Korosta suuri poru, mutta vähän villoja

Odotettu käänne. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskoron historiallisen matalalta tasolta pitääkseen inflaation aisoissa.

Kommentti

Jussi Turtiainen Euroopan keskuspankki EKP nosti ohjauskorkoa niin varoen, ettei se hetkauta pahemmin tavallista sijoittajaa tai säästäjää. Mutta jos se merkitsi alkusoittoa ensi vuoden nostorumballe, niin sitten voi jo huolestua. Euroalueen orastavaa talouskasvua vähäinenkin korkopiikki saattaa sen sijaan häiritä.

EKP tuskin yllätti ketään. Asuntovelkainenkin on maksanut jonkin aikaa lainoihin ennakkoon ujutettua kalliimpaa korkoa.

Evlin sijoitusjohtajan Kim Pessalan mukaan EKP normalisoi korkotason tai tavallaan nosti koron hätätasolle hillitäkseen esimerkiksi Euroopan spekulatiivisia asuntomarkkinoita.

- Markkinat ovat kuitenkin hinnoitelleet tämän noston täysin. Mielenkiintoisempaa on se, mihin suuntaan pankki jatkaa tästä.

- Osakemarkkinoille 0,25 prosentin nostolla ei ole vaikutusta. Ensi vuonna EKP:n odotetaan tekevän kaksi vartin korotusta lisää. Sekään ei merkitse vielä paljoa, sillä korkotaso on Euroopassa äärimmäisen halpa, Pessala muistuttaa.

Suomalaisilla yrityksillä ja sijoittajilla on tällä hetkellä runsaasti kassavaroja. Korkeampi korko antaa niille paremman tuoton, ja sehän on Pessalan mukaan hyvä asia.

Myös Sampo-konserniin kuuluvan Arvo Omaisuudenhoidon salkunhoitajan Mika Heikkilän mielestä tämänkertaisen koron noston voi ohittaa olankohautuksella. Hänen mukaansa vasta pankin seuraavat vedot kiinnostavat enemmän.

- Osakemarkkinat eivät tästä muutu. Asunnonostohaluja tämä tuskin vie. Korkosäästäjille päätös on pieni myönteinen signaali.

Mihin korkotrendi menee? Ja jos se näyttää nousua, milloin sillä on psykologista vaikutusta asuntokauppaan? Näitä kysymyksiä Heikkilä painottaa.

Kovaa arvostelua

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet teki sen, mikä pitikin. Mies näytti, kuka johtaa epämääräisestä julkisuuskuvasta kärsinyttä, eripuraista taloa. Euroopan suuret rahoituslaitokset, sijoittajapiirit, poliitikot ja arvostetut ekonomistit kuitenkin ihmettelevät, miksi EKP valitsi tässä vaiheessa Yhdysvaltojen perässä koronnoston tien.

EKP ampuu hätiköiden ja nurkan takaa. Sellaisen kuvan saa korkopäätöksen herättämästä kiivaasta arvostelusta.

Kriitikoiden mukaan korotukseen ei ollut tarvetta, sillä euroalueen inflaation kiihtyminen on vain väliaikaista. He pelkäävät euroalueen lupaavan talouskasvun lopahtavan kesken kaiken EKP:n päätöksen vuoksi.

Muun muassa Luxemburgin suorasukainen pääministeri Jean-Claude Juncker pitää puheita uhkaavasta inflaatiosta liioitteluna. Barclayn pääekonomisti James Nixon taas varoittaa, että kiristyvä korkopolitiikka voi olla tuhoisaa euroalueen taloudelle.

Euro vahvistuu

Koronnosto vahvistaa euroa, joka vaikuttaa myrkyn lailla vientiteollisuuteen. Esimerkiksi vientivetoinen Saksan talous saattaa ajautua entistä ahtaammalle, eikä se tiedä hyvää euroalueelle.

Saksalainen Deutsche Bank ennakoi, että EKP tavoittelee ensi vuonna kolmen prosentin korkotasoa. Se kirpaisisi jo tavallista sijoittajaa. Joka tapauksessa ainakin asuntovelkaisen kannattaa varmuuden vuoksi ristiä kätensä jo tässä vaiheessa.