HKKK

Mitä kv-liiketoimintaan tulee, tilastojen valossa kyseistä pääainetta opiskelleet tienaavat verraten hyvin, muihin pääainevaihtoehtoihin nähden. Tosin mainitsemasi rahoitus pieksee muut 5v-mba:n melkein 4500€:n palkalla. Sitä en tosin voi Turussa harrastaa :/
Ehkäpä siis yritysjuridiikka tai laskentatoimi (johon on tosin vaikeaa päästä) olisi ns. kova tieteenala. Minulla on kuitenkin fiksaatio, että jos yritysjuridiikkaa luen, niin haluan tehdä sen oikiksessa. Silloin oikis ja OTM kutsuu, kauppiksen ja KTM:n ohella :D fakta kylläkin on että moinen kaksoistutkinto vaatii vaivaa. Turussa sentään kkk ja oikis ovat lähes toistensa naapureita.

Toisaalta haluaisin työskennellä ulkomailla, jopa suurella todennäköisyydellä, jolloin OTM-tutkinto jäisi lähes käyttämättä. Sitävastoin kv-liiketoiminnan ja kielien osaaminen nousisi todelliseen arvonsa, ja vaikka laskis sivuaineena. Onneksi voin mietiskellä vielä armeijavuoden, mutta jossen ulkomaille lähde niin ainakin helsiinkiin olisin enemmän kuin valmis lähtemään :P

Jos "normaalihommiin", missä ei mitään vikaa olekaan, haluaisin, en ehkäpä tälle palstalle vaivautuisi. Oikiksesta tai hkkk:sta puhumattakaan. Eikä raha ole suinkaan ainoa motivaatiotekijä ulkomaille tai helsinkiin hakeuduttaessa, vaikka sekin toki painaa vaakakupissa. En vain jaksa sisäistää ajatusta täysin normaalista ekonomielämästä, farmarivolvosta ja omakotitalosta Hirvensalossa, joissa yhdessäkään ei totta tosiaan mitään vikaa sinänsä ole. Kypsymistä odotellessa...

Ulkomainen työura (ja ehkä myös se aikaisemman kirjoittajan mainitsema 10k) houkuttelee kiistatta. Maisteriksi Helsingistä olisi houkutteleva ja vähintäänkin kohtuullinen tavoite. Vaikka em. kaksoistutkintoon sinänsä riittäisi aikaakin näin nuorena aloittaneena (karvan yli 19), niin, kuten jo todettu, olisivat juristin paperit ulkomailla kuin hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa. Lisäksi pieni opintovaihe helsingissä pehmentäisi varmasti tulevaa siirtymistä ehkä pidemmällekin. Ja luultavimmin pääsy sinne HKKK:lle lukemaan maisteriksi olisi jo itsessään helpompaa kuin oikikseen sisälle. Kiitos loistavasta ideasta :)

blivande MSc(econ) kirjoitti:

Ulkomainen työura (ja ehkä myös se aikaisemman kirjoittajan mainitsema 10k) houkuttelee kiistatta. Maisteriksi Helsingistä olisi houkutteleva ja vähintäänkin kohtuullinen tavoite. Vaikka em. kaksoistutkintoon sinänsä riittäisi aikaakin näin nuorena aloittaneena (karvan yli 19), niin, kuten jo todettu, olisivat juristin paperit ulkomailla kuin hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa. Lisäksi pieni opintovaihe helsingissä pehmentäisi varmasti tulevaa siirtymistä ehkä pidemmällekin. Ja luultavimmin pääsy sinne HKKK:lle lukemaan maisteriksi olisi jo itsessään helpompaa kuin oikikseen sisälle. Kiitos loistavasta ideasta :)

Lue lisää

Pakko kommentoida fuksin idealismia =). Vaikka koulunsa aloittavasta voi kaikki tuntua niin ihmeelliseltä ja hienolta on totuus kuitenkin se, että opiskeluaika on nopeasti ohi viuhahtava hetki elämää, eikä koulu vaikuta tulevaisuuteesi paljon mitään. Siis niin kauan kun se on yleensä suoritettu. Työelämän valinnat ne ratkaisevat tulevaisuutesi eikä suinkaan se, missä luet ja mitä. Ulkomaille pääset ihan yhtä lailla Nordean kuin PWC:nkin kautta, osaamisestasi ja halustasi se on kaikki kiinni. Ja sitä 10k palkkaa et todennäköisesti tule ikinä näkemään, vaikka onhan se toki kiva haaveilla ja "suunnitella". Minäkin halusin joskus astronautiksi.

