Otto Ville Kuusinen
Otto Wilhelm Kuusinen syntyi Laukaalla 1881 kyläräätälin perheeseen. Hänestä tuli ylioppilas Jyväskylän lyseossa, ja vuonna 1900 hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskeluaineinaan kirjallisuus, filosofia ja taidehistoria. Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1905, jolloin hän liittyi Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Kuusisesta tuli sosiaalidemokraattisen Työmies-lehden toimittaja vuonna 1907, ja vuotta myöhemmin SDP:n kansanedustaja. Hän kohosi eduskuntaryhmänsä suurpoliittisten ja valtio-oikeudellisten kysymysten asiantuntijaksi ja vaikutti SDP:n teoreettisiin linjauksiin. Puolueensa puheenjohtaja Kuusisesta tuli vuonna 1911.
Kuusinen kuului SDP:n vasemmistoon, eli niin sanottuihin siltasaarelaisiin. Hän oli vuonna 1917 Tokoin senaattia vastaan, eikä suostunut senaattoriksi porvarien rinnalle. Kuusinen oli julkisuudessa vallankumouksen kannattaja, mutta tosiasiassa hän ei sittenkään ollut niin kritiikittömästi aseellisen vallankumouksen kannalla kuin antoi ymmärtää.
Vuoden 1918 sodassa Kuusisesta tehtiin punaisten "kansanvaltuuskunnan valistusasiain valtuutettu". Sodan jälkeen hän pakeni Neuvosto-Venäjälle, missä hän oli perustamassa Suomen kommunistista puoluetta vuonna 1918. Vuosina 1919-20 Kuusinen osallistui maanalaiseen toimintaan Suomessa, ja auttoi Suomen sosialistisen Työväenpuolueen perustamisessa.
Varsinaisen uransa Kuusinen loi kuitenkin Neuvostoliitossa. Vuosina 1921-43 Kuusinen toimi Kominternin toimeenpanevan komitean sihteerinä ja vuonna 1939, talvisodan puhjetessa, hänet ryhtyi Terijoen hallituksen pää- ja ulkoministeriksi. Talvisodan jälkeen 1940-56 Kuusinen toimi Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan ylimmässä johdossa. Vuonna 1941 Kuusisesta tehtiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen, ja 1957 hänet nimitettiin NKP:n puhemiehistön ja sihteeristön jäseneksi.
Kuitenkaan SDP:n virallisessa potretissa ei mainita O.V Kuusisista
KUKA VALEHTELEE ???
Suomen Työväenpuolueen (1899-1903) puoluehallinnon ja
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (1903-)
puheenjohtajat ja puoluesihteerit puoluekokouskausittain 1899 –
Puoluekokous Puheenjohtaja Puoluesihteeri
1899 Turku N. R. af Ursin J. K. Kari
1901 Viipuri K. F. Hellsten J. K. Kari
1903 Forssa Taavi Tainio J. K. Kari
1904 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden vaihtoja
1905 Tampere Emil Perttilä Yrjö Sirola
1906 Oulu Edvard Valpas Matti Turkia
1909 Kotka Matti Paasivuori Matti Turkia
1911 Helsinki Matti Paasivuori Matti Turkia
1913 Tampere Matti Paasivuori Matti Turkia
1917 Helsinki Kullervo Manner Matti Turkia
1917 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden valintoja
1918 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio
1919 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio
1922 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio
1926 Helsinki Matti Paasivuori K. H. Wiik
1930 Helsinki Kaarlo Harvala K. H. Wiik
1933 Tampere Kaarlo Harvala K. H. Wiik
1936 Helsinki Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen
1939 Turku Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen
1944 Helsinki Onni Hiltunen Unto Varjonen
1946 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1949 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1952 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1955 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1957 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki
1960 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki
1963 Helsinki Rafael Paasio Kaarlo Pitsinki
1966 Helsinki Rafael Paasio Erkki Raatikainen
1969 Turku Rafael Paasio Kalevi Sorsa
1972 Tampere Rafael Paasio Kalevi Sorsa
1975 Jyväskylä Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist
1978 Espoo Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist
1981 Pori Kalevi Sorsa Erkki Liikanen
1984 Lahti Kalevi Sorsa Erkki Liikanen
1987 Helsinki Pertti Paasio Ulpu Iivari
1990 Lappeenranta Pertti Paasio Ulpu Iivari
1991 Helsinki Ulf Sundqvist Markku Hyvärinen
1993 Helsinki Paavo Lipponen Markku Hyvärinen
1996 Helsinki Paavo Lipponen Kari Laitinen
1999 Turku Paavo Lipponen Kari Laitinen
2002 Tampere Paavo Lipponen Eero Heinäluoma
2005 Jyväskylä Eero Heinäluoma Maarit Feldt-Ranta
Otto Wilhelm Kuusinen syntyi Laukaalla 1881 kyläräätälin perheeseen. Hänestä tuli ylioppilas Jyväskylän lyseossa, ja vuonna 1900 hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskeluaineinaan kirjallisuus, filosofia ja taidehistoria. Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1905, jolloin hän liittyi Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Kuusisesta tuli sosiaalidemokraattisen Työmies-lehden toimittaja vuonna 1907, ja vuotta myöhemmin SDP:n kansanedustaja. Hän kohosi eduskuntaryhmänsä suurpoliittisten ja valtio-oikeudellisten kysymysten asiantuntijaksi ja vaikutti SDP:n teoreettisiin linjauksiin. Puolueensa puheenjohtaja Kuusisesta tuli vuonna 1911.
