Suojelualueista

402347
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

ja lobbaavalta laittaa tuo linkki tänne.

Eikös parempaa löytynyt?

Kokeile jonkin muun kuin teollisuus sivun alta...

Äänestä
  • Tilastojen lähde. Eu-komissio. Ellet usko, vieraile sivustolla.

    Äänestä

  • Faktaakin kirjoitti:

    Tilastojen lähde. Eu-komissio. Ellet usko, vieraile sivustolla.

    löytyvät ne metsäteollisuuden tietojen lähteet.

    Äänestä


  • Faktaakin kirjoitti:

    jostain tuolta kun kaivelet:

    http://europa.eu.int/comm/index_en.htm

    Ai löytyy jostain? Noiden kv-vertailujen,, joiden virheellisyyden selostan vähän alempana. köhde EI ole EU:n komissio (ei silti, että komissio olisi oikeellisuuden tae). Perättömät tiedot perustuvat ns. Cost E4-projektin lukuihin.

    Tämän suomalaisen tohtori Jari Parviaisen vetämän "tekaise tilasto" -projektia kyllä rahoitti EU:n komissio, mutta se nimineomaan ilmoitti, ettei ota vastuuta luvuista. Ei siis ihme, ettei ketjun aloittaja pysty osoittamaan tietolähdettä.

    Äänestä

fakta löytyy lähes lopusta
"Koska metsän määritelmänä on käytetty kunkin maan kansallisia määritelmiä, luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia"

Vaikka Suomen suojeluprosentti on saatu "kitumaalla kikkailemalla" samalle tasolle esim. Ruotsin kanssa, on se edelleenkin selvästi alle sen minimin, joka populaatioekologien mukaan tarvittaisi sukupuuttoaallon ehkäisemiseksi.
Eteläisessä Suomessa suojeltua metsää on n.1%, kun ekologisesti kestävä taso olisi n. 10%

Äänestä
  • miten vaan, ero esim ranskaan ja saksaan on melkoinen. Kumma, mutta kovin ovat tosiaan suojelualueet lappiin keskittyneet. 9% maamme pinta-alasta on erilaisia suojelualueita, mutta etelässä niitä ei juuri ole. Lapista onkin tehty pyhättö, jossa nykyään lähes kaikki ihmisen taloudellinen toiminta on estetty.

    Äänestä

  • Faktaakin kirjoitti:

    miten vaan, ero esim ranskaan ja saksaan on melkoinen. Kumma, mutta kovin ovat tosiaan suojelualueet lappiin keskittyneet. 9% maamme pinta-alasta on erilaisia suojelualueita, mutta etelässä niitä ei juuri ole. Lapista onkin tehty pyhättö, jossa nykyään lähes kaikki ihmisen taloudellinen toiminta on estetty.

    siitä että Lapissa on ollut jäljellä jonkinasteisia luonnontilaisia alueita, muualla ei enää ole mitä suojella.

    Samahan se on joka maassa, jos on pakko perustaa rauhoitusalue niin se perustetaan sinne missä maa tuottaa vähiten ja olot ovat karuimmat.

    Äänestä

  • ylläri kirjoitti:

    siitä että Lapissa on ollut jäljellä jonkinasteisia luonnontilaisia alueita, muualla ei enää ole mitä suojella.

    Samahan se on joka maassa, jos on pakko perustaa rauhoitusalue niin se perustetaan sinne missä maa tuottaa vähiten ja olot ovat karuimmat.

    Näinhän asia tietysti on. Etelä-Suomessa kun metsä on tehometsätalouden käytössä ollut kauttaaltaan vähintään viimeiset vuosikymmenet. Kestäisi kauan, että tällaiselle alueelle perustettu suojelualue alkaisi muistuttaa luonnontilaista metsää.

    Tietysti lapin metsät ovat myös hitaammin uudistuvia ja siten osin osaltaan suojelun arvoisia. Esim. aapasuot, joita ei etelässä ole, kuuluvat ehdottomasti suojeltaviin kohteisiin. Mutta on sitä talousmetsäkelpoista aluettakin suojeltu varsin laajasti lapissa.