Mutta vakavasti, opiskelujen suhteen päätökset kannattaa tehdä sen mukaan mikä kiinnostaa. Ei ole mitään järkeä alkaa rakentaa uraa jo kouluvaiheessa jonkin sellaisen aiheen parissa, joka ei innosta pitkällä tähtäimellä. Jos siis haluat lähteä lukemaan lakia tee se siksi, että kyseinen aihe kiinnostaa, äläkä sen takia, että saisit ehkä muutaman euron lisää liksaa joskus tulevaisuudessa.

Itse olisin kiinnostunut kansainvälisestä työurasta, ja olen nyt vasta pyrkimässä kauppakorkeaan. Haluaisin lukea kansainvälistä liiketoimintaa.

Minkälainen tuo Mikkelin linja on? Jos haluan työskennellä ulkomailla tulevaisuudessa, kannattaako suorittaa kanditutkinto HKKK:n pääkampuksella, Mikkelissä vai TuKKK:n kv-linjalla? Onko minulla etulyöntiasema maisterivaiheessa jos olen lukenut kv-liiketoimintaa jo aiemmin juuri esim. Mikkelissä tai Turussa? Mikä olisi paras vaihtoehto?

T: Päästä pyörällä oleva abi

Ei enää fuksi kirjoitti:

Pakko kommentoida fuksin idealismia =). Vaikka koulunsa aloittavasta voi kaikki tuntua niin ihmeelliseltä ja hienolta on totuus kuitenkin se, että opiskeluaika on nopeasti ohi viuhahtava hetki elämää, eikä koulu vaikuta tulevaisuuteesi paljon mitään. Siis niin kauan kun se on yleensä suoritettu. Työelämän valinnat ne ratkaisevat tulevaisuutesi eikä suinkaan se, missä luet ja mitä. Ulkomaille pääset ihan yhtä lailla Nordean kuin PWC:nkin kautta, osaamisestasi ja halustasi se on kaikki kiinni. Ja sitä 10k palkkaa et todennäköisesti tule ikinä näkemään, vaikka onhan se toki kiva haaveilla ja "suunnitella". Minäkin halusin joskus astronautiksi.

Mutta vakavasti, opiskelujen suhteen päätökset kannattaa tehdä sen mukaan mikä kiinnostaa. Ei ole mitään järkeä alkaa rakentaa uraa jo kouluvaiheessa jonkin sellaisen aiheen parissa, joka ei innosta pitkällä tähtäimellä. Jos siis haluat lähteä lukemaan lakia tee se siksi, että kyseinen aihe kiinnostaa, äläkä sen takia, että saisit ehkä muutaman euron lisää liksaa joskus tulevaisuudessa.

Lue lisää

Annetun käsityksen mukaan koulutus on avainasemassa tulevaisuuden, tulevan palkan, ja ylipäänsä työ- ja valintamahdollisuuksieni määrittelyssä. Muutoin olisin tuskin vaivannut päätäni kirjoituksissa, saati sitten päääsykoikoeisiin valmistautuessani. Myös mainitsemasi osaaminen lienee vahvasti sidoksissa koulutukseen.

Ja mitä palkkaan tulee, 120k vuodessa on täysin realistinen/epärealistinen odote, riippuen siitä mihin sitä vertaa. Toki se on reilusti keskiverto kansalaisen palkkaa suurempi, myös keskiverto ekonomin. Se ylittää KTM:n palkan lähes puolella. Maistereista useat tuon summan haluaisivat, mutta harva siihen märätietoisesti pyrkii. Mutta niistä jotka sitä todella tavoittelevat, varmasti jo satoja kertoja suurempi osa sen jossain elämänvaiheessa voi saavuttaa, verrattuna esimerkiksi astronauteiksi päätyvien prosenttiosuuteen. Raha ei kuitenkaan ole se päätavoite, jonka pohjalta näitä asioita punnitsen, vaikka se eittämättä on ollut ja tulee varmasti jatkossakin olemaan eräs niistä.

