Katto korkealla ja seinät leveällä?

Keskustalla on ongelmana kannatuksen vinous. Puolueen parhaat pojat ja tytöt ovat syrjä-Suomesta, missä Kepun kannatus on suurta ja osallistusmisaktiviteettia löytyy. Kaupungeissa ja erityisesti Helsingissä Kepu on ollut ja tulee aina olemaan marginaalipuolue. Sillä täytyy olla todella suuria vaikeuksia löytää sopivia ehdokkaita eritoten kunnallisvaaliehdokkaiksi. Seurauksena sitten on se, että luistetaan sopivuuskriteeristä ja otetaan kuka kohdalle sattuu.

Tämä periaate on sama mitä esim. muuttofirmat ennen vanhaan työvoimapulan aikoihin noudattivat. Satamajätkien annettiin selvitä vähän ja sitten eikun hommiin päiväksi pariksi.

Tällä periaatteella puolueen ehdokkaiksi rekrytoituu jopa täyshulluja tai ainakin jossain määrin vinksahtaneita. Nimeämättä nyt ketään tarkemmin, jokainen varmaan kykenee jonkun tällaisen esimerkin löytämään.

..., mihin oikeastaan pyrit kirjoituksellasi. Voin kuitenkin omalta osaltani selventää:

Olen edelleenkin Vanhasen kannalla presidenttivaalissa, vaikka hän teki suuren munauksen meneillään olevassa perustuslkikriisissä. Hänen olisi pitänyt tyytyä perustuslakituomioistuimen, eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätökseen, ja muuttaa kriisinhallintaa koskeva lakiesitys valiokunnan ehdot täyttäväksi.

Keskustalaisuuteen Kekkosen aikakaudella syntynyt aatteellinen tyhjiö ja puolueen opportunistinen pyrkimys valtaan keinoja kaihtamatta aiheuttaa kuvaamasi ilmiön; puolueessa voi olla mitä mieltä tahansa kunhan vaan nöyrästi tukee puoluetta vaaleissa.

Hietasen rasismi-fasismi yhtä lailla kuin Ristimäen neuvostoaikaan jämähtyneisyys silmittömine USA vihoineen käy käsikädessä.

Puolue on kuitenkin edelleen maaseudun asujien edunvalvoja, vastikkeetoman tukijärjestelmän säilyttäjä ja kyläpolitikointia tukevan kuntasysteemin suojelija. Uudistusmieltä puolueessa ei ole sodan jälkeen ollut. Niin uskomatonta kuin se onkin, puolueen kirjattuna strategiana oli oikeastaan vain SDP:n haastaminen. Poliittinen järjestö jonka johtoajatus on vain ja vain muiden syrjäyttäminen vallasta ei voi loputtomiin menestyä. Omaakin sanottavaa pitäisi löytyä

Tuo Väyrysen ajama strategia on sitten reaalipolitiikassa johtanut mitä ihmeellisimpiin tekoihin, veljeilyyn vieraan vallan kanssa omien ehdokkaiden tukemiseksi, tai vaikkapa Jäätteenmäen kansalle valehteluun.

Vanhasella olisi saattanut olla mahdollisuus tehdä puolueesta kaupunkikelpoinen yleispuolue, mutta takinkäännös SDP:n haastamisesta sen apupuolueeksi ja sokeaksi tukijaksi on liian läpinäkyvää. Onhan herrat puoluejohtajat mitä ilmeisimmin jo sopineet seuraavan hallituksen ohjelmaa kriisinhallinta kriisiä setviessään. Tai siis SDP on ilmoittanut ehdot ja Vanhanen rientänyt niitä tukemaan.

Siinä mielessä Ristimäki on oikeassa että tällä menolla puolue on oppositiossa taas parin vuoden kuluttua. Mikä on kansakunnalle iso etu.