Kun joku kauppaa tuulisähköä, vaatikaa vesisähköä, ja ei saa maksaa enempää kuin on muutenkaan sähkön hinta
Nyt jätettiin vihreitten aloitteesta mm. 100000 asukkaan kaupungin sähkö, kun ei rakennettu Vuotosta, ja siihen olisi hyvä jatko Ounas-allas
Kemijoessa menee 75% Lapinläänin vedestä, vesivoimaloita vajaat parikymmentä
Suomen merkittävimpiin vesivoima-alan osaajiin kuuluva Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö, jonka tuotanto myydään omakustannushintaan vesivoimaosakkeiden suhteessa osakkaille ja sitä kautta valtakunnan kulutukseen. Yhtiö omistaa vesistöalueella kuusitoista vesivoimalaitosta, säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemi- ja Olkkajärveä. Kemijoki Oy omistaa lisäksi sekä Lieksanjoella että Kymijoella 2 vesivoimalaitosta. Voimalaitosten kokonaisteho on 1008 megawattia.
Kemijoki Oy tuotti vuonna 2004 sähköä 4 140 miljoonaa kilowattituntia. Se vastasi 28,1 prosenttia kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä ja 5,1 prosenttia sähkön koko tuotannosta.
Lappilainen yhtiö kattaa 25 % valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta ja on siten merkittävä säätöenergian tuottaja.
Nyt jätettiin vihreitten aloitteesta mm. 100000 asukkaan kaupungin sähkö, kun ei rakennettu Vuotosta, ja siihen olisi hyvä jatko Ounas-allas
Kemijoessa menee 75% Lapinläänin vedestä, vesivoimaloita vajaat parikymmentä
Suomen merkittävimpiin vesivoima-alan osaajiin kuuluva Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö, jonka tuotanto myydään omakustannushintaan vesivoimaosakkeiden suhteessa osakkaille ja sitä kautta valtakunnan kulutukseen. Yhtiö omistaa vesistöalueella kuusitoista vesivoimalaitosta, säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemi- ja Olkkajärveä. Kemijoki Oy omistaa lisäksi sekä Lieksanjoella että Kymijoella 2 vesivoimalaitosta. Voimalaitosten kokonaisteho on 1008 megawattia.
Kemijoki Oy tuotti vuonna 2004 sähköä 4 140 miljoonaa kilowattituntia. Se vastasi 28,1 prosenttia kotimaisesta vesivoimalla tuotetusta sähköstä ja 5,1 prosenttia sähkön koko tuotannosta.
Lappilainen yhtiö kattaa 25 % valtakunnallisesta säätötehon tarpeesta ja on siten merkittävä säätöenergian tuottaja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
juna meni jo.
Alappas nyt käyttämään energiasi vaikka Karjalan palauttamiseen, se on noin miljardi kertaa helpompaa kuin nämä kuolleiden ja kuopattujen allashaaveiden luiden esiinkaivuu.
Tosiaia on että pärjäämme ilman menettyjä alueitakin, mutta ilman sähköä emme tule enään toimeen
Jo yksin ns. Vihreä porukka vie aika annoksen sähköstä, jopa joillekkin tehtävä jopa lentokoneitakin, ja siihen jatkoksi setelinpaino koneitakin, kun vain on lentokoneen kyydissä, niin silloin oltava setelin painokone käytössä, ja samako vaatisi koneiden seisauttamista, tuskimpa todellisuudessa
Euroopan mailla on suuria vaikeuksia saavuttaa yhteisiä päästövähennystavoitteita. Esimerkiksi Suomi ei nykytahdilla pääse Kioton sopimuksen tavoitteisiin.
Uusiutuvan energian osuus ei ole lisääntynyt Euroopassa juuri lainkaan 15 vuodessa, vaikka energiankulutus on edelleen kasvussa.
Myös perinteiset saasteet uhkaavat yhä eurooppalaisia.
Vesivoima saa alkunsa, kun auringon lämpö muuttaa maapallon pinnalla olevaa vettä vesihöyryksi. Vesihöyry kerääntyy taivaalle pilviksi ja palaa jälleen sateena takaisin maan pinnalle. Suurin osa satavasta vedestä valuu järviin ja jokiin ja jokia pitkin meriin.
Yksi tapa tuottaa veden avulla sähköenergiaa, on padota vesi voimalaitoksen yläpuolelle ja pudottaa se voimalaitoksen läpi padon alapuolelle.
Tämä veden putoamisvoima käytetään pyörittämään turbiinia, joka puolestaan pyörittää generaattoria. Generaattori toimii samaan tapaan kuin polkupyörän dynamo ja muuntaa veden voiman sähköksi.
Kemijoen voimalaitosten rakentaminen aloitettiin Pohjolan Voima Oy:n toimesta Isohaarassa vuonna 1946. Vuonna 1954 perustetun Kemijoki Oy:n ensimmäinen voimalaitos valmistui 1958 Petäjäskoskelle. Tästä eteenpäin rakentaminen on jatkunut lähes keskeytyksettä ja viimeisin voimalaitos Kelukoski saatiin tuotantokäyttöön syksyllä 2001.
