Halonen: Ylipäällikön tehtävää ei voi viipaloida
04.12.2005 06:47
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei pidä mahdollisena armeijan ylipäällikön tehtävien jakamista. Hän sanoo sanomalehti Kalevan haastattelussa, että ylipäällikkyys kuuluu perustuslain mukaisesti jakamattomana presidentin toimenkuvaan.
- Tasavallan presidentti on ylipäällikkö eikä tehtävää voi viipaloida, Halonen sanoo.
Presidentin tehtävistä nousi kohu, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta halusi siirtää EU-joukkojen päätöksenteon presidentiltä pääministerille. Hallitus veti kriisinhallintalain pois eduskunnasta ja esittää nyt perustuslain muuttamista niin, että kaikkien kriisinhallintajoukkojen päätösvalta pysyy presidentillä.
Halosen mukaan perustuslakia ei voi ryhtyä ylittämään tulkinnoilla. Hän sanoo, että ylipäällikkyys on asia, jota presidentti ei voi välillä ottaa käyttöön ja välillä panna off-asentoon.
Perustuslain laajaan korjaamiseen nyt Halonen ei näe tarvetta. Hänen mukaansa ennen mahdollista remonttia on syytä katsoa vielä muutama presidentti ja muutama hallitus.
- Ennen kuin vedetään liian nopeita johtopäätöksiä, on syytä katsoa muutama presidentti ja hallitus.
(STT)
***
Mitä Halonen kannanotossaan oikeastaan sanoo? Mikä on kannanotto "väliajan" (muutama hallitus ja presidentti eli ehkä kymmeniä vuosia) menettelytapaan ja kriisinhallintalakiin? Tarvitaan nopeita päätöksiä, jos aiotaan osallistua EU-vetoiseen kriisinhallintayhteistyöhön. Ilmeisesti ylipäällikkyys pitäisi olla siis vuosikymmeniä off-asennossa, vaikka juuri sitä vastaan Halonen on.
Presidenttiehdokkaista ainoastaan Vanhanen on lausunut kantansa selvästi ja myös toiminut tehtävässään sen mukaisesti, muut ovat kierrelleet ja kaarrelleet "hankalaa" aihetta parhaan kykynsä mukaan, Halonen mukaanluettuna, tai sitten syytelleet niitä, jotka toimivat (Hautala, Niinistö, Kallis).
04.12.2005 06:47
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei pidä mahdollisena armeijan ylipäällikön tehtävien jakamista. Hän sanoo sanomalehti Kalevan haastattelussa, että ylipäällikkyys kuuluu perustuslain mukaisesti jakamattomana presidentin toimenkuvaan.
- Tasavallan presidentti on ylipäällikkö eikä tehtävää voi viipaloida, Halonen sanoo.
Presidentin tehtävistä nousi kohu, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta halusi siirtää EU-joukkojen päätöksenteon presidentiltä pääministerille. Hallitus veti kriisinhallintalain pois eduskunnasta ja esittää nyt perustuslain muuttamista niin, että kaikkien kriisinhallintajoukkojen päätösvalta pysyy presidentillä.
Halosen mukaan perustuslakia ei voi ryhtyä ylittämään tulkinnoilla. Hän sanoo, että ylipäällikkyys on asia, jota presidentti ei voi välillä ottaa käyttöön ja välillä panna off-asentoon.
Perustuslain laajaan korjaamiseen nyt Halonen ei näe tarvetta. Hänen mukaansa ennen mahdollista remonttia on syytä katsoa vielä muutama presidentti ja muutama hallitus.
- Ennen kuin vedetään liian nopeita johtopäätöksiä, on syytä katsoa muutama presidentti ja hallitus.
