Autismi on oma kielensä
Autismin pääongelma on viestintä. Ongelman ratkaisu on autistien oman viestinnän ja kielen kehittäminen. Se on suuri, mutta antoisa haaste. Olisikin koottava yhteen ne, jotka tätä kieltä haluavat kehittää. Tähän asti kieltä ovat kehittäneet autististen lasten vanhemmat muiden asiantuntijoiden avulla. Nyt on aika autistien itse kehittää omaa kieltään.
Oman kielen löytäminen antaa autisteille saman aseman, joka vähemmistökielillä jo nyt on mm. Euroopan Unionissa. Kiinnostaako sinua autistien kielen kehittäminen? Kirjoita Assit-kanavalle mielipiteestäsi, kokemuksistasi ja käytännön ehdotuksia oman monikanavaisen kielen kehittämiseksi.
http://groups.google.com/group/Assit
Autismin pääongelma on viestintä. Ongelman ratkaisu on autistien oman viestinnän ja kielen kehittäminen. Se on suuri, mutta antoisa haaste. Olisikin koottava yhteen ne, jotka tätä kieltä haluavat kehittää. Tähän asti kieltä ovat kehittäneet autististen lasten vanhemmat muiden asiantuntijoiden avulla. Nyt on aika autistien itse kehittää omaa kieltään.
Oman kielen löytäminen antaa autisteille saman aseman, joka vähemmistökielillä jo nyt on mm. Euroopan Unionissa. Kiinnostaako sinua autistien kielen kehittäminen? Kirjoita Assit-kanavalle mielipiteestäsi, kokemuksistasi ja käytännön ehdotuksia oman monikanavaisen kielen kehittämiseksi.
http://groups.google.com/group/Assit
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Oman kielen löytäminen antaa autisteille saman aseman, joka vähemmistökielillä jo nyt on"
Jos tohon pääsette niin saatte kyllä papukaijamerkin.
Onneksi olen vain assi.
Myös aspergeit hyötyvät oman kielensä hallinnasta. Oman kielen kehittäminen on haastavaa, mutta assit ovat olleet jopa suhteellisuusteorian kehittäjinä, joten ei epäillystä, etteikö onnistuta.
Assien ja autistien oman kielen kehittäminen on jo alkanut. Tällä hetkellä visuaalista kieltä on kehitetty lähinnä puhumattomien avuksi - mutta autistien kommunikaation ymmärtämisestä ja hallinnasta hyötyy kyllä kaikki.
Autistien kieli vaatii kaikkien aistikanavien käyttöönoton kielen tarpeisiin. Tavallisissa kielissä muita aistikanavia ei määritellä, vaikka ne ovat osa viestintää. Autistien kielessä ne täytyy määritellä, sillä aistikanavien käyttö ei ole itsestäänselvyys.
Osaan suomea, ruotsia, englantia, vähän ranskaa ja saksaakin. Mikseivät ne kelpaa?
Minulle ne ainakin riittävät. Jos opettelisin jotakin autistikieltä, missä sitä käyttäisin?
Se että suhteellisuusteorian kehittäjän on arveltu olleen asperger, ei vielä todista sitä että kaikista autisteista olisi suhteellisuusteorian kehittäjiksi.
On todella tarpeen vaihtaa mielipiteitä asiasta ja kyseenalaistaa idea autistien oman kielen tarpeellisuudesta. Riittääkö, että osaamme valmiit kielet, niinkuin ne on kirjoitettu ja puhuttu. Myös braillen kirjoituksesta ja viittomakielestä on sanottu, että ne ovat tarpeettomia ja jopa vahingollisia lapsen puheen kehittymisen kannalta.
Autistien kieli on sikäli mielenkiintoinen, että me emme itsekään välttämättä huomaa käyttävämme erilaista kieltä kuin muu väestö. Ongelma syntyy, kun huomaamme, että viestimme ei mene perille. Autistin on vaikea ymmärtää muiden ihmisten käyttämän kielen piilomerkitykset.
Autisti lukee ja ymmärtää viestin niinkuin se on kirjoitettu tai puhuttu. Ei-verbaalinen osa viestistä jää siis ymmärtämättä. Vaikka osaisikin monia kieliä, pärjätäkseen maasta riippumatta viestinnässä autistin pitää siis opiskella erikseen myös kielen ei-verbaalinen osa.
Konkreettiset ja realistiset välitavoitteet on hyvä asettaa. Ensimmäinen tavoite voisi olla ihan eri aistikanavien viestintämerkityksen selvittäminen. Näin voisimme tiedostaa oman viestintämme puutteet ja vahvuudet. Tämä olisi askel kohti tasa-arvoista viestintää. Ymmärretyksi tuleminen on tärkeää itsellemme ja ennenkaikkea lapsillemme.
