Millaisessa tilassa päihdeongelmainen on vuoden reippaan, jokapäiväisen juopottelun jälkeen?
Taatusti työkyvytön vätys, jonka on pakko saada jokapäiväinen pullonsa, tai muuten pää räjähtää. Niin koukussa aineeseen, että pelkkä ajatus tipattomasta päivästä saa hikikarpalot otsalle. Korostunut sosiaalinen eristäytyneisyyden tarve sekä selkeästi hämärtynyt todellisuuden taju. Vääristynyt oikeudentaju. Omankäden oikeutta ja aggressiivisuutta. Laaja-alaista luovuttamista. Unohtamisen fetissi.
Tämä "Jos tulee ongelmia, niin älä sitten juo" -mitä luulette, kuinka hyvin se toimii ihmisellä jolla korostuneen päihtymistarpeen päälle on rakentunut vielä voimakas fyysis-psyykkinen addiktio, ja kun on faktaa että kuiville nouseminen voi olla myös hengen menoa tietävä koitos?
Valtion diileri tulee apuun ja avaa purkkeja tursuavan popliinitakkinsa addiktin avuksi. Nyt ongelmainen työntää kottikärryillä nappeja kotiinsa joihin voi sitten hurmosmielellä addiktoitua seuraavan kuukauden aikana. Mikään ei muutu, paitsi se, että muistinmenetys muuttuu ajoittaisesta täydelliseksi. Eletään ilman mieleen jääviä mielikuvia. Sataprosenttisesti vain hetkessä.
Lopulta viinanhimo vie voiton, tosin nappeihinkin ollaan jo koukussa. Muututaan paskat housussa käveleviksi ykiksi ja arskoiksi jotka jokainen kiertää kaukaa.
Millaisessa tilassa on päihdeongelmainen joka on vuoden pössytellyt päivittäin ganjaa?
Todennäköisesti tämä tapaus vielä pärjää töissään, vaikka se paras kärki puuttuukin. Voi olla pahemminkin psyykkisesti koukussa aineeseensa, mutta pystyy järkisyin ja ajattelemalla muuttamaan tottumuksiaan sinne toivotumpaan suuntaan. Opettelemaan päihteen oikeinkäyttöä.
Tarpeeksi ankara pössyttely johtaa siihen, että siitä ei saa irti enää mitään. Tullaan siis luonnollisella tavalla tilanteeseen, jossa pitää viheltää peli poikki ja miettiä uusia suuntia elämäänsä.
Kannabiksesta pääsee tarvittaessa eroon tahdonvoimalla, ilman mitään korvaushoitoja, tms. Terapia voi olla toimiva hoitomuoto, mutta ainuttakaan nappia se ei vaadi.
Ainiin, ja töissäolo tietenkin jatkuu keskeytymättömänä jopa sen hankalimman ajan, viikon jolloin ei välttämättä uni tule niin helposti silmään.
Näin se on. Tätä ei valistus sinulle kertonut.
Taatusti työkyvytön vätys, jonka on pakko saada jokapäiväinen pullonsa, tai muuten pää räjähtää. Niin koukussa aineeseen, että pelkkä ajatus tipattomasta päivästä saa hikikarpalot otsalle. Korostunut sosiaalinen eristäytyneisyyden tarve sekä selkeästi hämärtynyt todellisuuden taju. Vääristynyt oikeudentaju. Omankäden oikeutta ja aggressiivisuutta. Laaja-alaista luovuttamista. Unohtamisen fetissi.
Tämä "Jos tulee ongelmia, niin älä sitten juo" -mitä luulette, kuinka hyvin se toimii ihmisellä jolla korostuneen päihtymistarpeen päälle on rakentunut vielä voimakas fyysis-psyykkinen addiktio, ja kun on faktaa että kuiville nouseminen voi olla myös hengen menoa tietävä koitos?
Valtion diileri tulee apuun ja avaa purkkeja tursuavan popliinitakkinsa addiktin avuksi. Nyt ongelmainen työntää kottikärryillä nappeja kotiinsa joihin voi sitten hurmosmielellä addiktoitua seuraavan kuukauden aikana. Mikään ei muutu, paitsi se, että muistinmenetys muuttuu ajoittaisesta täydelliseksi. Eletään ilman mieleen jääviä mielikuvia. Sataprosenttisesti vain hetkessä.
Lopulta viinanhimo vie voiton, tosin nappeihinkin ollaan jo koukussa. Muututaan paskat housussa käveleviksi ykiksi ja arskoiksi jotka jokainen kiertää kaukaa.
Millaisessa tilassa on päihdeongelmainen joka on vuoden pössytellyt päivittäin ganjaa?
Todennäköisesti tämä tapaus vielä pärjää töissään, vaikka se paras kärki puuttuukin. Voi olla pahemminkin psyykkisesti koukussa aineeseensa, mutta pystyy järkisyin ja ajattelemalla muuttamaan tottumuksiaan sinne toivotumpaan suuntaan. Opettelemaan päihteen oikeinkäyttöä.
Tarpeeksi ankara pössyttely johtaa siihen, että siitä ei saa irti enää mitään. Tullaan siis luonnollisella tavalla tilanteeseen, jossa pitää viheltää peli poikki ja miettiä uusia suuntia elämäänsä.
Kannabiksesta pääsee tarvittaessa eroon tahdonvoimalla, ilman mitään korvaushoitoja, tms. Terapia voi olla toimiva hoitomuoto, mutta ainuttakaan nappia se ei vaadi.
Ainiin, ja töissäolo tietenkin jatkuu keskeytymättömänä jopa sen hankalimman ajan, viikon jolloin ei välttämättä uni tule niin helposti silmään.
Näin se on. Tätä ei valistus sinulle kertonut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se on ihmisestä kiinni, kokeeko "vieroitusoireita" kannabiksesta. Itsellä on toisinaan jopa parin vuoden putkia päivittäistä käyttöä, joiden lopettaminen ei tuota vaikeuksia. Koskaan taukoilemisesta ei ole tullut unettomuutta tai muutakaan. Alkoholista ja piristä on joskus kokenut tosi pahoja "laskuja". Piriä en ole kokeillut moniin moniin vuosiin ja vitun hyvä niin. Se oli nuoruuden hairahdus.
kesti mulla kolme vuotta sitten poliisit vei puskat ja keino auringon.noin viikon vitutti ja oli hiukan huono ruoka halu.mitään hoitoa en hakenut enkä edes kokenut tarvitsevani jos oisin juonut yhtä pitkän ajan ja lopettanut samalla tavoin olisin todennäköisesti kuollut.
"Millaisessa tilassa on päihdeongelmainen joka on vuoden pössytellyt päivittäin ganjaa?"
No välillä mulle tuli työpaikalla ylennyksiä, joskus boonuksia, silloin tällöin palkankorotuksia...
(Nyt on kyllä useampi vuosi takana. Eikä ne ylennykset, boonukset ja korotukset tulleet polttelusta, vaan työpanoksesta.)
kannabis on hyväksi silmien hyvinvoinnille.