Eteemme tuli houkutteleva tarjous rakenteilla olevasta rivitaloasunnosta. Nyt arveluttaa vain hieman, koska meille kerrottiin muualta, että menettely kohteen kauppaamisessa näyttäisi olevan poikkeuksellinen.
Rivitaloasuntoa ja pihaa myydään hallinnanjakosopimuksella ja pienurakkasopimuksella. Ensin ostettaisiin 320m2 määräosa 4183m2:n suuruisesta tontista ja sen jälkeen solmittaisiin urakoitsijan kanssa oma pienurakkasopimus asunnon rakentamisesta.
Ensimmäinen omistajayhtiö on ostanut tontin kaupungilta, laadituttanut suunnitelmat arkkitehdillä ja hakenut rakennusluvat perustettavan yhtiön lukuun.
http://195.156.244.168/dynastia/kokous/KOKOUS-4218-4.HT M
Tämän jälkeen on perustettu yhtiö, joka on saanut lainhuudon koko kiinteistöön ja aloittanut markkinoimaan kohdetta määräosiin jaettuna. Mitään asunto-osakeyhtiötä ei ole missään vaiheessa perustettu! Kaupungin kanssa on ollut hieman erimielisyyttä tontin jakamisesta ja määräosien eteenpäin myynnistä.
http://195.156.244.168/dynastia/kokous/KOKOUS-4533-30.H TM
Pääurakoitsija Simecap Oy näyttäisi olevan yritysrekisterin mukaan eri yritys kuin tontin nykyinen omistaja KMH-Invest Oy. Tilaajan eli ostajan valvojaksi esitetään tämän pääurakoitsijan työnjohtajaa.
Eikö yleensä perusteta asunto-osakeyhtiö omistamaan kiinteistöä sekä sille rakennettavia rivitaloja ja myydä tietyn osan hallintaan oikeuttavat osakkeet? Olisiko meille tässä tapauksessa jotain etua hallinnanjakosopimukseen perustuvasta omistamisesta?
Kuinka vastuut jatkossa jakautuisivat hallinnanjako verrattuna osake-yhtiömuotoiseen omistamiseen? Mikä on tilanne, jos urakoitsijalta jää työ kesken meidän tai jossain muussa asunnossa? Entä aliurakoitsijat ja vastuu niiden työstä?
Rivitaloasuntoa ja pihaa myydään hallinnanjakosopimuksella ja pienurakkasopimuksella. Ensin ostettaisiin 320m2 määräosa 4183m2:n suuruisesta tontista ja sen jälkeen solmittaisiin urakoitsijan kanssa oma pienurakkasopimus asunnon rakentamisesta.
Ensimmäinen omistajayhtiö on ostanut tontin kaupungilta, laadituttanut suunnitelmat arkkitehdillä ja hakenut rakennusluvat perustettavan yhtiön lukuun.
http://195.156.244.168/dynastia/kokous/KOKOUS-4218-4.HT M
Tämän jälkeen on perustettu yhtiö, joka on saanut lainhuudon koko kiinteistöön ja aloittanut markkinoimaan kohdetta määräosiin jaettuna. Mitään asunto-osakeyhtiötä ei ole missään vaiheessa perustettu! Kaupungin kanssa on ollut hieman erimielisyyttä tontin jakamisesta ja määräosien eteenpäin myynnistä.
http://195.156.244.168/dynastia/kokous/KOKOUS-4533-30.H TM
Pääurakoitsija Simecap Oy näyttäisi olevan yritysrekisterin mukaan eri yritys kuin tontin nykyinen omistaja KMH-Invest Oy. Tilaajan eli ostajan valvojaksi esitetään tämän pääurakoitsijan työnjohtajaa.
Eikö yleensä perusteta asunto-osakeyhtiö omistamaan kiinteistöä sekä sille rakennettavia rivitaloja ja myydä tietyn osan hallintaan oikeuttavat osakkeet? Olisiko meille tässä tapauksessa jotain etua hallinnanjakosopimukseen perustuvasta omistamisesta?
Kuinka vastuut jatkossa jakautuisivat hallinnanjako verrattuna osake-yhtiömuotoiseen omistamiseen? Mikä on tilanne, jos urakoitsijalta jää työ kesken meidän tai jossain muussa asunnossa? Entä aliurakoitsijat ja vastuu niiden työstä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://195.156.244.168/dynastia/kokous/KOKOUS-4218-4.HTM
http://195.156.244.168/dynastia/kokous/KOKOUS-4533-30.HTM
Hallinnajakosopimus tuli mahdolliseksi vasta viime vuosikymmenellä, kun maakaareen tuli sitä koskeva säädös. Sopimuksia on tehty sen jälkeen jonkin verran lähinnä niissä tapauksissa, joissa kutakin rakennusta varten ei voida muodostaa omaa tonttia eikä toisaalta haluta perustaa asunto-osakeyhtiötä ja hoitaa siitä seuraavaa hallintoa. Ns. tiivis ja matala rakentaminen tullee lisäämään hallinnanjakosopimusten käyttöä lähivuosina merkittävästi. Pientalotyyppisessä asumisessa asunto-osakeyhtiö on varsin raskas hallintamuoto.
