Tästäkin asiasta on revitelty vaikka mitä. Totuus on varsin yksinkertainen. Keskustalaiset toimivat perustuslakivaliokunnassa linjakkaasti ja johdonmukaisesti. Päinvastoin kuin muut perustuslakivaliokunnan jäsenet, keskustalaiset osasivat välttää politikointia. Heidän toiminnastaan ei kerta kaikkiaan voi löytää mitään moittimista.
Tässä täydellinen raportti tapahtumista:
------------------------------------------------------------------------
MARKKU ROSSI TARKENTAISI VIELÄ KRIISINHALLINTALAKIA
Kriisinhallintalain käsittely tyssäsi viime viikolla eduskunnassa, kun peruslakivaliokunnan ja hallituksen näkemykset asiassa eivät kohdanneet.
Valiokunta linjasi kriisinhallintalakia koskevat linjaukset viime viikon torstaina ensimmäisessä käsittelyssä. Kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) muistuttaa, että perustuslakivaliokunta muodostaa kantansa aina ensimmäisessä käsittelyssä.
– Toisessa käsittelyssä keskitytään lausunnon hiomiseen, eikä sen päälinjoista enää silloin äänestetä.
– Jos on saavutettavissa joitain kompromisseja, toisen käsittelyn äänestyksissä edistetään vain valiokunnan yhteisen näkemyksien muodostumista. Tältä pohjalta toimimme viime viikolla.
Vasemmistoliiton edustajat toivat toiseen käsittelyyn uusia ehdotuksia, jotka koskivat muun muassa YK-mandaattia. Rossi lisää, että he halusivat vielä kertaalleen äänestää valiokunnan pohjaesityksestä, jonka mukaisesti valtioneuvosto päättäisi tasavallan presidentin sijasta EU-kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä.
– Siinä äänestyksessä keskustan ryhmä ei halunnut olla tukemassa vasemmistoliiton ehdotuksia tai vielä äänestää erikseen pohjaesityksestä.
Rossin mielestä keskustan ryhmä tuki toisen käsittelyn äänestyksessä hallituksen esitystä, vaikka koko viiden hengen ryhmä äänesti tyhjää.
– Toimme samalla ilmi kantamme, ettemme edelleenkään hyväksy ensimmäisen käsittelyn linjausta.
Rossin mielestä ”tyhjällä” oli merkitystä tässä tapauksessa, sillä valiokunnan lopulliseen lausuntoon päätettiin kirjata maininta niin sanotusta poikkeuslaki-mahdollisuudesta.
– Perustuslakivaliokunta avasi tämän lainkohdan. Lausunto on poikkeuksellinen, koska siinä todetaan, miten asia tulisi hoitaa perustuslain mukaan. Siinä tarjotaan myös ulkoasianvaliokunnalle mahdollisuutta pohtia, viedäänkö esitystä eteenpäin vai ei.
Rossin mielestä 5/6-enemmistöllä eduskunta olisi voinut hyväksyä poikkeuksellisen menettelytavan.
– Tämä mahdollisuus eli noin kolme tuntia, kunnes pääministeri ilmoitti vetävänsä lakiesityksen pois eduskunnasta.
Rossi olisi halunnut nähdä poikkeuslain tuomat mahdollisuudet ensin ulkoasianvaliokunnassa ja sitten puolueissa. Hän mielellään hieman ”jossittelee” asian kanssa.
– Olisivatko suuret puolueet silloin vastustaneet hallituksen linjauksia, Rossi kysyy.
Rossin mielestä tämä olisi ”hieman mutkat oikaisten tarkoittanut” sitä, että lain vastustajat olisivat olleet valmiita leikkaamaan tasavallan presidentin valtaoikeuksia. Hän hieman harmittelee, ettei poikkeuslaista päästy keskustelemaan julkisesti.
– Jos esimerkiksi kokoomus olisi ilmoittanut vastustavansa poikkeuslakia, olisi se samalla lyönyt omaa presidenttiehdokastaan märällä rätillä päin kasvoja.
