Miksi olet yksin?

Oletko itse sen valinnut?

Minä valitsin itse yksinäisyyden, sillä elämänkokemukset muista ihmisistä ovat olleet todella huonot.
Enää ei tarvitse pettyä ja tulla loukatksi sydänjuuria myöten. Tiedän että oloni on turvallinen, kun en päästä ketään sisälle kotiini. Ei tarvitse pelätä mitään eikä ketään.
Voin mennä nukkumaan milloin haluan ja syödä milloin haluan. Myöskin kodin taikalaatikko
(tv:n kanavanvalitsin)pysyy kännyssäni, ja saan katsella mitä ihan itse haluan. Enää minulle ei sanota mitä saan katsella ja milloin.
Vapaus on kultaakin kalliinpaa!

Minua ei enää myöskään käytetä hyväksi millään lailla; ei seksuaalisesti, eikä rahallisesti.

Kirjoittakaapa näitä hyviä positiivisia puolia tästä yksinäisyydestä tänne, sillä olen varma, että niitä on jokaisella.

10

1468

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yksikkö

      ei se oo kumminkaan hyvä.itse ollu aina vaik ei ois halunnu enkä näe siinä mitään hyvää.ei kaikki miehet käytä hyväksi.sulle on varmaan joku tehny jotain tosi pahasti mutta ei elämää sais silti pelätä.toi kaukosäädin kerto jo paljon.ei se ihmisiä voi korvata.

    • make

      Kovasti olen rakkautta hylkäämässä. Se tais mennä mun ohi ja viedä sydämen mukanaan. Taidan jäädä yksin omasta halusta. Ei silti etteikö olisi ottajia mutta voisinko rakastaa? tuskin. Jos joku mun elämään mahtuu niin se on vain elämänkumppanuutta ei muuta.

      • Tipsu

        Kaiketi voisi sanoa, että minä olen jota kuinkin puoliksi itse valinnut yksinäisyyden ja puoliksi olen yksin kai sen takia etten ole kiinnostava. Näin sen ainakin itse ajattelen, etten ole kiinnostava ihminen. Ainakin vuosien varrella vanhat tutut, kaverit, ovat hitaasti irtaantuneet eivätkä ole olleet kiinnostuneita seurastani. Asiaa ei voi kaunistella; olen tylsä.

        On minulla toki vielä yksi ystävä, mutta näemme ehkä noin kerran, pari kuussa. Hänellä on omat ystävänsä, harrastuksensa ja kiireensä ja minulla omani. Vapaa-ajallani olen siis useimmiten yksin. Joskus se on mukavaa, joskus ei. Pidän hirveästi omasta rauhasta, voi tehdä mitä haluaa eikä tarvitse kysellä kenenkään muun mielipiteitä. Kukaan ei soittele koko ajan ja pakota lähtemään johonkin, mihin en halua lähteä.

        Joskus taas alkaa väsyttämään oma seura. Eikä sekään toisaalta tunnu mukavalta kun tuntuu, että luultavasti en tule saamaan pitkiin aikoihin ("ikinä" on kai liian vahva sana) saamaan hyviä ystäviä tai edes minkäänlaisia kavereita. Sellainen on elämäntilanne juuri nyt. Tunnen myös itseni epänormaaliksi ja omituiseksi, koska käsitykseni mukaan ikäiseni ihmiset (olen 18) käyvät viikonloppuisin jossakin. Baarissa, kavereiden luona, jotain sellaista. Minä en "ryyppää", en käy ulkona, en harrasta seksiä joka viikonloppu eri ihmisten kanssa, en ole koskaan suudellut, olen vieläpä ujo, olen kaiken järjen mukaan nössö ja tylsä ihminen.

        Mutta joskus on mukavaa olla sellainen (vaikka en minä oikeasti minään nössönä itseäni pidä), saa olla rauhassa.


      • skitso
        Tipsu kirjoitti:

        Kaiketi voisi sanoa, että minä olen jota kuinkin puoliksi itse valinnut yksinäisyyden ja puoliksi olen yksin kai sen takia etten ole kiinnostava. Näin sen ainakin itse ajattelen, etten ole kiinnostava ihminen. Ainakin vuosien varrella vanhat tutut, kaverit, ovat hitaasti irtaantuneet eivätkä ole olleet kiinnostuneita seurastani. Asiaa ei voi kaunistella; olen tylsä.

