mikä minua riepoo

Minua on vaivannut jo yli vuoden sellainen ikävä olotila että en näe asioissa mitään myönteistä. Aluksi en huomannut koko asiaa mutta kun se on jatkunut jo näinkin kauan niin olen alkanut huolestua. Vaimoni ei varmaan tiedä kun en ole kertonut, mutta hän kysyy joskus että olenko suuttunut jostain kun jään miettimään asiota ja olen mieli maassa.
Yritän järjestää meille jotain hauskaa yhteistä tekemistä välillä kun haluan itsekkin piristyä. Kävimme taannoin teatterissa ja huomasin jälkeenpäin että kelasin koko esityksen ajan jotain työasiaa joka tuntuu vaikealta ja esitys meni enemmän tai vähemmän ohi ja kun sieltä lähdimme niin olin kuin perseelle ammuttu karhu. Olen sanonut vaimolle kun hän ihmettelee käytöstäni että työ asiat vaivaa. Ei se silti lohduta varmaan häntäkään kun ne vaivaa aina. Tai jos ei työ niin sitten joku muu.
Välillä olo on ihan hyvä ja herja lentää niinkuin ennenkin mutta sitten tämä olotila palaa.
Töissä meillä on alituinen kiire ja asiakkaat pottuilee hyvinkin tehdystä työstä. Teen töitä asiakkaalle joka ei ole kovin suosittu keskuudessamme, mutta teemme niile hommia koska eivät ole meitä vielä poiskaan potkineet. Minulla on yksi kollega joka työskentelee kanssani samalle asiakkaalle, mutta tuntuu että kun homma menee vaikeaksi niin olen yksin vastaamassa. Kollegani sitten arvostelee tekemiäni ratkaisuja jälkeenpäin. Hän käyttäytyy myös hankalasti pomoamme kohtaan joka antaa sitten hommat minulle ja joudun sitten itse jakamaan työt keskenämme. Kollegani tekee minkä parhaaksi näkee ja vaikeat asiat saan yleensä selvittää itse. Hän on minua pätevämpi ja ymmärrän että hän on vuosien aikana tympääntynyt ja antaa nyt minun ottaa vuorostani skeidan vastaan. Olen ollut työssäni nyt viisi vuotta ja hän n. 20. Joka tapauksessa usko omaan osaamiseen on mennyt kun en saa myönteistä palautetta. Pomo sanoo että en saa ottaa itseeni ja hän yrittää rohkaista, mutta kun asiakas löytää aina sanomista ja yrittää tinkiä hinnassa kun työ on heidän mielestään huonoa ja kollegani on jälleen paikalla jälkiviisana. Olen pyytänyt päästä tekemään töitä toiselle asiakkaalle, mutta pomo väittää että tämä hankala asiakas kuitenkin haluaa minut. Luulen että minua huijataan rääkkäämään itseäni, kun kukaan muu ei halua hommiani.
Tämä epävarmuus heijastuu jo kaikkeen muuhunkin. Mitä tahansa teenkin niin mietin läpi että monellako eri tavalla voin epäonnistua. En uskalla hakea uutta työtäkään kun ilmoituksia katsellessa epäilen kykyjäni, en siis uskalla tarjoutua muuallekkaan kun pelkään että en pärjää.
Homman ongelma on se, että en tiedä onko tämä kaikki liioittelua vai totta.