmissuhteisiin, opiskeluun, työntekoon tai harrastuksiin. Kannabisriippuvaiset jatkavat aineen käyttöä vaikka tietävät aineen haitallisista vaikutuksista kuten polttamiseen liittyvästä pitkittyneestä yskästä ja käyttöön liittyvästä väsymyksestä (DSM-IV 1994).
Kannabista joskus kokeilleista ehkä noin 10% tulee siitä riippuvaiseksi. Riippuvuus lienee yhtä yleistä kuin alkoholin käyttäjillä mutta harvinaisempaa kuin esim. tupakoijilla tai opioidien käyttäjillä. Jos kannabiksen kokeilijoiden määrä lisääntyy, siitä riippuvaisiakin ilmaantuu enemmän (Kleber ym. 1997). Mahdollisesti myös nuorten riippuvuus on yleisempää kuin aikuisten. Kannabiksen käytön vuoksi hoitoon hakeutuminen on erittäin harvinaista niin Suomessa kuin niissäkin maissa, joissa käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Hoitoon hakeutuneista valtaosa käyttää muitakin päihteitä, erityisesti alkoholia ja muita laittomia huumausaineita (Millman ja Beeder 1994). Kannabiksen vieroitusoireet ovat lieviä, eikä niitä ole kunnolla kuvattu. Tyypillisiä oireita voivat kuitenkin olla ahdistuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, unettomuus, ruokahaluttomuus ja epämääräiset lihaskivut.
Kannabiksen lääkinnällinen käyttö
Mielenkiintoa kannabiksen lääkeominaisuuksien tutkimukseen ovat vähentäneet sen monet psykoaktiiviset ominaisuudet ja mahdolliset haittavaikutukset. Yksittäiset potilaat ovat kuitenkin vuosikausia hoitaneet kannabiksella erilaisia sairauksiaan, mistä on julkaistu runsaasti tapausselostuksia, mutta varsinaisia valvottuja kliinisiä lääketutkimuksia on tehty erittäin vähän (taulukko 4.). Kannabisreseptorien ja endogeenisen ligandin löytyminen on kuitenkin rohkaissut tutkimaan kannabinoidien lääkeominaisuuksia, varsinkin kun hyödyllisiä vaikutuksia voi olla myös niillä kannabinoideilla, joilla ei ole psykoaktiivisia vaikutuksia. Toistaiseksi lääkekäytössä tunnetaan parhaiten THC:n ominaisuudet (Hall ym. 1994).
Syöpäpotilaiden pahoinvoinnin hoidossa THC on osoittautunut lumetta tehokkaammaksi. Kliiniset tutkimukset pahoinvoinnin hoidossa on tehty vertaamalla THC:tä proklooriperatsiiniin eikä uudentyyppisiin pahoinvointia lievittäviin lääkkeisiin. Epäselväksi on jäänyt, miten lääke pitäisi antaa parhaan tehon saavuttamiseksi. Toistaiseksi ei myöskään tiedetä, tehostuuko pahoinvointia lievittävä vaikutus yhdistämällä kannabinoideja muihin pahoinvointilääkkeisiin.
Glaukooman hoidosta on julkaistu tapausselostuksia, joissa kannabis on laskenut silmänsisäistä painetta, kun muuta hoitotoimenpiteet ovat olleet tehottomia. Kannabiksen pitkäaikaiskäytön tehosta ja turvallisuudesta ei kuitenkaan ole julkaistu valvottuja kliinisiä tutkimuksia. Kannabis alentaa silmänsisäistä painetta, mutta sen teho pitkäaikaiskäytössä on kyseenalainen, koska teho heikkenee sietokyvyn lisääntyessä. Paikallisesti annettuna lääke ei imeydy riittävästi, koska THC on rasva- liukoinen. Systeemisesti käytettynä kannabis aiheuttaa tunnetut psykoaktiiviset vaikutuksensa. Hoito edellyttäisi päivittäistä käyttöä siihen mahdollisesti liittyvine pitkäaikaishaittoineen.
Kannabista on kokeiltu myös pitkäaikaisen kivun, lihasjännityksen ja epilepsian hoidossa. Yksittäiset potilaat ovat hyötyneet siitä, mutta lumevarmistettuja tutkimustuloksia ei ole käytettävissä. Kannabinoidit laajentavat keuhkoputkia ja heikentävät immuunireaktioita, ja siksi on arveltu, että niistä voisi olla hyötyä astman hoidossa.