    Tässä kritiikkini kohdistuukin siihen, että lapin pinta-alasta on varsin huomattava osa jo suojeltu. Suojelemattomienkin alueiden käyttö tuntuu nykyisin herättävän varsin aktiivista vastustusta.

    Sinänsä en tätä suojelua vastusta, mutta jos oikeasti halutaan suojella maamme "tyypillistä luontoa", tulisi suojelun kohdentua myös Etelä-Suomeen. Lapin luonto kun poikkeaa Etelä-Suomen vastaavasta.

    Äänestä

  • "Eteläisessä Suomessa suojeltua metsää on n.1%, kun ekologisesti kestävä taso olisi n. 10%"

    ...että mikä siinä on, että tuo 10% ei riitä Inarissa, eikä edes 40%.

    Äänestä

  • Sadan vuoden päästä nykyiset taimikot on "ikimetsää".

    Äänestä

  • niimpä kirjoitti:

    Sadan vuoden päästä nykyiset taimikot on "ikimetsää".

    Panes 200 vuotta lisää.

    Äänestä

  • Heppu h. kirjoitti:

    Panes 200 vuotta lisää.

    Lapissa ikikmetsä lienee 300 vuotiasta. Mutta eteläisessä Suomessa riittänee iäksi sata vuotta.
    Että eikun suojelemaan hopi hopi.

    Äänestä

  • ihmettelevä kirjoitti:

    "Eteläisessä Suomessa suojeltua metsää on n.1%, kun ekologisesti kestävä taso olisi n. 10%"

    ...että mikä siinä on, että tuo 10% ei riitä Inarissa, eikä edes 40%.

    hakkuiden rajoittaminen on muista syistä järkevää.

    Luonnontilaiset metsät ovat alueen taloudellisesti merkittävien elinkeinojen perusta. Siis matkailun ja sitä tukevan poronhoidon.
    Ei ole mitään järkeä tuhota aidosti tuottavien elinkeinojen perustaa sosiaalisella tukityöllistämisellä.

    Äänestä

  • niimpä kirjoitti:

    Sadan vuoden päästä nykyiset taimikot on "ikimetsää".

    ei tule ikimetsää sadassa tai kahdessasadassa vuodessa.
    Metsä joka on saanut alkunsa avohakkuulla on vielä vanhanakin biodiversiteetiltään vaatimaton.
    Luontaisesti syntynyt (esim. kulon seurauksena) metsä on jo nuorena lajirikas.

    Asiasta tehtyjä Joensuun yliopiston tutkimuksia esiteltiin Hesarissa jokunen viikko sitten. Tutkimus kumosi lopullisesti sen harhaisen käsityksen että avohakkuu jäljittelisi metsän luontaista sukkeesiota.

    Äänestä

  • Nebulosa kirjoitti:

    ei tule ikimetsää sadassa tai kahdessasadassa vuodessa.
    Metsä joka on saanut alkunsa avohakkuulla on vielä vanhanakin biodiversiteetiltään vaatimaton.
    Luontaisesti syntynyt (esim. kulon seurauksena) metsä on jo nuorena lajirikas.

    Asiasta tehtyjä Joensuun yliopiston tutkimuksia esiteltiin Hesarissa jokunen viikko sitten. Tutkimus kumosi lopullisesti sen harhaisen käsityksen että avohakkuu jäljittelisi metsän luontaista sukkeesiota.

    Kulotetaan siis ja annetaan luonnon hoitaa kylvö niin meillä on kahdensadan vuoden päästä uutta ikimetsää?

    Äänestä

  • niimpä kirjoitti:

    Kulotetaan siis ja annetaan luonnon hoitaa kylvö niin meillä on kahdensadan vuoden päästä uutta ikimetsää?

    kulotus ei riitä.
    Luontaisesti kulon synnyttämäsä nuoressa metsässä on runsaasti kuoluutta puuta. Etenkin järeä lahopuu on monimuotoisuuden kannalta olennaista.