(STT)
***
Mitä Halonen kannanotossaan oikeastaan sanoo? Mikä on kannanotto "väliajan" (muutama hallitus ja presidentti eli ehkä kymmeniä vuosia) menettelytapaan ja kriisinhallintalakiin? Tarvitaan nopeita päätöksiä, jos aiotaan osallistua EU-vetoiseen kriisinhallintayhteistyöhön. Ilmeisesti ylipäällikkyys pitäisi olla siis vuosikymmeniä off-asennossa, vaikka juuri sitä vastaan Halonen on.
Presidenttiehdokkaista ainoastaan Vanhanen on lausunut kantansa selvästi ja myös toiminut tehtävässään sen mukaisesti, muut ovat kierrelleet ja kaarrelleet "hankalaa" aihetta parhaan kykynsä mukaan, Halonen mukaanluettuna, tai sitten syytelleet niitä, jotka toimivat (Hautala, Niinistö, Kallis).
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei tunnu olevan vahvimpia puoliasi. Vanhanen ja Halonen ovat täsmälleen samalla kannalla em. asiasta. Ja niin on Niinistökin ilmoittanut olevansa. Vanhanen on ainoa kuka tässä tilanteessa voi toimia ja on niin tehnytkin. Mitään laajoja muutoksia ei perustuslakiin tehdä nytkään, korjataan vain huonosti harkittu lain kohta.
...ei käy ilmi Halosen kantaa kohun aiheuttaneeseen perustuslain hienosäätöön, kuten sen tarkemmin lukemalla varmaan havaitset. Se tässä olisi kait oleellisin ja eniten tulenarka asia joka vaatisi pikaisinta huomiota. Halonen jättää nimenomaan ottamasta kantaa siihen, miten perustuslakivaliokunnan kannanoton luoma uusi tilanne vaikuttaa, tulisiko perustuslakia muuttaa vai ei. Niinistö on ainakin uutisoinnin perusteella ottanut kantaa lähinnä perustuslakivaliokunnan tulkintaan, jota hän pitää huonona, ja olisi pitänyt ylipäällikkyyden korostamista parempana. Toimijoille naljailussa Niinistö kunnostautuu seuraavalla tavalla:
"Osa 1: Janajevin veljet
He ovat juuri nyt iltauutissa televisiossa. Vakavailmeistä joukkoa, vasemmalta lukien Heinäluoma, Vanhanen ja Enestam.
He ovat juuri tehneet tärkeän ratkaisun. On päätetty muuttaa perustuslakia, kun se ei muutoin taipunut tahtoon.
Kaikki ei ole kuitenkaan kohdallaan. Laitamiesten katse etsii leposijaa, ja keskeltä tulee toistoa. Näin äkkinäistä perustuslainmutosta ei ennen olekaan tehty. Eikä näin pientä. Mutta tämähän on kova juttu, onhan?
Janajev ja veljet tekivät aikanaan myös tärkeän ratkaisun. He tekivät vallankumouksen. Sitä kesti kaksi päivää. Siten he selvisivät."
http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&task=view&id=106&Itemid=26
Eri asia on sitten, miksi Halonen sotkee kuviota höpisemällä laajasta perustuslakiremontista, joka ilmeisesti ei ole kenenkään mainittavan poliittisen toimijan asialistalla.
Lueppa hyvä ihminen muutakin kuin rivien välit. Halonen ilmoittaa, että mihinkään laajempaan perustuslain muutokseen ei nyt ole tarvetta. Ja tämä on ollut esillä kaikissa merkittävissä päivälehdissä.
Halonen ja hänen renkinsä Matti ovat pahasti tuuliajolla. Eihän EU-Suomi mitenkään voi olla Presidentin mielipiteen takana, koska EU (ainakin vielä toistaiseksi) on parlamenttien välinen yhteenliittymä, jolla on yhteinen parlamentaarinen päätöksentekoelin. "itäsuomalainen" päätöksentekotapa ei voi, eikä sovi olla, mikään tavoite päätöksenteossa. Herää Heinäluoma! Presidentinvaltaan kuuluu kuulua vastaanoton pitäminen.