Kannabiksen terveyshaittoja on liioiteltu
Kannabiksen haitalliset vaikutukset terveyteen tunnetaan kolmenkymmenen vuoden epidemiologisten selvitysten sekä eläin- ja ihmistutkimusten perusteella vielä osittain puutteellisesti. Kannabiksen käyttöä ei voi suositella, jos halutaan välttää mahdolliset välittömät tai pitkäaikaiskäytön aiheuttamat haittavaikutukset. Erityisesti käytöstä tulisi pidättäytyä niiden, jotka ovat herkkiä kannabiksen haittavaikutuksille sairauden (kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet) tai elämäntilanteen (esim. raskaus) vuoksi. Suurin vaara liittyy siihen, että se on huumausaine, sen hankkiminen, hallussapito ja käyttö ovat tuomittavia (Lancet 1995). Käytön laillistamista puoltavat esittävät, että kannabis voisi olla turvallinen vaihtoehto alkoholille. Alkoholilla on Suomalaisessa yhteiskunnassa perinteinen ja vahva asema, eikä mikään viittaa alkoholin käytön vähenemiseen. Alkoholin käytön edelleen vapautuessa ja saatavuuden lisääntyessä kokonaiskulutus ilmeisesti kasvaa. Kannabiksen käytön salliminen todennäköisesti lisäisi myös aineen kokeilua ja käyttöä (Kleber ym. 1997). Käyttöön liittyvät haitat ja kustannukset lisääntyisivät muilta osin paitsi valvonnan ja mahdollisesti rikollisuuden vähentyessä. Lähinnä poliittisista syistä arvovaltaistenkin tahojen kuten Maailman terveysjärjestön kannabiksen terveysvaikutuksia arvioineen selonteon objektiivisuus on joutunut kyseenalaiseksi (Concar 1998). Tähän mennessä tehty tieteellinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että kannabiksen haitallisia terveysvaikutuksia on tarkoitushakuisesti liioiteltu, ja kannabinoideilla voi jopa olla tärkeitä hoidollisia vaikutuksia. Valtaosalle kannabiksen käyttäjistä ei aiheudu todettavaa fyysistä tai psyykkistä haittaa edes pitkäaikaiskäytössä (Lancet 1995). Hyvinvoinnistaan välittävien käyttäjien pitäisi kuitenkin tietää, että kannabispäihtymys lisää todennäköisesti liikennetapaturmariskiä. Alkoholin ja kannabiksen yhteisvaikutus suurentaa sitä vielä huomattavasti. Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Hengityksen pidättäminen ja kannabissavujen syvään hengittäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Säännöllinen päivittäinen tai lähes päivittäinen voi johtaa riippuvuuteen, mutta vieroitusoireet ovat hyvänlaatuisia ja lieviä. Raskautta harkitsevien tai raskaana olevien naisten ei pidä polttaa kannabista, koska ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys lisääntyy. Psyykkisistä vaikeuksista kärsivät nuoret ovat erityinen riskiryhmä, ja erityisesti runsas kannabiksen poltto voi aiheuttaa psykoosin tai vaikeuttaa siitä kuntoutumista (Hall ym. 1994).
Otteet erikoislääkäri Pekka Heinälän Duodecim-lehdessä 20/98 kirjoittamasta jutusta
Kannabispäihtymykseen liittyvä sekavuustila
Suurehkon kannabismäärän käyttö voi aiheuttaa nopeasti sekavuuden. Tavallisesti sekavuus vähenee muutamassa tunnissa päihtymyksen mennessä ohi. Sekavuutta esiintyy tavallisesti suurten kannabismäärien syömisen jälkeen. Sille on tyypillistä tajunnan hämärtyminen, depersonalisaatio, häiriintynyt ajattelu ja motorinen epävarmuus. Myös muistamattomuutta, näkö- tai kuuloharhoja ja joskus väkivaltaista tai outoa käyttäytymistä esiintyy. Puhe voi olla epämääräistä, ja usein todetaan nystagmusta. Oireet kestävät muutamasta tunnista jopa muutamaan päivään. Harhaisuutta ja väkivaltaisuutta hoidetaan neurolepteilla ja ahdistuneisuutta bentsodiatsepiineilla.
Kannabiksen aiheuttama psykoottinen häiriö, johon liittyy harhaluuloja tai aistiharhoja.
Kannabiksen aiheuttamaan psykoottisuuteen liittyy selviä harhaluuloja tai aistiharhoja. Anamneesin, kliinisen tutkimuksen tai laboratoriokokeiden perusteella voidaan päätellä, että häiriö liittyy kannabiksen käyttöön eikä mikään muu sairaus selitä oireita. Häiriö ei esiinny pelkästään sekavuustilan aikana. Oireet lievittyvät yleensä nopeasti, muutamassa vuorokaudessa. Tyypillisiä oireita ovat ahdistuneisuus, tunnetilojen voimakas vaihtelu, depersonalisaatio ja tilaan liittyvä amnesia. Aistiharhoja esiintyy usein, jos käytetyt annokset ovat olleet suuria. Suuret annokset, potilaan persoonallisuuden tietyt piirteet ja tietynlainen ympäristö lisäävät psykoosin todennäköisyyttä. Ahdistuneisuus hoituu hyvin yleensä bentsodiatsepiineilla (esim. diatsepaamia 10-30 mg), mutta oireiden pitkittyessä voidaan antaa lisäksi pieni annos neuroleptia kuten haloperidolia (2-5 mg).
Kannabiksen aiheuttama ahdistuneisuushäiriö
Kannabispäihtymykseen liittyy joskus epämiellyttäviä kokemuksia, kuten ahdistuneisuutta tai paniikkikohtauksia ja masentuneisuutta, jotka yleensä menevät ohi päihtymyksen haihtuessa. Näitä epämiellyttäviä reaktioita esiintyy eniten aineeseen tottumattomilla tai käytettäessä ainetta vieraassa tai uhkaavassa ympäristössä.