    Joensuun yliopiston kartoituksessa Suomesta löytyi yksi luonnontilainen metsä. Metsäpalossa syntyneessä luonnontilaisessa nuoressa metsässä on lahopuuta yli 100 m3/ha. Tämä ero mahdollistaa suuren monimuotoisuuden luonnontilaisessa metsässä jo sukkeesion alussa, eikä avohakkuulla alkuun lähtenyt metsä saa kiinni tätä eroa biodiversiteetissä missään vaiheessa.

    Äänestä

  • Nebulosa kirjoitti:

    hakkuiden rajoittaminen on muista syistä järkevää.

    Luonnontilaiset metsät ovat alueen taloudellisesti merkittävien elinkeinojen perusta. Siis matkailun ja sitä tukevan poronhoidon.
    Ei ole mitään järkeä tuhota aidosti tuottavien elinkeinojen perustaa sosiaalisella tukityöllistämisellä.

    Greenpeace sitten ilmeisesti levittää "muista syistä" Saksaan sellaista(kin)propagandaa, että sadat kasvi- ja eläinlajit ovat Ylä-Lapin hakkuiden vuoksi vaarassa kuolla sukupuuttoon.

    Äänestä

  • ihmettelevä kirjoitti:

    Greenpeace sitten ilmeisesti levittää "muista syistä" Saksaan sellaista(kin)propagandaa, että sadat kasvi- ja eläinlajit ovat Ylä-Lapin hakkuiden vuoksi vaarassa kuolla sukupuuttoon.

    kuin kommentoin väitettäsi, kerrotko missä voi tähän GP:n levittämään väitteeseen tutustua?

    Äänestä

  • ihmettelevä kirjoitti:

    Greenpeace sitten ilmeisesti levittää "muista syistä" Saksaan sellaista(kin)propagandaa, että sadat kasvi- ja eläinlajit ovat Ylä-Lapin hakkuiden vuoksi vaarassa kuolla sukupuuttoon.

    törkyjulkaisu Greenpeace Magazin.
    Samalla voit kommentoida kuvahuijausta, johon kyseinen lehti syyllistyi lokakuussa. Tarkoitan siis talvista suokuvaa, jonka väitettiin esittävän avohakkuuta.
    Satutko tietämään, onko saksalaisen lehden päätoimittaja vastuussa julkaisunsa sisällöstä samaan tapaan kuin Suomessa?

    Äänestä

  • ihmettelevä kirjoitti:

    törkyjulkaisu Greenpeace Magazin.
    Samalla voit kommentoida kuvahuijausta, johon kyseinen lehti syyllistyi lokakuussa. Tarkoitan siis talvista suokuvaa, jonka väitettiin esittävän avohakkuuta.
    Satutko tietämään, onko saksalaisen lehden päätoimittaja vastuussa julkaisunsa sisällöstä samaan tapaan kuin Suomessa?

    olla hieman täsmällisempi ja antaa vaikka jonkin linkin?
    En tiedä mistään kuvahuijauksesta, mutta ihmettelen kovasti jos avohakkuu kuva Suomesta on pitänyt väärentää, vaikka aitoja avohakkuita riittää varmasti kuvattavaksi asti.

    Äänestä

  • Nebulosa kirjoitti:

    olla hieman täsmällisempi ja antaa vaikka jonkin linkin?
    En tiedä mistään kuvahuijauksesta, mutta ihmettelen kovasti jos avohakkuu kuva Suomesta on pitänyt väärentää, vaikka aitoja avohakkuita riittää varmasti kuvattavaksi asti.

    että et ole kuullut kuvahuijauksesta, kun esiinnyt niin tietävänä joka asiassa.
    Syynä huijaamiseen voi olla vaikka se, että kyseisen lehden toimittajat ovat patologisia valehtelijoita ja lukijat hyväuskoisia hölmöjä.
    Ja sitä kaipaamaasi täsmällisyyttä Gp Magazin 6/2005

