ootteko

Eduskunta säätäköön sellaisia lakeja, että niiden tulkinnassa ei tule epäselvyyttä.

Lipponenhan rikkoi selkeästi perustuslakia.
Halonen ei ymmärrä mistään mitään, paitsi sen, että auringonlasku häämöttää punakoneelle.

Vanhanen käskee hoitamaan asian poliittisen järjestelmän kautta.
Valiokunta tekee tulkinnan ja sen jälkeen eduskunta käsittelee tarvittaessa perustuslain muutosta mikäli sellaiseen on tarvetta.
Mikäli ei ole perustuslakia tulkittakoon niinkuin parhaaksi nähdään.
Mutta Suomen puolustusvoimia ei hajoiteta kahden eri käskijän kesken.
Niillä pitää olla selkeästi yksi johtaj, olkoon se sitten presidentti tai hallitus/eduskunta.

Mutta tämä on poliittinen päätös, joka merkitään tiedoksi ja tarvittaessa merkitään perustuslakiin.

Jos et sattumalta tiedä, niin LAKI ON HYVÄKSI HAVAITUN TOIMIVAN KÄYTÄNNÄN K O D I F I O I N T I A !!!

Toisien sanoen yhteiskuntaa johdetaan päätöksillä, joista tarvittaessa tehdään lain muodossa olevia tekstejä. Lait muuttuvat vastaamaan ajan vaatimuksia.

Mutta yhteiskuntaa ei pelkästään voida johtaa pelkästään laintulkintaan perustuen. Laintulkinta voi olla vanhentunut, kohtuuton tai oikeustajun vastainen.

Tämän takia meillä on eduskunta, hallitus ja presidentti. Jotta kansalaisten kunnioitusta ja luottamus oikeutta kohtaa säilyy.

Se mikä tässä perustuslaki kohussa on tärkeää, on keskustelu. Keskustelun kautta selvitetään armeijan komentoketju ja se miten armeija toimii rauhanajan tehtävissä Suomessa tai mahdollisesti Suomen ulkopuolella tarkkaan määritellyissä operaatioissa sekä se, miten armeija toimii Suomen turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.

Puolustusministeri Kääriäinen on määritellyt aikataulun tarvittaville päätöksille ja sen jälkeen parlamentaristisen järjestelmän on käsiteltävä asia ja päädyttävä johonkin lopputulemaan asian suhteen.

Luulen, että tässä asiassa on huomioitava myös kansalaismielipide, koska Suomen puolustus perustuu Suomen armeijaan, joka nojaa suurelta osin yleiseen asevelvollisuuteen.

Ulkomaiset rauhanturva, nopean toiminnan ja muut kriisinhallinta tehtävät on määriteltävä, ja samalla mietittävä ketä näihin tehtäviin voidaan lähettä ja millä perusteella.
Samalla on mietittävä miten Suomen armeija kokoaa ja ylläpitää tälläistä voimavaraa.
Tälläistä voimavaraa ei voida muodostaa asevelvollisista, eikä määrätä kantahenkilökunnasta, vaan nämä joukot on harjaannunettava riittävältä osin, jotta Suomen maine maailmalla ei vaarannu ammattitaidottoman toiminnan takia ja toisekseen ettei erityisesti siviilejä menehdy operaatioissa, eikä tarpeetonta häiriötä aiheuteta toiminnassa kohdealueen infrastruktuurille konfliktin aikana ja konfliktin aikana ja jälkeen yhteiskunnalliselle kehitykselle varmistetaan toimintaedellytykset.
Siihen on varaudutta että sotilaita ja konfliktin aktiivisia osapuolia kuolee ja vammautuu. Samoin siviiliväestöä joutuu usein konfliktien keskelle vammautuen ja menehtyen.

Suomalaisten joukkojen on ulkomaillakin toimiessaan muistettava toimia mahdollisuuksien mukaan Suomen lain ja asetusten mukaisesti huolimatta mahdollisesti EU:n tai muun organisaation suomasta vastuuvapaudesta ja höllemmistä rajoituksista.

Kun suomalaiset ovat EU:n nopean toiminnan päivystysjoukkona, voivat tehtävät ja käskyt tulla jostain muualta kuin Suomesta ja vaatia suorituksia jotka ovat ristiriidassa Suomalaisen oikeustajun kanssa.

Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen kriisinhallintaan. Suomen on vaadittava EU:n kriisinhallinnan määrittelemistä, jotta EU:n joukot eivät syyllisty missään tilanteessa "kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin".
Sellainen tilanne, että EU määrää joukkonsa suorittamaan tehtävää, jonka suoritus vaatii "ihmisoikeuksien" ja "kansainvälisen oikeuden rikkomista" voi johtaa tilanteeseen, jossa EU:n poliittisten valtasuhteiden muutokset tai julkisen mielipiteen muutokset jättävät EU:n joukot selviytymään oman onnensa nojaa.

Sellaista ei saa tapahtua.

EU:n on tehtävä päätökset joukkojen käyttämisestä painavin ja kestävin perustein. EU:n on seisottava päätöksiensä takana ja vastatta joukkojen käyttämisestä.
EU:n joukoista ei saa tulla kauppaetujen, EU:n poliittisten etujen tai muun pyrkimyksen työkalua.

EU:n kriisinhallintajoukkojen käytön on AINA perustuttava siviiliväestön turvallisuuden varmistamiseen ja kansanmurhien estämiseen.

EU:n kriisinhallintajoukkojen käyttämien jonkin sotivan osapuolen tukena tarkoittaa EU:n osallistumista sotaan. YK on harrastanut tälläistä mm Korean sodassa.

Joten poliittisilla päättäjillä on paljon pelissä pyrkiessään varmistamaan, ettei Suomi joudu pelinappulaksi kansainvälisen politiikan suurten pelurien näyttämöllä ja huomaa yllättäen Suomalaisten sotilaiden olevan osallisena suomalaisen ja kansainvälisen oikeustajun vastaisessa konfliktissa puolustamassa jonkin ylikansallisen luonnonvaran käyttäjien tarpeita.