Kannabisriippuvuus
Kannabisriippuvuudella tarkoitetaan aineen pakonomaista käyttöä. Sille tyypillisiä piirteitä ovat pakonomainen hankinta, mahdollisesti jonkun verran suurentuvat annokset, hallinnan heikkeneminen ja käytön jatkaminen siitä huolimatta, että käyttäjä tietää aineen haitat. Varsinainen fyysinen riippuvuus on ilmeisesti harvinainen. Kannabista runsaasti ja säännöllisesti käyttäville on kuitenkin todettu kehittyvän sietokyky kannabiksen eri vaikutuksia kohtaan. Kannabiksen vieroitusoireiden kliininen merkitys on edelleen epäselvä. Kannabisriippuvaiset saattavat käyttää vahvoja tuotteita pitkin päivää kuukausia tai vuosia, ja suuri osa päivästä saattaa kulua aineen hankkimiseen ja käyttämiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia ihmissuhteisiin, opiskeluun, työntekoon tai harrastuksiin. Kannabisriippuvaiset jatkavat aineen käyttöä vaikka tietävät aineen haitallisista vaikutuksista kuten polttamiseen liittyvästä pitkittyneestä yskästä ja käyttöön liittyvästä väsymyksestä (DSM-IV 1994).
Kannabista joskus kokeilleista ehkä noin 10% tulee siitä riippuvaiseksi. Riippuvuus lienee yhtä yleistä kuin alkoholin käyttäjillä mutta harvinaisempaa kuin esim. tupakoijilla tai opioidien käyttäjillä. Jos kannabiksen kokeilijoiden määrä lisääntyy, siitä riippuvaisiakin ilmaantuu enemmän (Kleber ym. 1997). Mahdollisesti myös nuorten riippuvuus on yleisempää kuin aikuisten. Kannabiksen käytön vuoksi hoitoon hakeutuminen on erittäin harvinaista niin Suomessa kuin niissäkin maissa, joissa käyttäjiä on huomattavasti enemmän. Hoitoon hakeutuneista valtaosa käyttää muitakin päihteitä, erityisesti alkoholia ja muita laittomia huumausaineita (Millman ja Beeder 1994). Kannabiksen vieroitusoireet ovat lieviä, eikä niitä ole kunnolla kuvattu. Tyypillisiä oireita voivat kuitenkin olla ahdistuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, unettomuus, ruokahaluttomuus ja epämääräiset lihaskivut.
Kannabiksen lääkinnällinen käyttö
Mielenkiintoa kannabiksen lääkeominaisuuksien tutkimukseen ovat vähentäneet sen monet psykoaktiiviset ominaisuudet ja mahdolliset haittavaikutukset. Yksittäiset potilaat ovat kuitenkin vuosikausia hoitaneet kannabiksella erilaisia sairauksiaan, mistä on julkaistu runsaasti tapausselostuksia, mutta varsinaisia valvottuja kliinisiä lääketutkimuksia on tehty erittäin vähän (taulukko 4.). Kannabisreseptorien ja endogeenisen ligandin löytyminen on kuitenkin rohkaissut tutkimaan kannabinoidien lääkeominaisuuksia, varsinkin kun hyödyllisiä vaikutuksia voi olla myös niillä kannabinoideilla, joilla ei ole psykoaktiivisia vaikutuksia. Toistaiseksi lääkekäytössä tunnetaan parhaiten THC:n ominaisuudet (Hall ym. 1994).
Syöpäpotilaiden pahoinvoinnin hoidossa THC on osoittautunut lumetta tehokkaammaksi. Kliiniset tutkimukset pahoinvoinnin hoidossa on tehty vertaamalla THC:tä proklooriperatsiiniin eikä uudentyyppisiin pahoinvointia lievittäviin lääkkeisiin. Epäselväksi on jäänyt, miten lääke pitäisi antaa parhaan tehon saavuttamiseksi. Toistaiseksi ei myöskään tiedetä, tehostuuko pahoinvointia lievittävä vaikutus yhdistämällä kannabinoideja muihin pahoinvointilääkkeisiin.
Glaukooman hoidosta on julkaistu tapausselostuksia, joissa kannabis on laskenut silmänsisäistä painetta, kun muuta hoitotoimenpiteet ovat olleet tehottomia. Kannabiksen pitkäaikaiskäytön tehosta ja turvallisuudesta ei kuitenkaan ole julkaistu valvottuja kliinisiä tutkimuksia. Kannabis alentaa silmänsisäistä painetta, mutta sen teho pitkäaikaiskäytössä on kyseenalainen, koska teho heikkenee sietokyvyn lisääntyessä. Paikallisesti annettuna lääke ei imeydy riittävästi, koska THC on rasva- liukoinen. Systeemisesti käytettynä kannabis aiheuttaa tunnetut psykoaktiiviset vaikutuksensa. Hoito edellyttäisi päivittäistä käyttöä siihen mahdollisesti liittyvine pitkäaikaishaittoineen.
