Alkoipa naurattamaan. Olin tuossa aiemmin tänään baarissa ja tutustuin valitettavasti insinööriin (huom. ei diplomi-) jonka mielestä suomalaiset aivot ovat jotenkin hinta-laatu-suhteeltaan parempia kuin intialaiset tai kiinalaiset.
Ylimielinen "insinööri" siinä sitten tarinoi miten me olemme menestymässä vaikka kaikki menestyksen eväät ovat menneet. Mielestään oli myös jotenkin erityisen nerokas tyyppi ja syntynyt menestymään.
Kysymykseni kuuluu: jos meidän know-howmme ei mitenkään eroa Kiinan tai Intian know-howsta ja on lisäksi kalliimpaa, miten tulemme menestymään tässä kylmässä maailmassa. Mikä on resepti? Vai tuleeko Suomesta kehitysmaa?
Ylimielinen "insinööri" siinä sitten tarinoi miten me olemme menestymässä vaikka kaikki menestyksen eväät ovat menneet. Mielestään oli myös jotenkin erityisen nerokas tyyppi ja syntynyt menestymään.
Kysymykseni kuuluu: jos meidän know-howmme ei mitenkään eroa Kiinan tai Intian know-howsta ja on lisäksi kalliimpaa, miten tulemme menestymään tässä kylmässä maailmassa. Mikä on resepti? Vai tuleeko Suomesta kehitysmaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oli taas hyvä tavata tuo ylimielinen hahmo, koska se auttoi selventämään tätä kysymystä mielessäni.
1) Emme osaa mitään mitä joku miljardista kiinalaisesta tai intialaisesta ei osaa
2) Kiinalaiset ja intialaiset ovat halvempia
3) Mitä teemme?
Meillä on kehityksellistä etumatkaa jonka pitäisi tuoda realismia asian hahmottamiseen. Mutta tästä on hyötyä vain aktiivitoiminnassa. 20 vuoden päästä tämä on menetetty jos vain laakereillaan lepää.
Toimimalla on mahdollista säilyttää etumatkansa. Jos toimii vähempitehoisesti, saavat muut kiinni mutta tuloksena on tasapeli joka heijastuu talouksien asettumisella tasapainoon. Jos sen sijaan laiskottelee muut taloudet menevät ohi ja meistä tulee se uusi kehitysmaa.
Suomalainen mentaliteetti ja yhteiskuntajärjestelmä ikävä kyllä tukee lähinnä viimeistä vaihtoehtoa.
Olen seurannut tätä Suomen (eli Nokian) menestystarinaa hyvinkin läheltä.
1980-luvulla Nokia puuhasteli ties minkä kanssa, useimmat projektit olivat pieniä ja nippa nappa kannattivat.
Sitten Kari Kairamolla (RIP) oli visio, aletaan tekemään televisioita. Kairamo ampui itsensä ja Nokia oli mennä konkkaan.
Kun konkka oli parin viikon päässä, Ahon hallituksen oli määrä tulla avuksi ja Nokian johtoon valittiin keskustapoliitikko Ollila.
Firman osia yritettiin myydä, matkapuhelinyksikkö ei käynyt kaupaksi mutta vessapaperitehdas kävi.
Sitten Motorola (oikeasti israelilainen firma, jota pidetään amerikkalaisena) teki uskomattoman munauksen ja usean vuoden ajan keskittyi puhelimiin joita ihmiset eivät halunneet.
Tässä Suomen menestystarina.
Olisi Suomella mahdollisuuksia menestyä muutenkin, mutta sossut yrittävät verotuksella estää kaiken uuden syntymisen.
Nokian menestyksen osatekijä on varmasti ollut sen uskomaton röyhkeys, yhteistyökumppaneiden petkutus ja huiputus sekä sikamainen hyväksikäyttö. En tarkoita kilpailijoiden huiputusta vaan osa- ja alihankkijoiden petkutusta.
Nokia on aina tehnyt noin, eikä siitä mitään menestystä seurannut.
Jo 30-luvulla Nokia oli ensimmäinen joka otti käyttöön mustat listat työntekijöistä sekä käytti Pihkalan kaarteja lakonrikkomiseen.
Tämän menestystarinan oikea syy on juutalaisten uskomaton virhe strategian valinnassa.
Siihen kaatuu ns. suomalainen "hyvinvointi". Ruohonjuuritaso on tallattu kasvukelvottomaksi. Kysyn vaan mitä jää jäljelle kun Nokia ja siinä mukana Nokian rengit kaatuvat.