    Äänestä

  • ihmettelevä kirjoitti:

    että et ole kuullut kuvahuijauksesta, kun esiinnyt niin tietävänä joka asiassa.
    Syynä huijaamiseen voi olla vaikka se, että kyseisen lehden toimittajat ovat patologisia valehtelijoita ja lukijat hyväuskoisia hölmöjä.
    Ja sitä kaipaamaasi täsmällisyyttä Gp Magazin 6/2005

    saattaa olla virheitä ja vääriä tietoja. En tosin löytänyt lehdestä nettiversiota.

    Kiistaton fakta kuitenkin on, että kaikkialla Suomessa on runsaasti avohakkuita ja luonnontilaista metsää on vain hyvin vähän. Tämän tosiasian havaitsemiseksi ei tarvita saksalaisia lehtiä, eikä tätä tosiasiaa muuta mihinkään virheelliset tiedot jossain lehdessä.

    Valitettavasti myöskään metsäsektorin valehtelu ja jutut Suomesta "metsänhoidon mallimaana" eivät palauta luonnontilaista metsää, eivätkä poista satoja eläin ja kasvilajeja koskevaa sukupuuttouhkaa.

    Äänestä

  • Nebulosa kirjoitti:

    saattaa olla virheitä ja vääriä tietoja. En tosin löytänyt lehdestä nettiversiota.

    Kiistaton fakta kuitenkin on, että kaikkialla Suomessa on runsaasti avohakkuita ja luonnontilaista metsää on vain hyvin vähän. Tämän tosiasian havaitsemiseksi ei tarvita saksalaisia lehtiä, eikä tätä tosiasiaa muuta mihinkään virheelliset tiedot jossain lehdessä.

    Valitettavasti myöskään metsäsektorin valehtelu ja jutut Suomesta "metsänhoidon mallimaana" eivät palauta luonnontilaista metsää, eivätkä poista satoja eläin ja kasvilajeja koskevaa sukupuuttouhkaa.

    Inarista lähdettiin ja yleiseen lusmuiluun päädyttiin.
    Se kyllä hämmästyttää, että foorumin päivystävä besserwisser ei osaa käyttää googlea!

    Äänestä

  • ihmettelevä kirjoitti:

    Inarista lähdettiin ja yleiseen lusmuiluun päädyttiin.
    Se kyllä hämmästyttää, että foorumin päivystävä besserwisser ei osaa käyttää googlea!

    erikoisempaa on, että vastapuolen päivystävä besserwisser ei osaa laittaa linkkiä, vaan olettaa muiden etsivän esittämänsä lähdeviitteen.

    Äänestä



  • Nebulosa kirjoitti:

    saattaa olla virheitä ja vääriä tietoja. En tosin löytänyt lehdestä nettiversiota.

    Kiistaton fakta kuitenkin on, että kaikkialla Suomessa on runsaasti avohakkuita ja luonnontilaista metsää on vain hyvin vähän. Tämän tosiasian havaitsemiseksi ei tarvita saksalaisia lehtiä, eikä tätä tosiasiaa muuta mihinkään virheelliset tiedot jossain lehdessä.

    Valitettavasti myöskään metsäsektorin valehtelu ja jutut Suomesta "metsänhoidon mallimaana" eivät palauta luonnontilaista metsää, eivätkä poista satoja eläin ja kasvilajeja koskevaa sukupuuttouhkaa.