Kannabista on kokeiltu myös pitkäaikaisen kivun, lihasjännityksen ja epilepsian hoidossa. Yksittäiset potilaat ovat hyötyneet siitä, mutta lumevarmistettuja tutkimustuloksia ei ole käytettävissä. Kannabinoidit laajentavat keuhkoputkia ja heikentävät immuunireaktioita, ja siksi on arveltu, että niistä voisi olla hyötyä astman hoidossa.
Kannabiksen terveyshaittoja on liioiteltu
Kannabiksen haitalliset vaikutukset terveyteen tunnetaan kolmenkymmenen vuoden epidemiologisten selvitysten sekä eläin- ja ihmistutkimusten perusteella vielä osittain puutteellisesti. Kannabiksen käyttöä ei voi suositella, jos halutaan välttää mahdolliset välittömät tai pitkäaikaiskäytön aiheuttamat haittavaikutukset. Erityisesti käytöstä tulisi pidättäytyä niiden, jotka ovat herkkiä kannabiksen haittavaikutuksille sairauden (kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet) tai elämäntilanteen (esim. raskaus) vuoksi. Suurin vaara liittyy siihen, että se on huumausaine, sen hankkiminen, hallussapito ja käyttö ovat tuomittavia (Lancet 1995). Käytön laillistamista puoltavat esittävät, että kannabis voisi olla turvallinen vaihtoehto alkoholille. Alkoholilla on Suomalaisessa yhteiskunnassa perinteinen ja vahva asema, eikä mikään viittaa alkoholin käytön vähenemiseen. Alkoholin käytön edelleen vapautuessa ja saatavuuden lisääntyessä kokonaiskulutus ilmeisesti kasvaa. Kannabiksen käytön salliminen todennäköisesti lisäisi myös aineen kokeilua ja käyttöä (Kleber ym. 1997). Käyttöön liittyvät haitat ja kustannukset lisääntyisivät muilta osin paitsi valvonnan ja mahdollisesti rikollisuuden vähentyessä. Lähinnä poliittisista syistä arvovaltaistenkin tahojen kuten Maailman terveysjärjestön kannabiksen terveysvaikutuksia arvioineen selonteon objektiivisuus on joutunut kyseenalaiseksi (Concar 1998). Tähän mennessä tehty tieteellinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että kannabiksen haitallisia terveysvaikutuksia on tarkoitushakuisesti liioiteltu, ja kannabinoideilla voi jopa olla tärkeitä hoidollisia vaikutuksia. Valtaosalle kannabiksen käyttäjistä ei aiheudu todettavaa fyysistä tai psyykkistä haittaa edes pitkäaikaiskäytössä (Lancet 1995). Hyvinvoinnistaan välittävien käyttäjien pitäisi kuitenkin tietää, että kannabispäihtymys lisää todennäköisesti liikennetapaturmariskiä. Alkoholin ja kannabiksen yhteisvaikutus suurentaa sitä vielä huomattavasti. Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Hengityksen pidättäminen ja kannabissavujen syvään hengittäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Säännöllinen päivittäinen tai lähes päivittäinen voi johtaa riippuvuuteen, mutta vieroitusoireet ovat hyvänlaatuisia ja lieviä. Raskautta harkitsevien tai raskaana olevien naisten ei pidä polttaa kannabista, koska ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyys lisääntyy. Psyykkisistä vaikeuksista kärsivät nuoret ovat erityinen riskiryhmä, ja erityisesti runsas kannabiksen poltto voi aiheuttaa psykoosin tai vaikeuttaa siitä kuntoutumista (Hall ym. 1994).
Otteet erikoislääkäri Pekka Heinälän Duodecim-lehdessä 20/98 kirjoittamasta jutusta
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hörhöllä on jo valmis vastaus tuohon kaikkeen:
1. Ei mul oo koskaan ollu mitään ongelmii kannabiksen kans. Mä voisin lopettaa millon vaan.
2. Ei mun kavereillakaa oo mitää ongelmii. Paitsi sil yhel, joka ei osaa käyttää ainetta oikein.
3. Sitä paitsi viina tappaa paljon enemmän kuin kannabis.
4. Eikä ne lääkärit mitää tiedä, ne on salaliitos CIA:n kanssa ja yrittää tukahduttaa vapauden nauttia elämäst.
5. Ja sitä paitsi Chappawattockin yliopiston professori J. Jameson osoittaa tutkimuksissaan, että kannabis on ihan OK (www.jokinhorhosivu.org)
Jos oikeasti lukisit näitä viestejä, huomaisit että juuri nämä hörhöt ovat tarkimmin perehtyneet tieteeseen ja tiedostavat rikit.
Varsin mielenkiintoista. Ensimmäinen kappale on jossain määrin narkofobista "kannabiksen vaikutukset ovat vaarallisia oireita"-jauhamista, mutta viimeisessä quotataan Lancetilta (joka on ihan oikeasti kansainvälisesti _arvostettu_ lääketieteellinen julkaisu) pätkä, ettei kannabiksen polttamisesta aiheudu suurimmalle osalle käyttäjistä mitään haittaa.