Siitä olen kuitenkin yhtä mieltä että opiskeluelämä viuhahtaa nopeasti, ja siitä, että valinnat on syytä tehdä kiinnostuksien pohjalta. Nämä muuttunevat monia kertoja opintojeni aikana. On kuitenkin syytä muistaa, että myös vakavarainen elämä bemareineen voi olla yksi niistä mielenkiinnon kohteista.

Ei enää fuksi kirjoitti:

Pakko kommentoida fuksin idealismia =). Vaikka koulunsa aloittavasta voi kaikki tuntua niin ihmeelliseltä ja hienolta on totuus kuitenkin se, että opiskeluaika on nopeasti ohi viuhahtava hetki elämää, eikä koulu vaikuta tulevaisuuteesi paljon mitään. Siis niin kauan kun se on yleensä suoritettu. Työelämän valinnat ne ratkaisevat tulevaisuutesi eikä suinkaan se, missä luet ja mitä. Ulkomaille pääset ihan yhtä lailla Nordean kuin PWC:nkin kautta, osaamisestasi ja halustasi se on kaikki kiinni. Ja sitä 10k palkkaa et todennäköisesti tule ikinä näkemään, vaikka onhan se toki kiva haaveilla ja "suunnitella". Minäkin halusin joskus astronautiksi.

Mutta vakavasti, opiskelujen suhteen päätökset kannattaa tehdä sen mukaan mikä kiinnostaa. Ei ole mitään järkeä alkaa rakentaa uraa jo kouluvaiheessa jonkin sellaisen aiheen parissa, joka ei innosta pitkällä tähtäimellä. Jos siis haluat lähteä lukemaan lakia tee se siksi, että kyseinen aihe kiinnostaa, äläkä sen takia, että saisit ehkä muutaman euron lisää liksaa joskus tulevaisuudessa.

Lue lisää

ainakin työura ulkomailla parantaisi tsäänssiä kovempiinkin tuloluokkiin. Esimerkiksi USAssa jo keskimääräisen MBA:n aloituspalkat kipuavat useilla alueilla 100 000$/vuosi kieppeille. Jos sinne saakka tosiaan riittää innostusta lähteä, niin luultavimmin tuo 10000€/kk:n palkka on täysin mahdollinen. Pitkän uran jälkeen 50 vuotiaana jopa huomattavasti suurempikin summa. Ja verotuskin on vielä toista luokkaa, tosin myös elämisen kustannukset.

tai ei kirjoitti:

ainakin työura ulkomailla parantaisi tsäänssiä kovempiinkin tuloluokkiin. Esimerkiksi USAssa jo keskimääräisen MBA:n aloituspalkat kipuavat useilla alueilla 100 000$/vuosi kieppeille. Jos sinne saakka tosiaan riittää innostusta lähteä, niin luultavimmin tuo 10000€/kk:n palkka on täysin mahdollinen. Pitkän uran jälkeen 50 vuotiaana jopa huomattavasti suurempikin summa. Ja verotuskin on vielä toista luokkaa, tosin myös elämisen kustannukset.

Lue lisää

Toisaalta jos haluaa viettää seuraavat 50 vuotta elämästään USA:ssa niin oleellinen kysymys ei varmaan ole HKKK/TKKK-akselilla. Suomen ulkopuolella kaikki suomalaiskoulut ovat yhtä suurta massaa, paitsi ehkä akateemisten piirien sisällä. Proffat kun usein tapailevat toisiaan erilaisissa kekkereissä aina silloin tällöin. Sen sijaan on turha kuvitella, että joku GE:n henkilöstömyyrä olisi selvillä suomalaisten koulujen tasosta.

..ihan täyttä paskaa. Ei Suomi tosiaankaan ole mikään yhdysvallat. Painoarvo tutkinnoissa eri paikkakuntien välillä on aivan marginaalinen täällä Suomessa. Kuopiossa saa aivan yhtä hyvää opetusta kuin Helsingissä tai Vaasassa. Ja sitä paitsi kaikilla yliopistoilla on kyllä yhteyksiä "ulkovaltoihin". Joten ole ihan huoleti siellä Turussa ja keskity opiskeluun täysipainoisesti.