Sähkön kulutus vaihtelee joka hetki. Aina kun jokin sähkölaite kytketään päälle tai sammutetaan, muuttuu sähkön sen hetkinen tarve ja tuotannon täytyy kyetä reagoimaan tähän muutokseen.
Sähköä täytyy siis tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Suuressa mittakaavassa sen varastointi sähkönä ei ole kannattavaa, vaan sen varastoidaan raaka-aineen muodossa. Siispä vesivoiman ollessa kyseessä, on luonnollista, että energia varastoidaan vetenä altaisiin.
Lyhytaikanen säännöstely
Vesivoiman yksi ylivoimaisimmista ominaisuuksista on sen nopeus. Kun esimerkiksi tavallisen lämpövoimalan käynnistämiseen menee jopa vuorokausi, niin vesivoima-kone on täydellä teholla yleensä muutamassa minuutissa. Myös pysäyttäminen ja tehon säätäminen ovat muihin tuotantomuotoihin verrattuna erinomaiset. Nämä ominaisuudet aiheuttavat sen, että kulutuksen vaihteluiden vaatimat muutokset tuotannossa hoidetaan käytännöllisesti katsoen yksinomaan vesivoimalla. Tämä tuotannon säätö puolestaan aiheuttaa sen, että vedenpinnat niin voimalaitosten ylä- kuin alapuolellakin vaihtelevat joka hetki jonkin verran.
Täällä pohjoisilla alueilla lämpötilaerot eri vuodenaikoina ovat hyvin suuret. Kesällä taloja ei tarvitse juurikaan lämmittää, mutta talvella, kun pakkasta voi olla jopa yli neljäkymmentä astetta ja päivänvaloakaan ei riitä kuin lyhyeksi aikaa, on energian tarve hyvin suuri.
Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Talvella satanut, keväällä sulava lumi ja kesällä vetenä tuleva sade varastoidaan suuriin varastoaltaisiin. Talvella näiden varastoaltaiden vesi juoksutetaan voimalaitosten läpi ja näin saadaan puhdasta energiaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.
Kemijoen vesistöalue tekojärvineen tarjoaa monia virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Kesäisin jokialueelle suuntaavat veneilijät, kalastajat, ravustajat ja muut luonnossa liikkuvat. Jokialue on suosittu retkeilykohde mm. turistiryhmille. Alueen uimarannat puhtaine vesineen houkuttelevat paljon kävijöitä.
Kemijoen vesistö tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisia kalastusmahdollisuuksia. Kalastuskohteiden kirjo on laaja: suurista tekojärvistä ja lähes luonnontilaisista suurjoista pieniin tammukkapuroihin.
Kemijoen kalakantoja hoidetaan istutuksin, joista suurimmasta osasta vastaa Kemijoki Oy.
Saalis vaihtelee eri alueilla vesistön ominaispiirteiden mukaisesti. Ounasjoella ja Ylä- Kemijoella tärkeimpiä saalislajeja ovat harjus, taimen ja hauki. Voimalaitosaltailla hauki ja kirjolohi käsittävät puolet saaliista. Velvoiteistutuksiin käytettyjen kalalajien saalisosuus on kaikilla alueilla merkittävä.
Kemijoen vesistö tarjoaa poikkeuksellisen monipuolisia kalastusmahdollisuuksia. Kalastuskohteiden kirjo on laaja: suurista tekojärvistä ja lähes luonnontilaisista suurjoista pieniin tammukkapuroihin. Kemijoen kalakantoja hoidetaan istutuksin, joista suurimmasta osasta vastaa Kemijoki Oy.
Saalis vaihtelee eri alueilla vesistön ominaispiirteiden mukaisesti. Ounasjoella ja Ylä- Kemijoella tärkeimpiä saalislajeja ovat harjus, taimen ja hauki. Voimalaitosaltailla hauki ja kirjolohi käsittävät puolet saaliista. Velvoiteistutuksiin käytettyjen kalalajien saalisosuus on kaikilla alueilla merkittävä.
tekojärvestä. Siinähän on nykyajan keinotodellisuuden ja tekoälyn suurkuluttujalle oiva tekovirkistäytymiskohde! Sehän on tekohauskaa ja tekopyhästi voi vakuuttaa olevansa tekotyytyväinen.
tekohymiö :)
Mites muuten, jos kaupungissa ollaan suurimmaksi osaksi suojanpuolella, eli pikku pyrähdyksiä vain ovelta ovelle, sekö sitä vihreää, ja taksiin kuten vihreä eliittikin, tämähän vihreää poliitiikkaa, "kerrostalo"
Kyllä se todellista vihreää olla luonossa järvellä, vesi tärkeintä, ei miten se siihen tullut, aina sama luonto