Tekstissä on joitakin virheitä tai omituisuuksia.
Ensimmäisessä kappaleessa kannabiksen syömistä ei eroteta polttamisesta tarpeeksi. Ne ovat aivan eri maailmansa kummatkin, syömällä jopa viisi tai enemmän kertaa pidempi vaikutus. Myös kannabiksen aiheuttama väkivaltaisuus on todella naurettava veto, jos verrataan valtahuumeeseemme alkoholiin ja sen aiheuttamaan väkivaltaisuuteen.
Kannabiksen aiheuttamasta psykoottisesta häiriöstä voidaan olla montaa mieltä. Tiedän kaksi ihmistä (useista kymmenistä), joilla kannabiksesta seuraa näitä mainittuja vaikutuksia (ahdistuneisuus, tunnetilojen voimakas vaihtelu, depersonalisaatio ja tilaan liittyvä amnesia) joka polttelukerralla, mutta hauskinta on se, ettei heistä kumpikaan polta kannabista tämän takia. Kumpikin heistä kuitenkin on kokenut näitä jo selvänäkin ja ennen polttelun aloittamista, ja kannabis ainoastaan voimisti oireilua. Kannabis ei siis näitä oireita aiheuttanut.
Kannabispsykoosista voidaan todeta sellainen hauska juttu, että kliinisen alkoholipsykoosin riski on nelinkertainen kliiniseen kannabispsykoosiin verrattuna. (A.Tien & J.Anthony 1990)
Tuo "kannabiksen aiheuttama ahdistuneisuushäiriö" on paljon lähempänä totuutta. Ihmiset luulevat oikeasti vielä jälkeenpäinkin olleensa kannabispsykoosissa, vaikka koko homma oli pelkkä ohimenevä parin tunnin ahdistava vaikutus. Kannabiksen laittomuus aiheuttaa poliisin pelon muodossa hyvin suuren osan koko kannabiksen käyttökulttuurin "vainoilusta", joten kannabiksen ahdistuneisuutta voimistava vaikutus vähenisi olennaisesti näiltä osin laillistamisen jälkeen.
Tuo kannabisriippuvuus-kappale onnistuikin pilaamaan itse oman narkofobisuutensa. "Kannabiksen pakonomainen käyttö" on jotain, mille kenen tahansa jotain oikeasti riippuvuutta aiheuttavaa päihdettä (esim. alkoholi tai heroiini) nauttineen tulisi tuhahdella.
Kannabiksen lääkinnällisestä käytöstä oli hiljattain Hesarissa lähes sivun juttu, joka on tosin jo hävinnyt nettiversiosta. Tutkimus on kuitenkin edennyt jo vuodesta 1998.
Viimeinen kappale on mielenkiintoinen kontrasti ensimmäiselle.
"Suurin vaara liittyy siihen, että se on huumausaine, sen hankkiminen, hallussapito ja käyttö ovat tuomittavia (Lancet 1995)".
"Valtaosalle kannabiksen käyttäjistä ei aiheudu todettavaa fyysistä tai psyykkistä haittaa edes pitkäaikaiskäytössä (Lancet 1995)".
Minkä vuoksi nimimerkki "antikannabinisti" heittää kahden yllämainitun quoten kaltaista viittailua? Vähän sama asia kuin koulumatti shakissa. Luetko edes mitä lainaat?
Lisää hauskaa luettavaa: Iso-Britannian hallituksen hyväksymä uusi kanta kannabikseen ja sen terveysvaikutuksiin, musertavien lähdeluetteloiden kanssa (todella monta mielenkiintoista tutkimusta kantaan jos toiseenkin löytynyt tämän lähdeluetteloista).
http://www.drugs.gov.uk/ReportsandPublications/Communities/Cannabis_update.PDF
>
Amen!
Kannabis herkistää mielialaa ja tuossa tilassa kun tietää että voi joutua pulaan, saattaa mennä fiilikset pilalle.
Ja sehän onkin oiva peruste kannabiksen vapauttamiselle. Eihän pienen ryhmän fiilikset saa mennä piloille ja mitä väliä suuren enemmistön fiiliksistä.
Mielialan herkistymisen voi estää jättämällä se kannabis käyttämättä, ei joudu pulaan, ei tarvitse pelätä, ei mene fiilikset pilalle.
Surkuhupaisaa
Kukaan tuskin on väittänytkään, että kannabis olisi vaarallisempaa kuin esimerkiksi opiaatit, amfetamiini jne. Tämän kannabis-keskustelun punainen lanka on kadonnut jo aikoja sitten. Keskustelun lähtökohtanahan on ollut PITÄÄKÖ KANNABIS VAPAUTTAA VAI EI.
Kannabiksella on kiistatta terveydellisiä haittavaikutuksia, senhän osoittaa yllä oleva Duodecumissa julkaistu artikkelikin. On kieltämättä erittäin "hassua", että ne lääketieteelliset tutkimukset, jotka eivät tue SINUN kantaasi ovat järjestelmällisesti mielestäsi "hassuja". Yhtä hassua on, että taas kerran vertaillaan alkoholia ja kannabista. Vaikka alkoholipsykoosin riski olisikin nelinkertainen, ei se vähennä YHTÄÄN kannabispsykoosin riskiä!!!