..Ja jos todellakin meinaat vetää kandin siellä Turussa, niin älä maisterijutskan takia mihinkään Helsingiin mene, silloin kannattaa lähtee vaikka Saksaan (esim.Munsterin yliopistoon tai Heidelbergiin), tai Englantiin.

erkki kirjoitti:

..ihan täyttä paskaa. Ei Suomi tosiaankaan ole mikään yhdysvallat. Painoarvo tutkinnoissa eri paikkakuntien välillä on aivan marginaalinen täällä Suomessa. Kuopiossa saa aivan yhtä hyvää opetusta kuin Helsingissä tai Vaasassa. Ja sitä paitsi kaikilla yliopistoilla on kyllä yhteyksiä "ulkovaltoihin". Joten ole ihan huoleti siellä Turussa ja keskity opiskeluun täysipainoisesti.

..Ja jos todellakin meinaat vetää kandin siellä Turussa, niin älä maisterijutskan takia mihinkään Helsingiin mene, silloin kannattaa lähtee vaikka Saksaan (esim.Munsterin yliopistoon tai Heidelbergiin), tai Englantiin.

Lue lisää

Jos kerran ulkomaille on menossa niin miksi ihmeessä suuntaisi Helsinkiin? En näe tässä logiikkaa. Tunnen muutaman motivoituneen ja kansainvälisesti suuntautuneen henkilön, jotka ovat lähteneet suoraan ulkomaille kouluun. Yksi on jenkeissä, pari Englannissa ja yksi Saksassa. Luulisi aloittajankin voivan pyrkiä esim. Ranskaan, jos kerran kielitaitoa löytyy. Ja vaikka en Ranskan korkeakouluista tiedäkään niin varmasti löytyy ihan yhtä kovatasoista opetusta kuin HKKK:ltakin tai Turusta.

"Presson kysely: Pörssiyhtiöitä johtavat RUK:n käyneet
( 3.12. 07:54 )

Pörssiyhtiötä Suomessa johtaa yleensä reserviupseerikoulun eli RUK:n käynyt mies, joka on koulutukseltaan joko diplomi-insinööri tai ekonomi, selviää Kauppalehti Presson kyselystä. Presson tekemässä selvityksessä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista seitsemän kymmenestä oli käynyt reserviupseerikoulun.

Yhdeksällä kymmenestä oli joko kauppatieteiden maisterin/ekonomin tai diplomi-insinöörin tutkinto, ja johtajien korkeakoulututkinnoista lähes kaksi kolmasosaa oli suoritettu pääkaupunkiseudulla. Opiskelupaikkakunta vaikuttaa myös tulevan työpaikan sijaintiin, sillä melkein jokaisella Helsingissä tai Espoossa pääkonttoriaan pitävällä yhtiöllä oli pääkaupunkiseudulla valmistunut toimitusjohtaja.

Presson kyselyssä oli mukana 60 markkina-arvoltaan suurimpiin kuuluvaa yhtiötä. Niiden osakkeiden arvo, liikevaihto ja henkilöstön määrä kattavat yli 95 prosenttia pörssin kokonaisuudesta. (STT)"

Rohkenen epäillä ainakin jossain määrin tuota opiskelupaikkakunnan merkityksettömyyttä.

Kieliä ainakin luen ja koetan pitää ne hyvässä terässä, niin ja RUK:n olen jo vuosia sitten päättänyt pyrkiä, kauan ennen kkk:ta. Turkuun pyrin aikanaan lähinnä sillä perusteella että koulut todella ovat tasaväkisiä (asia jonka alkuperäisessä viestissä halusin kyseenalaistaa). Pääaineen valiintaan on onneksi vielä aikaa, mutta toivottavasti jokin kiintoisa sieltä sitten löytyy. Laskiskin on tähän asti ollut kiintoisaa, siitä en kitenkaan ole varma, kuinka hyvä siinä olen :D Voinpahan lohduttautua tässä ainakin sillä, ettei valintojen suhteen vielä ole mitään hengenhätää...

blivande MSc(econ) kirjoitti:

"Presson kysely: Pörssiyhtiöitä johtavat RUK:n käyneet
( 3.12. 07:54 )

Pörssiyhtiötä Suomessa johtaa yleensä reserviupseerikoulun eli RUK:n käynyt mies, joka on koulutukseltaan joko diplomi-insinööri tai ekonomi, selviää Kauppalehti Presson kyselystä. Presson tekemässä selvityksessä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista seitsemän kymmenestä oli käynyt reserviupseerikoulun.