        On minulla toki vielä yksi ystävä, mutta näemme ehkä noin kerran, pari kuussa. Hänellä on omat ystävänsä, harrastuksensa ja kiireensä ja minulla omani. Vapaa-ajallani olen siis useimmiten yksin. Joskus se on mukavaa, joskus ei. Pidän hirveästi omasta rauhasta, voi tehdä mitä haluaa eikä tarvitse kysellä kenenkään muun mielipiteitä. Kukaan ei soittele koko ajan ja pakota lähtemään johonkin, mihin en halua lähteä.

        Joskus taas alkaa väsyttämään oma seura. Eikä sekään toisaalta tunnu mukavalta kun tuntuu, että luultavasti en tule saamaan pitkiin aikoihin ("ikinä" on kai liian vahva sana) saamaan hyviä ystäviä tai edes minkäänlaisia kavereita. Sellainen on elämäntilanne juuri nyt. Tunnen myös itseni epänormaaliksi ja omituiseksi, koska käsitykseni mukaan ikäiseni ihmiset (olen 18) käyvät viikonloppuisin jossakin. Baarissa, kavereiden luona, jotain sellaista. Minä en "ryyppää", en käy ulkona, en harrasta seksiä joka viikonloppu eri ihmisten kanssa, en ole koskaan suudellut, olen vieläpä ujo, olen kaiken järjen mukaan nössö ja tylsä ihminen.

        Mutta joskus on mukavaa olla sellainen (vaikka en minä oikeasti minään nössönä itseäni pidä), saa olla rauhassa.

        Mistä tiedät, että olet tylsä?


      • HeSingsToMe
        Tipsu kirjoitti:

        Kaiketi voisi sanoa, että minä olen jota kuinkin puoliksi itse valinnut yksinäisyyden ja puoliksi olen yksin kai sen takia etten ole kiinnostava. Näin sen ainakin itse ajattelen, etten ole kiinnostava ihminen. Ainakin vuosien varrella vanhat tutut, kaverit, ovat hitaasti irtaantuneet eivätkä ole olleet kiinnostuneita seurastani. Asiaa ei voi kaunistella; olen tylsä.

        On minulla toki vielä yksi ystävä, mutta näemme ehkä noin kerran, pari kuussa. Hänellä on omat ystävänsä, harrastuksensa ja kiireensä ja minulla omani. Vapaa-ajallani olen siis useimmiten yksin. Joskus se on mukavaa, joskus ei. Pidän hirveästi omasta rauhasta, voi tehdä mitä haluaa eikä tarvitse kysellä kenenkään muun mielipiteitä. Kukaan ei soittele koko ajan ja pakota lähtemään johonkin, mihin en halua lähteä.

        Joskus taas alkaa väsyttämään oma seura. Eikä sekään toisaalta tunnu mukavalta kun tuntuu, että luultavasti en tule saamaan pitkiin aikoihin ("ikinä" on kai liian vahva sana) saamaan hyviä ystäviä tai edes minkäänlaisia kavereita. Sellainen on elämäntilanne juuri nyt. Tunnen myös itseni epänormaaliksi ja omituiseksi, koska käsitykseni mukaan ikäiseni ihmiset (olen 18) käyvät viikonloppuisin jossakin. Baarissa, kavereiden luona, jotain sellaista. Minä en "ryyppää", en käy ulkona, en harrasta seksiä joka viikonloppu eri ihmisten kanssa, en ole koskaan suudellut, olen vieläpä ujo, olen kaiken järjen mukaan nössö ja tylsä ihminen.

        Mutta joskus on mukavaa olla sellainen (vaikka en minä oikeasti minään nössönä itseäni pidä), saa olla rauhassa.

        Tuo, mitä kirjoitit, oli melkein kuin minun elämästäni. Minulla vain ei ole edes sitä yhtä ystävää, jonkunlaisia kavereita kuitenkin. Minäkään en notku baareissa (en käytä alkoholia ollenkaan), en polta, en ole koskaan suudellut... Jotenkin tuntuu, että minä en edes osaa pitää hauskaa. Yleensä, kun puhutaan hauskanpidosta, siihen liittyy alkoholi, josta minä en välitä. Minäkin olen siis tylsä.
        En osaa kuvitella itseäni seurustelusuhteessa, vaikka sellaisesta haaveilenkin. Tuntuu, että olen jäänyt junasta siinä asiassa. Olenhan 21-vuotias ilman minkäänlaista kokemusta seurustelusta.