Oleellista tuossa lainauksessa TÄSSÄ KESKUSTELUSSA on kirjoittajan mielipide kannabiksen vapauttamisesta. Sekin on tietysti mielestäsi "hassua", mutta laitan sen tähän kuitenkin uudelleen, koska "hassuudessasi" ohitit sen kokonaan.
"Käytön laillistamista puoltavat esittävät, että kannabis voisi olla turvallinen vaihtoehto alkoholille. Alkoholilla on Suomalaisessa yhteiskunnassa perinteinen ja vahva asema, eikä mikään viittaa alkoholin käytön vähenemiseen. Alkoholin käytön edelleen vapautuessa ja saatavuuden lisääntyessä kokonaiskulutus ilmeisesti kasvaa. Kannabiksen käytön salliminen todennäköisesti lisäisi myös aineen kokeilua ja käyttöä (Kleber ym. 1997). Käyttöön liittyvät haitat ja kustannukset lisääntyisivät muilta osin paitsi valvonnan ja mahdollisesti rikollisuuden vähentyessä."
Useinhan on kuitenkin niin, että kannabiksen käyttäjät käyttävät myös muita päihteitä, eivät he pysy pelkässä kannabiksessa. Kannabiksen käytön vuoksi hakeudutaan myös hoitoon. Stakesin tilastoraportissa vuodelta 1997 kannabiksen vuoksi päihdehuollon piiriin hakeutuneista noin puolet käyttivät kannabiksen lisäksi ALKOHOLIA ja stimulantteja (Sellgren 1997) En usko, että kannabiksen vapauttamisen myötä kaikki sekakäyttäjät siirtyisivät käyttämään pelkkää kannabista, joten alkoholihaitat eivät yhtään vähenisi, mutta kannabiksen käytön haitat sen sijaan lisääntyisivät valtavasti.
Lisäksi kannabiksen vapauttaminen olisi mitä suurin positiivinen signaali nuorille kannabiksesta. Alkoholin rinnalla yhä useampi nuori alkaisi käyttämään kannabista ja kannabiksen haitalliset terveysvaikutukset ovat ERITYISEN haitallisia nuorille ja lapsille. Jos kannabiksen laittomuus aiheuttaa teille aikuisille pientä ahdistusta, ei nuorten ja lasten tarvitse joutua sen vuoksi vaaraan. Itsehän olette täysipäisinä(?) aikuisina(?) itsenne siihen tilanteeseen saattaneet?
"Tuo kannabisriippuvuus-kappale onnistuikin pilaamaan itse oman narkofobisuutensa. "Kannabiksen pakonomainen käyttö" on jotain, mille kenen tahansa jotain oikeasti riippuvuutta aiheuttavaa päihdettä (esim. alkoholi tai heroiini) nauttineen tulisi tuhahdella. "
Itselleni, amfetamiinia, alkoholia sekä kannabista jonkin verran käyttäneenä, eniten henkistä koukkua aiheuttava on ollut kannabis, johtuen ehkä siitä että pidän sen vaikutuksista huomattavasti enemmän kuin kahdesta edellä mainitusta. Joka tapauksessa, itseeni ja osaan kaveripiiristänikin pätee sanonta "kun sitä on, sitä menee", eli tuottaa kyllä rehellisesti sanottuna suuria vaikeuksia olla polttelematta päivittäin jos laatikossa kukkaa sattuu olemaan. "Pakonomainen käyttö" on kyllä hiukan liian voimakas ilmaisu, mutta ei siitä nyt niin hirveän kaukana olla. Painottaisin nyt vielä että tämä on siis minun _henkilökohtainen_ kokemukseni, yleisestihän esim. amfetamiini on hyvinkin addiktoivaa enkä sen käyttöä todellakaan suosittele.
Minun on nyt pakko tähän jotain sanoa myös.
Ensinnäkin tästä väkivaltaisuudesta; JOKAINEN(!) joka on elämässää kannabista polttanut tietää ettei pilvessä pysty kertakaikkiaan minkäänlaiseen agressiivisuuteen. Se on mahdotonta, vaikkakin muut vaikutukset riippuvat käyttäjästä ja sen hetkisistä tunteista. Tämän `lamaannuttavan` vaikutuksen takia käytetään termiä "rauhan piippu".
Ja sitten tästä laillisuudesta.
"Alkoholilla on Suomalaisessa yhteiskunnassa perinteinen ja vahva asema"
Johtuisiko siitä ettei Suomessa ole muut päihteet sallittuja. Oletko Soja ikinä tutustunut kannabiksen laittomuuteen johtaneeseen historiaan. Suosittelen.