Autistin kieli on siis eri aistikanavien käyttöönottoa. Tämä auttaa meitä arkipäivässä yksilöinä, sekä koko autistien yhteisöä. Olemme oman viestintämme parhaita asiantuntijoita "native speakers". Miksi emme siis itse kehittäisi viestintää, joka auttaa meitä ja lapsiamme tulemaan toimeen tässä kaoottisessa maailmassa?
ehkä nyt olen sitten niin assi etten käsittänyt viestisi piilosisältöä.
Missä tilanteissa käyttäisin autistien kieltä? Kenen kanssa kommunikoidessani?
Vastaa nyt niin että assikin ymmärtää.
Viittomakieli on minulle tuttua vaikken sitä osaakaan. En ole koskaan kyseenalaistanut sitä. Päinvastoin. Viittomakieliset käyttävät kieltä keskenään. Ulkopuolisten kanssa kommunikoidessan he joko tarvitsevat tulkin tai kirjoittavat. On toki vielä niitä vanhan koulun kasvatteja jotka pakotettiin opettelemaan puhetta ja huulilta lukua.
Braillen kirjoituskin lienee edelleen erittäin tärkeä. Siinä on asia johon en ole perehtynyt, mutta on jäänyt mielikuva että tietotekniikka on noussut sen rinnalle merkittäväksi tekijäksi, kuten on myös kuurojen kommunikoinnissa. Kuuroilla se tosin ei tietenkään pysty korvaamaan viittomakieltä, jota parhaassa tapauksessa aletaan opetella ihan imeväisiässä, kuten puhuttuakin kieltä.
siitä, että kaikki Assit on neroja. Näin ei todellakaan ole, savantteja todella vähän!
No se ei ollut tän keskustelun pointti. Siis mullekaan ei nyt ihan selvinnyt, että miksi autisteilla pitäs olla oma kieli? Keskenäänkö ne muka sitten kommunikoi? Tuskin! Autisteista osa puhuu selvästi, mutta puhe on tyhjää, toiset ei tuota sanaakaan. Mites heille kehität kielen? Eri asia on puhua Aspergereista, koska heillä ongelma sosiaalisessa kanssakäymisessä ei puheessa niinkään. Mutta heidänkin kohdalla sama kysymys miksi? tulee mieleen. Mihin hekään omaa kieltään tarvitsevat, koska he osaavat jo suomenkielen?
Tää on ihailtava ajatus, mutta kun ei ole mitään todellista pohjaa lähteä kehittämään omaa kieltään ihmisille, jotka sitä tuskin keskenään käyttäisivät. Kuvat ja viittomat yms. on jo kehitetty, ei niitä tarvitse keksiä uudelleen. Ne nyt sattuvat olemaan toimivia keinoja kommunikointiin toisten kanssa. Keskenään autistit kommunikoivat vähän, joten kommunikointi tapahtuu kyllä hoitajan kanssa, silloin ei tarvita autististen kieltä.
Savantteja ei ole monta, mutta sehän tiedetään, että jos autisti innostuu jostain asiasta, hän panee tuulemaan.
Kielitieteilijöitä löytyy autisteista, jotkut on teneet omia kieliään kielioppeinneen ihan vain huvikseen (yhdessä on suomenkieli pohjana). Kaikki kielet on ihmisten tuotantoa. Autistien avuksi suunniteltu bliss-kieli on simppeliä, mutta jatkuvasti kehittyvää. Se voisi olla yksi lähtökohta.
Onko kielestä hyötyä muille kuin puhumattomille? Kyllä on, sillä puhuvankin autistin ongelma on tulla oikein ymmärretyksi. Oma kieli merkitsee siis parempaa mahdollisuutta kommunikoida. Se ehkäisee väärin ymmärrystä. Se voi merkitä monelle myös toimeentuloa ilman ulkopuolista tukihenkilöä.
Eli kieli auttaa assejakin ymmärtämään paremmin toinen toisiaan, samalla kun sen avulla autistit tulevat paremmin toimeen valtaväestön vaativassa viestintäympäristössä.
ei kommunikoi kuitenkaan keskenään sen enempää kuin muittenkaan kanssa. Se nyt sattuu olemaan fakta, että autisteilla nimenomaan ne sosiaaliset taidot ovat "puutteelliset", ei siinä kieli auta, ei oma eikä muiden.
Enkä väittänyt muussakaan väestössä olevan neroja, tavalliset ei vaan yritä niin väittääkään. Aspergereistä nyt vaan useammin puhutaan neroina, kun on satuttu löytämään savantteja, joita "normaaleina" nimitetään neroiksi.
jos olisin tuollasta uuskieltä opetellut, ei olisi minulla nyt leipää. Puhuisin vaan lyhyitä peruslauseita - kelle?
Onneksi ei niin käynyt, vaan voin tienata leipäni tällä kielellä, joka sisältää määrättömät määrät vivahteita ja ilmaisutapoja. Ymmärrän niitä ja osaan myös käyttää, kuten varmasti melkein kuka tahansa asperger.