Yhdeksällä kymmenestä oli joko kauppatieteiden maisterin/ekonomin tai diplomi-insinöörin tutkinto, ja johtajien korkeakoulututkinnoista lähes kaksi kolmasosaa oli suoritettu pääkaupunkiseudulla. Opiskelupaikkakunta vaikuttaa myös tulevan työpaikan sijaintiin, sillä melkein jokaisella Helsingissä tai Espoossa pääkonttoriaan pitävällä yhtiöllä oli pääkaupunkiseudulla valmistunut toimitusjohtaja.

Presson kyselyssä oli mukana 60 markkina-arvoltaan suurimpiin kuuluvaa yhtiötä. Niiden osakkeiden arvo, liikevaihto ja henkilöstön määrä kattavat yli 95 prosenttia pörssin kokonaisuudesta. (STT)"

Rohkenen epäillä ainakin jossain määrin tuota opiskelupaikkakunnan merkityksettömyyttä.

Kieliä ainakin luen ja koetan pitää ne hyvässä terässä, niin ja RUK:n olen jo vuosia sitten päättänyt pyrkiä, kauan ennen kkk:ta. Turkuun pyrin aikanaan lähinnä sillä perusteella että koulut todella ovat tasaväkisiä (asia jonka alkuperäisessä viestissä halusin kyseenalaistaa). Pääaineen valiintaan on onneksi vielä aikaa, mutta toivottavasti jokin kiintoisa sieltä sitten löytyy. Laskiskin on tähän asti ollut kiintoisaa, siitä en kitenkaan ole varma, kuinka hyvä siinä olen :D Voinpahan lohduttautua tässä ainakin sillä, ettei valintojen suhteen vielä ole mitään hengenhätää...

Lue lisää

No sovellapa niitä tilastotieteen peruskurssin ja matematiikan oppeja ja mieti miksi suurin osa on opiskellut pääkaupunkiseudulla. Jos puolet yritysjohtajista on 50-60-vuotiaita diplomi-insinöörejä, niin missä koulussa ovat opiskelleet? Oliko siihen aikaan DI koulutusta muualla kuin TKK:lla ja jos oli niin kuinka suuri osuus TKK:lla oli kokonaiskoulutuksesta? Kuinka suuri osuus Suomen ekonomikoulutuksesta on Helsingissä (HKKK Hanken)? Mitkä olivat lukemat 40 vuotta sitten?

Ei se, että historiassa koulutus on ollut helsinkikeskeistä tarkoita sitä, että tämä olisi jotenkin yleistettävissä tulevaisuuteen. Ajatuskin on naurettava. Esim. LUT on perustettu 1969, Vaasan kauppakorkeakoulu (muuttui myöhemmin yliopistoksi) 1968 ja Oulun Yliopisto 1959. Turun kauppakorkeakoulu alkoi yksityisenä 1950 ja siirtyi valtion laitokseksi vasta 1977. Miten suuria luulet opiskelijamäärien olleen yksityisissä korkeakouluissa tai vasta pari vuotta toimineissa yliopistoissa verrattuna vanhoihin laitoksiin? Nykyiselläänkin nämä ovat erittäin pieniä koulutusyksikköjä. Pieni koko ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin huono laatu, sitä paitsi se laatuhan on loppupeleissä aina kiinni opiskelijasta itsestään. Oletko sinä siis yritysjohtajamateriaalia?

blivande MSc(econ) kirjoitti:

"Presson kysely: Pörssiyhtiöitä johtavat RUK:n käyneet
( 3.12. 07:54 )

Pörssiyhtiötä Suomessa johtaa yleensä reserviupseerikoulun eli RUK:n käynyt mies, joka on koulutukseltaan joko diplomi-insinööri tai ekonomi, selviää Kauppalehti Presson kyselystä. Presson tekemässä selvityksessä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista seitsemän kymmenestä oli käynyt reserviupseerikoulun.