    päässy nauttimaan Suomen metsän tuotoista vai väitätkö toista?
    Metsät ne on olleet Suomen kivijalka kautta aikain, ja sodan jälkeisenä aikana vielä suuremmassa määrin, jolloin Suomen metsäteollisuus lähti nousuun. Sama se on ollut yksityisillä pienviljelijöilläkin.
    Varmaan sinunkin suvussa löytyy joku tilallinen joka on henkensä pitimiksi joutunut metsiään hakkaamaan.
    Mitäpä tekisit jos sinulla itselläsi olis omistuksessa vanhaa metsää jonka puuston kuutiomäärä vähenee luontaisen poistuman kautta vuosittain useita kymmeniä kuutiometrejä?? Kyllä se Dendrocopos leucotos sallii pienet uudistamiset samoin kuin Pteromys volans, joka myös tarvii kolopuita. Mistä näitä kolopuita syntyy jos kaikki lahoaa ja kaatuu maahan, uutta haapaa pitää saada aikaseksi ja pian eikä sitä synny muuten kuin pieniä aukkoja tekemällä.

    Äänestä

Saksassa näyttää suojelualueita olevan tosi vähän.
Kuitenkin juuri saksalaiset greenweeceet käy täällä riehumassa.
Riehuisivat kotimaassaan.

Äänestä
  • Kun kotimaisten järjestöjen omat voimat ei riitä, kutsutaan apuun voimia sieltä, jossa omat metsät on tuhottu....

    Tarkoituksena lienee tehdä Suomen lapista luonnonsuojelupyhättö? Eiköhän niiden GP:n edustajien ja kannattajien pitäisi suunnata katse sinne keski-eurooppaan...

    Äänestä

  • Faktaakin kirjoitti:

    Kun kotimaisten järjestöjen omat voimat ei riitä, kutsutaan apuun voimia sieltä, jossa omat metsät on tuhottu....

    Tarkoituksena lienee tehdä Suomen lapista luonnonsuojelupyhättö? Eiköhän niiden GP:n edustajien ja kannattajien pitäisi suunnata katse sinne keski-eurooppaan...

    Kun osaat kirjoittaa oikein sanan "niinpä", ja ei toi nimimerkki niimpä ei ole muutenkaan uskottava.

    Äänestä

  • Näköjään kirjoitti:

    Kun osaat kirjoittaa oikein sanan "niinpä", ja ei toi nimimerkki niimpä ei ole muutenkaan uskottava.

    Pitäisikö kirjoittaa niinpä vai niimpä?
    Nikkini viitaa epäilyyn, että mahtaakohan tuo olla niinkään. Tai niimpä tuo mahtaa olla.

    Äänestä

Metsäteollisuus ry:n Suomen luvut ovat "Metsien suojhelupinta-alat -projektin" tuloksia, ja sinällään oikein, mutta tulkinta onkin toinen asia.

MT korostaa kitumaita, joiden merkitys puuntuotannnossa on käytännössä 0. Metsämaata voidaan kuitenkin suojella vain metsämaalla, ei kitumailla eikä tunturipaljakoilla.

Suoraa huijausta on kv-vertailu, johon luvut on kaivettu aivan muualta kuin asiallisista tilastoista. Muista maista on esim. laskettu mukaan vain alueet, jotka on suojeltu erillisinä suojelualueina. Esim. Ruotsin osalta "unohdetaan" 3 400 000 ha suojeltuja kitumaita, koska Ruotsin metsälaki siirtää ne suoraan metsätalouden ulkopuolelle. Suomessa ei, ja mikä on suojeltu, on suojeltu lailla.

Muiden maiden osalta hyödynnetään lainsäädännön eroja. Meillä suojelualueen metsien hakkuu kielletään kun alue lailla suojellaan. Monissa maissa päätetään perustaa suojelualue, ja vasta sen järjestysäännössä (tms) kielletään metsien hakkuu. Näiden MT ei muka tiedä olevan suojelualueita, ja "unohtaa" ne tilastoista pois.

Johtopäätös: Metsäteollisuus ry valehtelee.

Äänestä
  • Suomen pinta-alasta on noin 9% erilaisia suojelualueita. Onko se mielestäsi liian vähän? Entä kestääkö vertailun muihin eu-maihin? Erityisesti keski-euroopan valtioihin?