Eduskunta saa lain uudelleen käsittelyyn presidentinvaalien jälkeen. Rossin mielestä uuteen esitykseen pitäisi kirjata tarkemmin eri toimijoille perustuslain antamat toimivaltuudet.
Rossi muotoilisi esityksen niin, että joukkojen lähettämisestä päättäisi valtioneuvosto tasavallan presidentin myötävaikutuksella. Pattitilanne saataisi ratketa yksinkertaisesti mainitsemalla tasavallan presidentti kriisinhallintalain pykälissä.
– Ei saisi syntyä vaikutelmaa, että tasavallan presidentti jätetään asiassa kokonaan syrjään.
http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
Tässä täydellinen raportti tapahtumista:
------------------------------------------------------------------------
MARKKU ROSSI TARKENTAISI VIELÄ KRIISINHALLINTALAKIA
Kriisinhallintalain käsittely tyssäsi viime viikolla eduskunnassa, kun peruslakivaliokunnan ja hallituksen näkemykset asiassa eivät kohdanneet.
Valiokunta linjasi kriisinhallintalakia koskevat linjaukset viime viikon torstaina ensimmäisessä käsittelyssä. Kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) muistuttaa, että perustuslakivaliokunta muodostaa kantansa aina ensimmäisessä käsittelyssä.
– Toisessa käsittelyssä keskitytään lausunnon hiomiseen, eikä sen päälinjoista enää silloin äänestetä.
– Jos on saavutettavissa joitain kompromisseja, toisen käsittelyn äänestyksissä edistetään vain valiokunnan yhteisen näkemyksien muodostumista. Tältä pohjalta toimimme viime viikolla.
Vasemmistoliiton edustajat toivat toiseen käsittelyyn uusia ehdotuksia, jotka koskivat muun muassa YK-mandaattia. Rossi lisää, että he halusivat vielä kertaalleen äänestää valiokunnan pohjaesityksestä, jonka mukaisesti valtioneuvosto päättäisi tasavallan presidentin sijasta EU-kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä.
– Siinä äänestyksessä keskustan ryhmä ei halunnut olla tukemassa vasemmistoliiton ehdotuksia tai vielä äänestää erikseen pohjaesityksestä.
Rossin mielestä keskustan ryhmä tuki toisen käsittelyn äänestyksessä hallituksen esitystä, vaikka koko viiden hengen ryhmä äänesti tyhjää.
– Toimme samalla ilmi kantamme, ettemme edelleenkään hyväksy ensimmäisen käsittelyn linjausta.
Rossin mielestä ”tyhjällä” oli merkitystä tässä tapauksessa, sillä valiokunnan lopulliseen lausuntoon päätettiin kirjata maininta niin sanotusta poikkeuslaki-mahdollisuudesta.
– Perustuslakivaliokunta avasi tämän lainkohdan. Lausunto on poikkeuksellinen, koska siinä todetaan, miten asia tulisi hoitaa perustuslain mukaan. Siinä tarjotaan myös ulkoasianvaliokunnalle mahdollisuutta pohtia, viedäänkö esitystä eteenpäin vai ei.
Rossin mielestä 5/6-enemmistöllä eduskunta olisi voinut hyväksyä poikkeuksellisen menettelytavan.
– Tämä mahdollisuus eli noin kolme tuntia, kunnes pääministeri ilmoitti vetävänsä lakiesityksen pois eduskunnasta.
Rossi olisi halunnut nähdä poikkeuslain tuomat mahdollisuudet ensin ulkoasianvaliokunnassa ja sitten puolueissa. Hän mielellään hieman ”jossittelee” asian kanssa.
– Olisivatko suuret puolueet silloin vastustaneet hallituksen linjauksia, Rossi kysyy.
Rossin mielestä tämä olisi ”hieman mutkat oikaisten tarkoittanut” sitä, että lain vastustajat olisivat olleet valmiita leikkaamaan tasavallan presidentin valtaoikeuksia. Hän hieman harmittelee, ettei poikkeuslaista päästy keskustelemaan julkisesti.
– Jos esimerkiksi kokoomus olisi ilmoittanut vastustavansa poikkeuslakia, olisi se samalla lyönyt omaa presidenttiehdokastaan märällä rätillä päin kasvoja.