Yhdeksällä kymmenestä oli joko kauppatieteiden maisterin/ekonomin tai diplomi-insinöörin tutkinto, ja johtajien korkeakoulututkinnoista lähes kaksi kolmasosaa oli suoritettu pääkaupunkiseudulla. Opiskelupaikkakunta vaikuttaa myös tulevan työpaikan sijaintiin, sillä melkein jokaisella Helsingissä tai Espoossa pääkonttoriaan pitävällä yhtiöllä oli pääkaupunkiseudulla valmistunut toimitusjohtaja.

Presson kyselyssä oli mukana 60 markkina-arvoltaan suurimpiin kuuluvaa yhtiötä. Niiden osakkeiden arvo, liikevaihto ja henkilöstön määrä kattavat yli 95 prosenttia pörssin kokonaisuudesta. (STT)"

Rohkenen epäillä ainakin jossain määrin tuota opiskelupaikkakunnan merkityksettömyyttä.

Kieliä ainakin luen ja koetan pitää ne hyvässä terässä, niin ja RUK:n olen jo vuosia sitten päättänyt pyrkiä, kauan ennen kkk:ta. Turkuun pyrin aikanaan lähinnä sillä perusteella että koulut todella ovat tasaväkisiä (asia jonka alkuperäisessä viestissä halusin kyseenalaistaa). Pääaineen valiintaan on onneksi vielä aikaa, mutta toivottavasti jokin kiintoisa sieltä sitten löytyy. Laskiskin on tähän asti ollut kiintoisaa, siitä en kitenkaan ole varma, kuinka hyvä siinä olen :D Voinpahan lohduttautua tässä ainakin sillä, ettei valintojen suhteen vielä ole mitään hengenhätää...

Lue lisää

Juuh RUKiin on aina "pyrkijöitä", harvempi niistä pyrkijöistä sinne sitten lopulta päätyy. RUK ei myöskään nykypäivänä kerro vielä mitään. RUKiin pääsee kaikenlaista porukkaa (joita n. puolella ei ole minkäänlaisia johtamiskykyjä). Ellei älykkyysosamääräsi ole yli 140, et voi olla varma RUKiin pääsystä.

Ja kuten tosiaan todettiin, teeppä tutkimusta siitä minkä ikäisiä nuo yritysjohtajat ovat (ja koska valmistuneet). Kannattaa ottaa sekin huomioon, että Kauppalehti ei ole sama asia kuin tieteellinen tutkimus. Usein osoittautunut jopa täysin päinvastaiseksi käsitteeksi.

Valitse se pääaine jossa olet hyvä. Vain sillä tavalla voit päästä yritysjohtajaksi. Mikään aine ei sitä takaa, ainoastaan lahjakkuus kyseisessä aineessa.

statilainen kirjoitti:

No sovellapa niitä tilastotieteen peruskurssin ja matematiikan oppeja ja mieti miksi suurin osa on opiskellut pääkaupunkiseudulla. Jos puolet yritysjohtajista on 50-60-vuotiaita diplomi-insinöörejä, niin missä koulussa ovat opiskelleet? Oliko siihen aikaan DI koulutusta muualla kuin TKK:lla ja jos oli niin kuinka suuri osuus TKK:lla oli kokonaiskoulutuksesta? Kuinka suuri osuus Suomen ekonomikoulutuksesta on Helsingissä (HKKK Hanken)? Mitkä olivat lukemat 40 vuotta sitten?

Ei se, että historiassa koulutus on ollut helsinkikeskeistä tarkoita sitä, että tämä olisi jotenkin yleistettävissä tulevaisuuteen. Ajatuskin on naurettava. Esim. LUT on perustettu 1969, Vaasan kauppakorkeakoulu (muuttui myöhemmin yliopistoksi) 1968 ja Oulun Yliopisto 1959. Turun kauppakorkeakoulu alkoi yksityisenä 1950 ja siirtyi valtion laitokseksi vasta 1977. Miten suuria luulet opiskelijamäärien olleen yksityisissä korkeakouluissa tai vasta pari vuotta toimineissa yliopistoissa verrattuna vanhoihin laitoksiin? Nykyiselläänkin nämä ovat erittäin pieniä koulutusyksikköjä. Pieni koko ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin huono laatu, sitä paitsi se laatuhan on loppupeleissä aina kiinni opiskelijasta itsestään. Oletko sinä siis yritysjohtajamateriaalia?