Tässä on esimerkiksi hyvä teksti johon kukaan ei osannut argumentoida vastaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=97&conference=598&posting=3000000000470705
Olen täysin samaa mieltä Juhan kanssa siitä että laittomuuteen ei löydy tarpeeksi hyviä syitä- ainoat todelliset uhkat ovat poliittisia. Terveys riskit ovat kumottu jo moneen otteeseen eikä siinä pitäisi olla enää russuttamista. Ja porttiteoria on katsottu myös tyhjäksi. Ainoa asia joka yhdistää kannabista ja muita huumeita on laittomuus. Tähän pitää tulla muutos.
Kannabis on jopa rauhoittava aktiivisen vaikutuksen alla, mutta kannabiksen käyttö heikentää kykyä käsitellä ristiriitaisia tilanteita. Kannabiksen käyttäjillä on stressinsitokyky olennaisesti laantunut milloin päihdyttävä vaikutus ei ole aktiivinen.
Kannabiksen käyttäjä ei enää pysty käsittelemään ristiriitaisia tai ahdistavia tilanteita ja tämä johtaa agressiiviseen ja väkivaltaiseen käytökseen kun elämän kolhuja ei pystytä enää prosessoimaan.
Linkkisi viestiä on käsitelty ja sen päätelmäosiota vastaan on argumentoitu. Varsin pätevästi vieläpä. Samankaltaista argumentoitia on sitäpaoitsi käsitely useita kertoja aiemminkin. Toinen asia on sitten se, että toinen osapuoli tuntuu sulkevan silmänsä ja korvansa aina kun vähänkin ahdistaa ???
Terveysriskejä ei ole kumottu.. päin vastoin. Terveysriskit ovat merkittäviä.
Kannabiksen kieltämisen historia ei oikein tarkkaan ottaen seuraa sitä tarinaa mitä täällä kierrätetään, vainoharha ei ole järin pätevä todistuskappale. Huumausaineena kannabis on kielletty koska se on huumausaine.
Laittomuuteen on perusteena ennenkaikkea terveydelliset syyt, ja ne on vahvasti dokumentoitu. Ne on olemassa vaikka onkin epäkivaa että niistä mainitaan kun pitäisi olla kivaa.
Kannabista ja muita huumeita yhdistää se että kannabis on huume niinkuin muutkin huumeet. Erilainen koska on eri huume mutta huume joka tapauksessa. Kannabiksen käyttäjiä hoidetaan nytkin kuten muitakin päihteidenkäyttäjiä.
Mitähän jos itse lopettaisitte tyhjän russutuksen..
"Kannabiksen kieltämisen historia ei oikein tarkkaan ottaen seuraa sitä tarinaa mitä täällä kierrätetään, vainoharha ei ole järin pätevä todistuskappale. Huumausaineena kannabis on kielletty koska se on huumausaine. "
"Eli sinäkään et tunne tarinaa? Jollet jaksa otta selville niin kerron...
Linkkisi viestiä on käsitelty ja sen päätelmäosiota vastaan on argumentoitu. Varsin pätevästi vieläpä. "
jaa- miksi minä en huomaa järkevää argumentointia? Annappa linkki hyvään vastaukseen?
"Terveysriskejä ei ole kumottu.. päin vastoin. Terveysriskit ovat merkittäviä."
Voi Jeesus. Perustelepa vähän.
Voi jeesus itsellesi..
Tänne voisi laittaa vaikka mitkä linkin ja viittaukset ja perustelut ja tuo on mitä te sanotte.. perusteleppa vähän. Herttinen, eihän edes laillistamisen vastustajat ole ennen väittäneet että kannabiksen terveysriskit olisivat olemattomat, niitten vähättelyyn kyllä syyllistytään alvariinsa.
Se että sinä ja sinun kaverisi sanotte toisillenne että "eihän tämä ole mitään epäterveellistä" ei tee kannabiksesta käyttäjälleen terveellistä vaikka se teistä olisi kiva ajatus. Vähän vähemmän torjuntaa.
Sinä et huomaa pätevää argumentointia koska kieltäydyt näkemästä sitä. Defenssireaktio; tullaan valikoiden sokeiksi ja kuuroiksi.
Pellavantuottajien ja tekokuidunvalmistajien markkinakamppailu kaikkine seurannaisineenkaan ei oikein mitenkään ole mitään sellaista mikä olisi jotenkin selittämässä huumehampun haluajat jonkinlaisiksi vääryyttäkärsineiksi vapaustaistelijoiksi suurta ja murskaavaa koneistoa vastaan. Se on romanttinen ja itsepetoksellinen harha. Sitäpaitsi kannabiksen kiellolle on ihan käyvät perusteet joita on punnittu harva se vuosi.
niin että vänkkävänkkä' vain itsellesi..
"Sitäpaitsi kannabiksen kiellolle on ihan käyvät perusteet joita on punnittu harva se vuosi."
... ja ne ovat?
Miksi pitää sanoa ihmistä jolle ja jonka kuullen on samat asiat kerrottu ja esitetty ja todennettu useita kertoja ja joka osaa vain sanoa että "mitä hä"
OK- hastan sinut. Ei enää vänkkäystä. Väitä yksikin asia marihuanan haitoista niin kaadan sen lähdeluettelon kera. Minulla on hyllyssäni tuhatmäärin lääkäriopuksia ja muita yleispäteviä kirjoja ja niihin tutstuneena uskon päteväni sinun väitteillesi...