Tällä palstalla näyttää riittävän holhoajia, jotka luulevat tietävänsä mikä on aspergereille hyväksi. Olen tyytyväinen ettei diagnooseja tehty minun lapsuudessani. Ties kenen holhottavana ja minkä menetelmän kahleissa nyt tukehtuisin.
Älykkyydestä olin joskus kirjoittanut seuraavasti:
"Niin, että aspergereillä on keskimäärin 30 pistettä keskimääräistä korkeampi ÄO ja melkein kaikki historian suurimmat nerot ovat asperger henkilöitä.
MM. 1900-luvun suurimmat fyysikot Einstein ja Feynman. Ja niitä heikkoälyisiä sanotaan ihan autistisiksi, vaikka olen lukenut, että ihan aspergeriltakin on tavattu niinkin alhainen ÄO, kuin 72, mutta tämä onkin ennätyslukema. Tosin on henkilöitä joilla on ÄO 200+. Aspergerin syndrooma on 0,5% suomalaisista ja ÄO 126 tai korkeampi on hieman alle 5% suomalaisista. Näistä ÄO yli 126 henkilöistä ainakin 5% on as-henkilöitä."
Meidän autistien kielessä on kysymys viestinnästä siinä kuin muissakin kielissä. Autistien (puhumattomien, puhuvien ja aspergerien) ongelma on se että käytämme viestintään vain yhtä kanavaa kerrallaan.
Tavalliset ihmiset viestivät puheen lisäksi mm. eleilään, katseellaan ja äänenpainollaan. Me autistit emme katso mielellään kasvoja, koska jo puheen kuuleminen täyttää aistimaailmamme riittävästi. Kuulemiseenkin keskittyminen vaatii monilta meiltä voimia.
Seuraamme puhetta, mutta emme ymmärrä kuulemaamme samoin kuin ne jotka katsovat puhujaa. Menetämme paljon ns. hiljaista katseeseen ja eleisiin liittyvää informaatiota. Meidän on esimerkiksi vaikeaa ymmärtää onko puhuja tosissaan, vai vitsaileeko hän.
Sama ongelma on tuottaessamme puhetta. Emme ole oppineet viestimään katseellamme. Meitä pidetään ilmeettöminä ja eleettöminä "robotteina". Jopa puhettamme kuvaillaan robottimaisena.
Mielenkiinnolla olenkin seurannut Hondan Asimo robottia.( http://synapsi.net/juttu162.html )
Jos robottille voidaan opetaa viestintää, ja jopa vastaamaan yleisönsä tervehdyksiin miksei autistikin voi oppia omaa hiljaista kieltään ja viestimään muiden kanssa. En ymmärrä miksi pitää suhtautua niin skeptisesti oman kielen kehittämiseen.
oletko sama ihminen joka puhut asiasta eri nimimerkein. Vaikuttaisi fiksummalta että kirjoittaisit samalla nikillä, niin tietäisi kenelle milloinkin vastauksensa kohdistaisi.
Mutta kerro nyt jo vihdoin kenen kanssa sitä kieltä sitten käytettäisiin?
Me autistit siinä kuin te aspergerit olemme nyt valtakielen holhouksessa. Jos olet asperger, eräs diagnoosin perusta on kielellinen vaikeus. Ehkä et itse sitä huomaa, mutta käytät ja ymmärrät kieltä eri tavoin kuin muut.
Väärinkäsitysten vuoksi sinulla on ollut ongelmia niin koulussa kuin työssä. Muutenhan et olisi diagnosoinut itseäsi aspergeriksi vaan olisit tyytyväinen työmies siinä kuin muutkin duunarit, etkä kirjoittelisi näille autismipalstoille.
Olet oikeassa, me autistit emme halua holhota ketään, emmekä halua että meitä holhotaan. Siksi haluamme selvittää mahdollisuuksia oman kielen kehittämiseksi. Toivomme tukea myös aspergereiltä. Te olette kyvykkäitä ja voitte auttaa, jos asia kiinnostaa.
Jos ei autistin asia kiinnosta, toivomme silti tukeanne, sillä parempi viestintä merkitsee myös parempaa ymmärrystä. Se että monet meistä eivät puhu ei merkitse, että olisimme idiootteja (vaikka puhuvien laatimat testit niin osoittaisivatkin).
http://www.guardian.co.uk/weekend/story/0,,1409903,00.html
Daniel on autisti, jota pidetään nerona. Hän on myös kielitieteilijä. Daniel ylläpitää sivustoa, jolla opettaa matematiikkaa nille, joilla on oppimisvaikeuksia. Hän on hyvä esimerkki ihmisestä, joka on kehittänyt itsessään niitä ominaisuuksia, joissa on kokenut vaikeuksia ja nyt auttaa muita voittamaan vaikeutensa.
En löytänyt linkistä etsimiäni matematiikan oppimiseen liittyviä sivustoja. Voisitko auttaa ?