Lue lisää

Kuten luultavasti avauksen lukeneena huomasit, lähtökohta aiheeseen oli lähinnä selvittää (kokeneempien) ihmisten mielipiteitä, ei suinkaan esittää mitään tieteellisen tutkimuksen nippelinumeroita koulujen tasoeroista tai toimitusjohtajien ja koulujen ikärakenteesta. Myös vastaamaasi viestiketjuun liittyvä "letkautus" jossa totesin epäileväni merkityksettömiä eroja oli tarkoitettu samaan kategoriaan.

Erot ovat toki pieniä, mutta ne pienetkin lasketaan. Lähinnä itse uskon niiden johtuvan Helsingin asemasta Suomen hermokeskuksena, yksinkertaisesti siitä että opiskelijat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan siellä lähempänä niin pörssiyhtiöitä kuin muutakin talouselämää. Jopa asiat kuten luonne-erot yms. pikkutekijät voivat näitä heilahteluja osaltaan aikaansaada. Eräs tärkeimmistä asioista lienee kuitenkin Helsingin seutujen korkeakoulujen muuta maata koerkeammat pisterajat. Ihmiset muuttuvat opintojen aikana, mutta varmasti antavat oman mausteensa opiskelija-aineksen, ellei älykkyyteen, niin motivaatioon yms. ja sitä kautta tulevat aikanaan valikoiduiksi suuremmalla todennäköisyydellä em. tehtäviin. Yksittäinen oppilas voi toki vaikuttaa asemaansa omin valinnoin. Työelämä muodostaa kuitenkin käsitykset eri kouluista koko aineksen keskiarvon mukaan. Yhtä kaikki kysymys on nyt oppilasmäärät huomioiden tapahtuvasta vertailusta.

On sanomattakin selvää, että pääkaupunkisudulla on opiskellut ja opiskelee parhaillaan enemmän ihmisiä, joten en koe tarvetta suorittaa ehdottamiasi sovelluksia. Lähinnä viestin tarkoituksena oli korostaa, että opiskelijamäärien suhteellisista erot huomioiden yksittäisellä opiskelijalla Helsingissä ja Jyväskylässä saattaisi olla eriarvoinen asema. Itse en tietääksen ole tälläkään palstalla suomalaisen pörssiyhtiön johtoon pyrkinyt. Mutta muistathan tämä on pelkkää spekulointia, ei vedetä herneitä nenään.

blivande MSc(econ) kirjoitti:

Kuten luultavasti avauksen lukeneena huomasit, lähtökohta aiheeseen oli lähinnä selvittää (kokeneempien) ihmisten mielipiteitä, ei suinkaan esittää mitään tieteellisen tutkimuksen nippelinumeroita koulujen tasoeroista tai toimitusjohtajien ja koulujen ikärakenteesta. Myös vastaamaasi viestiketjuun liittyvä "letkautus" jossa totesin epäileväni merkityksettömiä eroja oli tarkoitettu samaan kategoriaan.

Erot ovat toki pieniä, mutta ne pienetkin lasketaan. Lähinnä itse uskon niiden johtuvan Helsingin asemasta Suomen hermokeskuksena, yksinkertaisesti siitä että opiskelijat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan siellä lähempänä niin pörssiyhtiöitä kuin muutakin talouselämää. Jopa asiat kuten luonne-erot yms. pikkutekijät voivat näitä heilahteluja osaltaan aikaansaada. Eräs tärkeimmistä asioista lienee kuitenkin Helsingin seutujen korkeakoulujen muuta maata koerkeammat pisterajat. Ihmiset muuttuvat opintojen aikana, mutta varmasti antavat oman mausteensa opiskelija-aineksen, ellei älykkyyteen, niin motivaatioon yms. ja sitä kautta tulevat aikanaan valikoiduiksi suuremmalla todennäköisyydellä em. tehtäviin. Yksittäinen oppilas voi toki vaikuttaa asemaansa omin valinnoin. Työelämä muodostaa kuitenkin käsitykset eri kouluista koko aineksen keskiarvon mukaan. Yhtä kaikki kysymys on nyt oppilasmäärät huomioiden tapahtuvasta vertailusta.