Hallinanjakosopimuksella kullekin rakennukselle tulee käytännössä oma rakennuspaikka, johon kukin rakennuspaikan haltija voi hakea rakennusluvan ja kiinnitykset muita sopimuksen osapuolia kuulematta. Kunkin näin muodostetun määräosan haltija toimii oman rakennuksensa tilaajana, tekee rakennusurakkaa koskevan sopimuksen, vastaa itsenäisesti sen velvoitteista sekä omistaa valmiin rakennuksen.
Asunto-osakehtiössähän osakkeiden omistaja saa vain huoneiston hallinnan, jonka yhtiö omistaa. Osakkaan omistus on siis epäsuoraa. Kaikki sopimukset tekee yhtiö, eivät se osakkaat.
Jos hallinnanjakosopimus on hyvin laadittu ja muun muassa sopimuspauolten yhteiset ja käytönaikaiset velvoitteet on siinä huomioitu, järjestelyssä ei sinänsä ole riskejä. Menettely soveltuu hyvin pientalorakentamiseen ja lopputulos on oikeuksien ja velvoitteiden osalta lähellä perinteistä omakotiasumista, koska kukin todella omistaa oman talonsa yksin eikä yhdessä mouiden kanssa, kuten asunto-oy:ssä on laita.
Kun kunkin rakennuksen ostaja vastaa itse oman rakennuksensa tilaajatehtävien suorittamisesta, hänen on luonnollisesti tarkistettava itse, että urakka- ja rakentamisen muut asiakirjat ovat kunnossa, urakoitsijalla on riittävät vakuudet ja suorituskyky sekä takuuvelvoitteet ovat asianmukaiset.
KMH myy järjestelyssä kullekin ostajalle määräosan tontista ja siihen paketoidun rakennussuorituksen siten, että ostaja tekee samanaikaisesti urakkasopimuksen suoraan pääurakoitsijan kanssa. Aliurakoitsijoiden työstä vastaa tilaajan suuntaan pääurkoitsija, mikäli nämä ovat sopimussuhteessa tähän eivätkä esimerkiksi suoraan tilaajaan.
Jos urakoitsijalta jää työ kesken jonkin asunnon osalta, noudatetaan urakkasopimuksen ehtoja. Toivottavasti vakuudet olivat tällöin kunnossa. Jos urakoitsijalta menee kuppi nurin naapurissa suoritukyvyttömyyden vuoksi, niin kyllä se teidän työmaakin kohta hiljenee. Jos taas naapurilta loppuu vain rahat teihin se ei välttämättä vaikuta mitään paitsi, että joudutte kenties katselemaan tyhjää monttua sen aikaa, kun urakoitsija hakee uutta ostajaa.
Jos tilaaja ei itse hallitse prosessia, kannattaa ehdottomasti käyttää asiantuntijaa. Oma valvoja on myöskin ilman muuta tarpeen. Pääurakoitsijan valvojahan on sama kuin "pukki kaalimaan vartijana".
Asiantuntijan ja oman valvojan lisäkustannukset ovat täysin mitättömiä verrattuna lopputuotteen hintaan
Hyvä vastaus ja sisälsi paljon paikkansa pitäviä asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Oletan, että tässä on samainen kohde kysessä kuin tuolla aikaisemmin esiin tulleissa keskusteluissa.
Itseäni tässä nimenomaisessa tapauksessa askarruttaa tuo rivitalokiinteistön hallinnanjakomalli; ja lähinnä tietysti se, kuinka tuollainen kahden kuuden asunnon kiinteistö vastuiden yms. osalta suhteutuu hallinnanjaolla ja esim. erilaisilla valvontamenettelyillä ostajien riskeihin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4000000000000077&posting=22000000012053934
Kenties tässä tapauksessa olisi tarpeen tehdä hallinnanjakosopimuksen lisäksi tehdä vielä erikseen maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:n tarkoittama sopimus yhteisjärjestelystä, jossa vastuut etenkin käytön osalta määriteltäisiin tarkemmin.
Ainakin Helsingissä tällainen järjestely on eräisssä kohteissa edellytetty jo rakennusluvassa.
Sinänsä hallinnanjakosopimuksen pitäisi mielestäni tuossa tapauksessa riittää, jos se laaditaan huolella ja sisällöltään riittävän kattavana.
Mikään "ämpäriurakoitsija" tuskin tuollaiseen kuitenkaan kykenee.
Ei tule olemaan onnenlähde tai kultakaivos.
Tuurista riippuu, voi tulla olemaan ikuinen murheenkryyni.
On monta tapaa rikastua huolettomammin ja varmemmin.
Pelkään että tontin sijainti on heikko ja
yritetään käyttää ammattitaidottomuutta hyväksi.