Kuusinen kuului SDP:n vasemmistoon, eli niin sanottuihin siltasaarelaisiin. Hän oli vuonna 1917 Tokoin senaattia vastaan, eikä suostunut senaattoriksi porvarien rinnalle. Kuusinen oli julkisuudessa vallankumouksen kannattaja, mutta tosiasiassa hän ei sittenkään ollut niin kritiikittömästi aseellisen vallankumouksen kannalla kuin antoi ymmärtää.
Vuoden 1918 sodassa Kuusisesta tehtiin punaisten "kansanvaltuuskunnan valistusasiain valtuutettu". Sodan jälkeen hän pakeni Neuvosto-Venäjälle, missä hän oli perustamassa Suomen kommunistista puoluetta vuonna 1918. Vuosina 1919-20 Kuusinen osallistui maanalaiseen toimintaan Suomessa, ja auttoi Suomen sosialistisen Työväenpuolueen perustamisessa.
Varsinaisen uransa Kuusinen loi kuitenkin Neuvostoliitossa. Vuosina 1921-43 Kuusinen toimi Kominternin toimeenpanevan komitean sihteerinä ja vuonna 1939, talvisodan puhjetessa, hänet ryhtyi Terijoen hallituksen pää- ja ulkoministeriksi. Talvisodan jälkeen 1940-56 Kuusinen toimi Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan ylimmässä johdossa. Vuonna 1941 Kuusisesta tehtiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen, ja 1957 hänet nimitettiin NKP:n puhemiehistön ja sihteeristön jäseneksi.
Kuitenkaan SDP:n virallisessa potretissa ei mainita O.V Kuusisista
KUKA VALEHTELEE ???
Suomen Työväenpuolueen (1899-1903) puoluehallinnon ja
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (1903-)
puheenjohtajat ja puoluesihteerit puoluekokouskausittain 1899 –
Puoluekokous Puheenjohtaja Puoluesihteeri
1899 Turku N. R. af Ursin J. K. Kari
1901 Viipuri K. F. Hellsten J. K. Kari
1903 Forssa Taavi Tainio J. K. Kari
1904 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden vaihtoja
1905 Tampere Emil Perttilä Yrjö Sirola
1906 Oulu Edvard Valpas Matti Turkia
1909 Kotka Matti Paasivuori Matti Turkia
1911 Helsinki Matti Paasivuori Matti Turkia
1913 Tampere Matti Paasivuori Matti Turkia
1917 Helsinki Kullervo Manner Matti Turkia
1917 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden valintoja
1918 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio
1919 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio
1922 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio
1926 Helsinki Matti Paasivuori K. H. Wiik
1930 Helsinki Kaarlo Harvala K. H. Wiik
1933 Tampere Kaarlo Harvala K. H. Wiik
1936 Helsinki Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen
1939 Turku Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen
1944 Helsinki Onni Hiltunen Unto Varjonen
1946 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1949 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1952 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1955 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen
1957 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki
1960 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki
1963 Helsinki Rafael Paasio Kaarlo Pitsinki
1966 Helsinki Rafael Paasio Erkki Raatikainen
1969 Turku Rafael Paasio Kalevi Sorsa
1972 Tampere Rafael Paasio Kalevi Sorsa
1975 Jyväskylä Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist
1978 Espoo Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist
1981 Pori Kalevi Sorsa Erkki Liikanen
1984 Lahti Kalevi Sorsa Erkki Liikanen
1987 Helsinki Pertti Paasio Ulpu Iivari
1990 Lappeenranta Pertti Paasio Ulpu Iivari
1991 Helsinki Ulf Sundqvist Markku Hyvärinen
1993 Helsinki Paavo Lipponen Markku Hyvärinen
1996 Helsinki Paavo Lipponen Kari Laitinen
1999 Turku Paavo Lipponen Kari Laitinen
2002 Tampere Paavo Lipponen Eero Heinäluoma
2005 Jyväskylä Eero Heinäluoma Maarit Feldt-Ranta
Vastaukset 3
Vanhimmat
että sossut muuttelevat historiaansa Neuvostoliiton tapaan. Ei kehdata kertoa kansalle sitä, että Stalinin neuvonantajanakin toiminut politbyron jäsen O.W.Kuusinen oli SDPn puheenjohtaja vuosina 1911-1917, vaikka historialliset faktat tämän kertovat, vaan valehdellaan sumeilematta kansalle.
Uskomatonta.
Ei sosialidemokraattien valehtelemisessa ole
mitään ihmeteltävää, sitähän ne ovat tehneet
halki historian, ja sama jatkuu vieläkin.
Näyttää totuus olevan taruakin ihmeelisempi.