On sanomattakin selvää, että pääkaupunkisudulla on opiskellut ja opiskelee parhaillaan enemmän ihmisiä, joten en koe tarvetta suorittaa ehdottamiasi sovelluksia. Lähinnä viestin tarkoituksena oli korostaa, että opiskelijamäärien suhteellisista erot huomioiden yksittäisellä opiskelijalla Helsingissä ja Jyväskylässä saattaisi olla eriarvoinen asema. Itse en tietääksen ole tälläkään palstalla suomalaisen pörssiyhtiön johtoon pyrkinyt. Mutta muistathan tämä on pelkkää spekulointia, ei vedetä herneitä nenään.

Lue lisää

Aukaistaanpa viesti toisilla sanoilla: kun Jorma Ollilan ikäluokasta haluttiin lähteä kouluttautumaan diplomi-insinööriksi ei yleensä ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä Espooseen. Sen takia jokainen sen ikäluokan DI on valmistunut Espoosta. Kumpi korreloi vahvemmin yritysjohtajuuden kanssa, espoosta valmistuminen vai kuuluminen tiettyyn ikäluokkaan?

HKKK:lla opiskelee useampi tuhat henkilöä. Suurin osa heistä tekee ihan samoja hommia kesäisin kuin muutkin kylterit eri puolilla suomea. Heistä vain murto-osa tulee koskaan nousemaan pörssiyrityksen hallitukseen tai johtoon. Vielä pienempi murto-osa tulee etenemään johtoon jossain kansainvälisessä yhtiössä. Suurin osa myös HKKK:laisista tulee tekemään keskiarvoduunia keskiarvoliksalla. Menestyksesi ei tule olemaan kiinni helsinkiläisyydestä vaan omasta itsestäsi. Ja toistaiseksi alemmuudentunteesi ei anna kovin hyvää kuvaa itseluottamuksestasi ja kyvyistäsi.

statilainen kirjoitti:

Aukaistaanpa viesti toisilla sanoilla: kun Jorma Ollilan ikäluokasta haluttiin lähteä kouluttautumaan diplomi-insinööriksi ei yleensä ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä Espooseen. Sen takia jokainen sen ikäluokan DI on valmistunut Espoosta. Kumpi korreloi vahvemmin yritysjohtajuuden kanssa, espoosta valmistuminen vai kuuluminen tiettyyn ikäluokkaan?

HKKK:lla opiskelee useampi tuhat henkilöä. Suurin osa heistä tekee ihan samoja hommia kesäisin kuin muutkin kylterit eri puolilla suomea. Heistä vain murto-osa tulee koskaan nousemaan pörssiyrityksen hallitukseen tai johtoon. Vielä pienempi murto-osa tulee etenemään johtoon jossain kansainvälisessä yhtiössä. Suurin osa myös HKKK:laisista tulee tekemään keskiarvoduunia keskiarvoliksalla. Menestyksesi ei tule olemaan kiinni helsinkiläisyydestä vaan omasta itsestäsi. Ja toistaiseksi alemmuudentunteesi ei anna kovin hyvää kuvaa itseluottamuksestasi ja kyvyistäsi.

Lue lisää

Alemmuudentunne pohjautuu lähinnä luottamusta opiskelupaikkaan, työnantajien ennakkoluujoja ja maantieteellisen sijainnin antamaa etua koskeviin epävarmuustekijöihin, jotka tässä hienoinkin perusteluin ollaan threadin avulla saatu osittain poistettua. En suoraan sanoen tiedä millä sillalla yhdistät nämä tekijät allekirjoittaneen kykyihin. Itseluottamus taas tulee olla realistisella pohjalla, jota näillä kysymyksillä ja kyseenalaistuksilla olen pyrkinyt vahvistamaan.

Osuvasti otsikoit oman viestisi.