    Äänestä

  • "Monissa maissa päätetään perustaa suojelualue, ja vasta sen järjestysäännössä (tms) kielletään metsien hakkuu. Näiden MT ei muka tiedä olevan suojelualueita, ja "unohtaa" ne tilastoista pois."


    Olisi mielenkiintoista tietää tästä lisää. Kertoisitko, mistä sellasta tietoa löytyy?

    Äänestä

  • Faktaakin kirjoitti:

    Suomen pinta-alasta on noin 9% erilaisia suojelualueita. Onko se mielestäsi liian vähän? Entä kestääkö vertailun muihin eu-maihin? Erityisesti keski-euroopan valtioihin?

    Koko Suomen suojelualueista on 4/5 kitu- ja joutomaita. Noin puolet on joutomaita, käytännössä tunturipaljakoita ja aapasoita. Meillä ne on suojeltu lakisääteisesti (tai on ovat suojeluohjelmissa).

    Vastaavia alueita jätetään muissa EU-maissa taloudellisen toiminnan ulkopuolelle lakia alemman tason säädöksillä. Siitä tilastoero.

    Toisesta kusetustavasta jo esitin malliesimerkin: Ruotsin 3,4 miljoonaa metsälailla suojeltua kitumaahehraaria ei otettu Cost E4 tilastoon, vaikka niistä suuri osa on metsäisempia, kuin Suomen suojellut kitumaat (0,856 milj ha).

    Metsien suojelussa oleellinen kysymys on metsien käytön intensiteetti. Mitä rajumpi käsittely, sitä enemmän tarvitaan tiukan suojelun alueita - ja toisin päin.

    Suomen metsien manipuloinnin intensiteetti on maailman huippuluokkaa, ja 60. leveyspiirin pohjoispuolella täysin poikkeuksellista.

    EU:n metsäjätit (=metsien puumäärä) ovat Ranska, Saksa ja Ruotsi, tässä järjestyksessä. Näiden metsien puumäärä on noin kussakin noin 2 900 miljoonaa m3. Vasta 4. tilalla on Suomi noin 2 000 miljoonalla kuutiolla.

    Hakkuissa on toisin. Ranska hakkaa n. 35 %, Saksa 45 %, Ruotsi 70 % ja Suomi lähes 80 % metsien vuotuisesta kasvusta. (Metsätilastollinen vuosikirja 2004).
    Tämä selittää, miksi paine tiukkoihin suojelualueisiin on K-Euroopassa pienempi kuin täällä.

    Lisäksi, suojelualueita on muuallakin, mutta koska niitä ei ole pidetty hirmuisina ongelmina - kuten pimeyden voimat Suomessa - ne on tilastoitu eri tavoin, kuin Kustaa Vaasan perillisessä, Suomessa.

    Äänestä

  • Masa kirjoitti:

    Koko Suomen suojelualueista on 4/5 kitu- ja joutomaita. Noin puolet on joutomaita, käytännössä tunturipaljakoita ja aapasoita. Meillä ne on suojeltu lakisääteisesti (tai on ovat suojeluohjelmissa).

    Vastaavia alueita jätetään muissa EU-maissa taloudellisen toiminnan ulkopuolelle lakia alemman tason säädöksillä. Siitä tilastoero.

    Toisesta kusetustavasta jo esitin malliesimerkin: Ruotsin 3,4 miljoonaa metsälailla suojeltua kitumaahehraaria ei otettu Cost E4 tilastoon, vaikka niistä suuri osa on metsäisempia, kuin Suomen suojellut kitumaat (0,856 milj ha).

    Metsien suojelussa oleellinen kysymys on metsien käytön intensiteetti. Mitä rajumpi käsittely, sitä enemmän tarvitaan tiukan suojelun alueita - ja toisin päin.

    Suomen metsien manipuloinnin intensiteetti on maailman huippuluokkaa, ja 60. leveyspiirin pohjoispuolella täysin poikkeuksellista.