      • vaste
        HeSingsToMe kirjoitti:

        Tuo, mitä kirjoitit, oli melkein kuin minun elämästäni. Minulla vain ei ole edes sitä yhtä ystävää, jonkunlaisia kavereita kuitenkin. Minäkään en notku baareissa (en käytä alkoholia ollenkaan), en polta, en ole koskaan suudellut... Jotenkin tuntuu, että minä en edes osaa pitää hauskaa. Yleensä, kun puhutaan hauskanpidosta, siihen liittyy alkoholi, josta minä en välitä. Minäkin olen siis tylsä.
        En osaa kuvitella itseäni seurustelusuhteessa, vaikka sellaisesta haaveilenkin. Tuntuu, että olen jäänyt junasta siinä asiassa. Olenhan 21-vuotias ilman minkäänlaista kokemusta seurustelusta.

        Tuon alkoholin liittymisen hauskanpitoon olen itsekin pistänyt merkille. Olen ajatellut, että pitäisi kai edes sen verran opetella juomaan, jotta voisi jonkin verran ottaa seuraksi. En tiedä tarvitseeko alkoholista sen isompaa numeroa tehdä. Mutta en ole ihan varma. Baarissa en ole ollut vielä koskaan, enkä uskalla mennä sinne yksin.


      • HeSingsToMe
        vaste kirjoitti:

        Tuon alkoholin liittymisen hauskanpitoon olen itsekin pistänyt merkille. Olen ajatellut, että pitäisi kai edes sen verran opetella juomaan, jotta voisi jonkin verran ottaa seuraksi. En tiedä tarvitseeko alkoholista sen isompaa numeroa tehdä. Mutta en ole ihan varma. Baarissa en ole ollut vielä koskaan, enkä uskalla mennä sinne yksin.

        Minä en koe sitä reiluna, että periaatteistaan pitäisi tinkiä. Miksi pitäisi käyttää alkoholia vain sen takia, että ihmiset eivät katsoisi kuin kummajaista, kun ei juo? Miksi raittiuttaan pitäisi selitellä? Minä en ainakaan haluaisi alkaa käyttää alkoholia sen takia, että saisin kavereita/ystäviä. Ja olisivatko ne ihmiset edes todellisia ystäviä, jos minusta tuntuisi etten "saa" olla oma itseni heidän seurassaan?


    • vaste

      Anteeksi, mutta kuulostat ennemminkin katkeroituneelta, kuin siltä että pitäisit yksinäisyyttä oikeasti parhaimpana vaihtoehtona.

    • ei haluaisi...

      mieheni tappoi noin 2-vuotta sitten itsensä.. jäin 3:n lapsen kanssa yksin...kuka lesken huolisi?...ei näillä näkynin kukaan!

    • Mr O.

      Itse olen ihan yksin ja koen sen hyväksi/vapauttavaksi olotilaksi. Alkuun ajattelin, että mulla pitäisi olla joku mimmi, mutta kohta huomasin että se oli enemmänkin lähisukulaisteni toive.

      Olen kyllä yrittänyt useampaankin kertaan parisuhdetta, mutta yleensä ne ovat päättyneet omaan kusipäisyyteeni.

      Mieluummin olen siis yksin enkä satuta muita kuin itseäni.

      Tiedostan kyllä sen, että olisi tosi kivaa juoda vaikka aamukahvit jonkun kivan feminiinin orgaaniyksikön kanssa, jutustella sen kanssa päivän hommista jne. Mutta koska kuitenkin jossain vaiheessa raiskaisin sen näkemykset onnistuneesta ihmiselämästä, en tee sitä. Vaan mieluummin nautin kahvini yksin.

      Siten mun omat hommat ei haittaa muita kuin mua itseäni. Lähisukulaiset voi pohtia, notta ompa se inviduaali kun vaan elää yksin. Mutta parempi niin, kuin se että loukkaisin jotain naista perusteellisesti.

      Rakkaus voi ihan oikeasti olla tuhoavaa, vaikka kumpikaan osallisista ei haluisi sitä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1925
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      842
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      812
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      724
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      703
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      670
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      664
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      639
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      637
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      627
    Aihe