Avaan tälle keskustelulle kokonaan uuden ikkunan päävalikkoon.
Miksi pitää sanoa ihmistä joka useita kertoja on käyttänyt perustelua "samat asiat kerrottu ja esitetty ja todennettu useita kertoja"?
>
Miten _laillistaminen_ (ei vapauttaminen) pilaisi suuren yleisön fiilikset? Samoin kuin homojen parisuhteen rekisteröintioikeus?
>
Ja krapulan välttää kun ei juo viinaa. Silti toiset näin haluavat tehdä, ja olisi suotavaa, että nämä ihmiset saisivat pitää hauskaa ja rentoutua valitsemallaan tavalla ilman vainoamista.
>
Mikä?
>
Tämä vertaus auttaa silti hieman suhteuttamaan asioita. Mieti, paljonko alkoholia käytetään. Sitten mietit, kuinka moni alkoholin (kohtuu)käyttäjä joutuu psykoosiin alkoholin vuoksi. Sitten saatat huomata, ettei se kannabispsykoosin riski ole kovinkaan kummoinen, vaikka toki mahdollinen.
Kannabispsykoosi vaatii tavallisesti pidempiaikaista käyttöä, myös aineen syöminen lisää riskiä polttamiseen verrattuna.
>
Et taida tuntea todellisia kannabiksen käyttäjiä kovinkaan monta.
Se, että on olemassa monipäihdeongelmaisia sekakäyttäjiä, ei millään tavalla korreloi sen tosiseikan kanssa, että SUURIN OSA kannabiksen käyttäjistä käyttää pääasiassa kannabista.
Eipä ollenkaan tähän asiaan liittyen, mut mitä mieltä olit mun alkoholi-tutkimuksesta?
Itseasiassa oli tarkoitus vastata siihen mutta sitten kone tilttasi :P
Kyllähän tuo aika paljon kertoo siitä miten addiktoituneita holia juovat ihmiset ovat. Lukivatkohan annukka ja kumppanit tämän? :D
Kerrohan sä puolestasi, olisiko jotakin vinkkiä miten saisi pellet ymmärtämään pelleytensä? :)
Siis nämä puolijumalat Sonja ja Jasu.
Yritän tässä kovasti olla huomioimatta näiden onnettomien ihmisvihaajien yrityksiä saada porukka riitelemään, koska se osapuoli joka sortuu kiukustumaan, on automaattisesti hävinnyt väittelyn.
Vänta på hetki, meilaan vaik privana
"kun sitä on, sitä menee"
Tämä on juuri yksi niistä asioista, mitä alkoholikieltolain kumoaminen aikanaan palveli. Mielummin kansanlaajuisia terveysongelmia kuin koko valtion ja demokratian pikkuhiljainen korruptoituminen.
"Käytön laillistamista puoltavat esittävät, että kannabis voisi olla turvallinen vaihtoehto alkoholille. Alkoholilla on Suomalaisessa yhteiskunnassa perinteinen ja vahva asema, eikä mikään viittaa alkoholin käytön vähenemiseen. Alkoholin käytön edelleen vapautuessa ja saatavuuden lisääntyessä kokonaiskulutus ilmeisesti kasvaa. Kannabiksen käytön salliminen todennäköisesti lisäisi myös aineen kokeilua ja käyttöä (Kleber ym. 1997). Käyttöön liittyvät haitat ja kustannukset lisääntyisivät muilta osin paitsi valvonnan ja mahdollisesti rikollisuuden vähentyessä."
Tottakai kannabiksen käyttö kasvaa laillistamisen myötä. Tarviiko sitä erikseen ääneen sanoa?
Sen sijaan erikseen ääneen voidaan sanoa, että kannabiksen käyttö kasvaa laittomana ihan yhtä lailla.
Kannabiksen vapautuminen aiheuttaa piikin tilastoihin - monet käyvät kokeilemassa uutta ihmeainetta, tai saavat sytykkeen käydä kokeilemassa ennen niin peljoittavan laittomuuden leiman takana ollutta ainetta. Hollannissa tämä kesti vajaan vuoden, jonka jälkeen käyttömäärät laskivat takaisin samoihin kasvu-uriin kuin kieltolakien maissa. Viime vuosina laajan kannabiksenkäytön omaavissa maissa ovat luvut tasaantuneet. Suomessa ja Ruotsissa käyttäjämäärät kasvavat suhteessa huomattavasti nopeammin. Alkoholi kattaa n. 90% kansastamme, kannabis kattaa n. 35% useista muista kansoista, joissa alkoholinkäyttö on suomalaisittainkin "varsin reipasta". (tarkat luvut puuttuvat)
Nuorten kannabiksenkäyttö kasvaa jatkuvasti niinkään välittämättä kieltolaista. Haluatko heittää heitä piruuttasi vankilaan siinä sivussa?
Sulla on sana hallussa, olen kade.
(hallussa? psykedeelejä? happoa, hmm. huono vitsi.)