Eduskunta saa lain uudelleen käsittelyyn presidentinvaalien jälkeen. Rossin mielestä uuteen esitykseen pitäisi kirjata tarkemmin eri toimijoille perustuslain antamat toimivaltuudet.
Rossi muotoilisi esityksen niin, että joukkojen lähettämisestä päättäisi valtioneuvosto tasavallan presidentin myötävaikutuksella. Pattitilanne saataisi ratketa yksinkertaisesti mainitsemalla tasavallan presidentti kriisinhallintalain pykälissä.
– Ei saisi syntyä vaikutelmaa, että tasavallan presidentti jätetään asiassa kokonaan syrjään.
http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuo juttu panee Vanhasen vielä oudonpaan valoon, kun hän otti lakiesityksen kesken pois käsittelystä eikä antanut ulkoasiainvaliokunnan jatkaa perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta.
Ja tosi ihmeelliseltä tuntuu Vanhasen suuttunut reaktio, kun painostus ei tuottanutkaan tulosta.
Rossin selitys siitä, että hallituksen esityksen puolustaminen äänestämällä sen puolesta olisi ollut vasemmistoliiton esitysten tukemista kuullostaa aika keksityltä.
Vaikka Rossi "jossiteleekin" poikkeuslakimahdollisuudella, se olisi saattanut kriisinhallintalain käsittelyn pahempaan takalukkoon kuin prosessin lopettaminen "stop tykkänään". Kuten Rossin visioinnista huomaa, poikkeuslain käsittelystä olisi tullut helposti presidentinvaalikamppailuun liittyvää poliittista peliä.
Vanhanen asettui ratkaisullaan lyhytnäköisen juonittelun yläpuolelle. Joku tavallinen poliitikko olisi sortunut kiusaukseen. Vastuuntuntoinen pääministerimme ymmärsi, että kriisinhallintalaki on liian tärkeä heitettäväksi pelimerkiksi halvan politikoinnin alttarille.
Kaikki kunnia Vanhasen ratkaisulle. Hän ei ole enää mikään rivipoliitikko vaan on viimeistään tällä teollaan noussut valtiomiesten harvalukuiseen kastiin.
Sellainen mies, joka suutuspäissään katkaisee parlamentaarisen lakiprosessin, kun ei saanut painostamallakaan tahtoaan läpi ja suutuksissaan haukkuu valiokunnan kokoomuslaiset jäsenet politikoinnista, ei ikinä pääse pressidentiksi, koska sellaisesta miehestä ei koskaan voi tulla minkäänlaista valtiomiestä.
Ei ole miehessä siihen aineksia, minkä saamattomuus ja Halosen apurina tunarointi ovat osoittaneet. Kyllä kansa tietää.
tunsi Vanhanen huomatessaan poliittisen pelin kriisihallintalain ympärillä. Turha väittää etteikö sellaista olisi ollut. Politiikan asiantuntijat sanoivat poliittisen pelin haisevan kilometrien päähän.
Vanhasen reaktio johtui ymmärrettävästä pettymyksestä ihmisen raadollisuuteen - eikö mikään ole pyhää kun kamppaillaan poliittisesta vallasta?
Jos pääministeri ei pysty yhteistyöhön presidentin kanssa (oli hän vaikka sosialisti), ei hän ole tehtävänsä arvoinen. Se vielä puuttuisi, että pääministeri alkaisi vehkeillä poliittisten pelurien kanssa maan laillista presidenttiä vastaan!
Lainsäädäntövaltaa edustaa eduskunta, ei pääministeri eikä presidentti. Pöäöäministeri vaan esittelee ja presidentti hyväksyy.
Näillä kahdella ei ole mitään kiukuttelemista, jos eduskunta ei halua säätää juuri sellaista lakia, minkä presidentti haluaisi.
Vanhanen ja Halonen ovat halventaneet eduskuntaa perusteettomilla syyttelyillään poliittisesta pelistä ja osoittaneet itse olevansa pääpelureita politikoinnissa ja lisävallan kahminnassa, jota valiokunnan keskustalaiset jäsenetkään eivät halua Haloselle antaa.