    EU:n metsäjätit (=metsien puumäärä) ovat Ranska, Saksa ja Ruotsi, tässä järjestyksessä. Näiden metsien puumäärä on noin kussakin noin 2 900 miljoonaa m3. Vasta 4. tilalla on Suomi noin 2 000 miljoonalla kuutiolla.

    Hakkuissa on toisin. Ranska hakkaa n. 35 %, Saksa 45 %, Ruotsi 70 % ja Suomi lähes 80 % metsien vuotuisesta kasvusta. (Metsätilastollinen vuosikirja 2004).
    Tämä selittää, miksi paine tiukkoihin suojelualueisiin on K-Euroopassa pienempi kuin täällä.

    Lisäksi, suojelualueita on muuallakin, mutta koska niitä ei ole pidetty hirmuisina ongelmina - kuten pimeyden voimat Suomessa - ne on tilastoitu eri tavoin, kuin Kustaa Vaasan perillisessä, Suomessa.

    Harvinaista että jotain asiallista ja täyspäistä juttuakin näkee täällää - Kiitos ja kumarrus!

    Äänestä

  • Masa kirjoitti:

    Koko Suomen suojelualueista on 4/5 kitu- ja joutomaita. Noin puolet on joutomaita, käytännössä tunturipaljakoita ja aapasoita. Meillä ne on suojeltu lakisääteisesti (tai on ovat suojeluohjelmissa).

    Vastaavia alueita jätetään muissa EU-maissa taloudellisen toiminnan ulkopuolelle lakia alemman tason säädöksillä. Siitä tilastoero.

    Toisesta kusetustavasta jo esitin malliesimerkin: Ruotsin 3,4 miljoonaa metsälailla suojeltua kitumaahehraaria ei otettu Cost E4 tilastoon, vaikka niistä suuri osa on metsäisempia, kuin Suomen suojellut kitumaat (0,856 milj ha).

    Metsien suojelussa oleellinen kysymys on metsien käytön intensiteetti. Mitä rajumpi käsittely, sitä enemmän tarvitaan tiukan suojelun alueita - ja toisin päin.

    Suomen metsien manipuloinnin intensiteetti on maailman huippuluokkaa, ja 60. leveyspiirin pohjoispuolella täysin poikkeuksellista.

    EU:n metsäjätit (=metsien puumäärä) ovat Ranska, Saksa ja Ruotsi, tässä järjestyksessä. Näiden metsien puumäärä on noin kussakin noin 2 900 miljoonaa m3. Vasta 4. tilalla on Suomi noin 2 000 miljoonalla kuutiolla.

    Hakkuissa on toisin. Ranska hakkaa n. 35 %, Saksa 45 %, Ruotsi 70 % ja Suomi lähes 80 % metsien vuotuisesta kasvusta. (Metsätilastollinen vuosikirja 2004).
    Tämä selittää, miksi paine tiukkoihin suojelualueisiin on K-Euroopassa pienempi kuin täällä.

    Lisäksi, suojelualueita on muuallakin, mutta koska niitä ei ole pidetty hirmuisina ongelmina - kuten pimeyden voimat Suomessa - ne on tilastoitu eri tavoin, kuin Kustaa Vaasan perillisessä, Suomessa.

    tekstiä tällä palstalla. Luultavasti taas joku mutu-tietävä kumoaa nämäkin faktat.

    Keski-Euroopan metsistä voisi todeta vielä sen, että siellä Suomen kaltaiset laajat avohakkuut eivät ole mahdollisia. Siksi talousmetsät säilyvät paremmin metsän näköisinä.

    Äänestä

  • tajuta, että teollisuus lobbaa osakkeen omistajan asialla, ei muuta!

    Luonnonsuojelija lobbaa luontoa ei rahaa tai leipää perheelle.

    Kaikilla on oma lehmä ojassa.

    Kaikki on politiikkaa.

    Äänestä


Kommentoi aloitusta


Faktaakin kirjoitti:

Tuossa jotain keskustelun perusteeksi:

http://www.forestindustries.fi/ymparisto/metsaluonto/monimuotoisuus.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu