Suomen alkoholipolitiikka on murroksessa. Maamme historian merkittävin alkoholiveron lasku maaliskuussa 2004 ja Viron tuonnin vapautuminen saman vuoden toukokuussa laskivat juomien hintaa ja nostivat kulutusta.
Alkossa alepäivät laskivat väkevien viinojen hintoja kolmanneksen. Myös ruokakaupat ottivat hinnanalennuksista kaiken irti ja tekivät oluesta sisäänheittotuotteen, jota myydään edelleen pilkkahintaan jatkuvilla tarjouksilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman tavoitteena vuosille 2004-2007 on kulutuksen vähentäminen ja alkoholiongelmien kasvun taittaminen. Päämäärän saavuttamiseksi ohjelmassa vaaditaan valistuksen ja valvonnan lisäämistä sekä alkoholin saatavuuden vaikeuttamista.
Alkoholiohjelman tavoitteet karkasivat viime vuonna heti alkuunsa. Alko ja ruokakaupat myivät viime vuonna entistä enemmän juomia entistä halvemmalla. Tämä johti yhdessä tuonnin moninkertaistumisen kanssa kulutuksen nousuun ennätystasolle.
Tuonnin sisältävä kokonaiskulutus nousi vuonna 2004 uuteen ennätykseen, joka oli 10,3 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista suomalaista kohden. Koskenkorvapulloina mitattuna määrä on noin 55 pulloa, eli keskiverto suomalainen joi reilun kossupullon viikossa.
Viinaan liittyvät ongelmat kasvoivat kulutuksen tahdissa lähes ennakoidulla tavalla. Väkivaltarikosten ja rattijuopumusten määrät nousivat viime vuonna tuntuvasti.
Alkoholihaittojen kehityksen osalta tämän vuoden alun tilanne näyttää hieman paremmalta. Kesän tapahtumat ratkaisevat paljon, sillä sateinen ja kylmä kesä verottivat osaltaan väkijuomien käyttöä viime kesänä. Lämmin kesä 2005 tietää lähes takuuvarmasti alkoholin käytön kasvua viime vuoteen verrattuna. Ruuhkat putkissa tai kesäinen perheväkivallan aalto pakottaisivat hallituksen harkitsemaan toimia juopottelun kitkemiseksi. Näköpiirissä on uusi verojen korottaminen, jos kulutuksen haitat lisääntyvät viime kesästä.
EU ongelmana
Suomalaisen tiukan alkoholipolitiikan karille ajo johtuu ensisijassa EU:sta. Viron EU-jäsenyys toteutui samana vuonna, kun Suomi joutui luopumaan kansalaisten tuontikiintiöistä muista EU-maista.
Vanhasen hallitus joutui pakkoraossa laskemaan alkoholiveroja, sillä niiden säilyttäminen entisellään olisi johtanut tuonnin räjähdysmäiseen kasvuun. Ironista on, että historiallisen päätöksen teki "mehulinjastaan" tunnettu hallitus, jonka monet jäsenet ovat täysraittiita.
Ilman EU:n säädöksiä Suomi toteuttaisi alkoholipolitiikkaa edelleen holhoavassa hengessä. Valtion sääntelyn aika on kuitenkin tältä erää ohi. Tiukan alkoholipolitiikan saarekkeille ei näytä olevan sijaa nyky-EU:ssa. Tuonnin rajoittaminen toisista jäsenmaista rikkoo EU:n perusperiaatteita tavaroiden vapaasta liikkumisesta.
Valtaosassa Eurooppaa alkoholipolitiikka on Suomea sallivampaa. Alkoholia myös kulutetaan monissa Euroopan maissa Suomea enemmän. Suomen erityisongelmat johtuvat enimmäkseen juomatavoista. Humalahakuinen alkoholin käyttökulttuurimme muistuttaa itäistä naapuriamme. Katajaiselle kansalle markkinoidut "eurooppalaiset viini-illalliset" ovat toistaiseksi jääneet perinteisen perjantaipullon varjoon.
Nykyajan Turmiolan Tommit
Suomessa alkoholinkulutuksen on arvioitu nelinkertaistuneen 1960-luvulta 2000-luvun alkuun. Silti yli 10 prosenttia suomalaisista ilmoittaa edelleen olevansa absolutisteja. Kulutus onkin keskittymässä yhä enemmän ongelmakäyttäjille. Tämä on huolestuttavaa, sillä valtaosa pahoinpitelyistä ja henkirikoksista tapahtuu maassamme humalassa.
Vielä 1960-luvulla humalahakuinen juominen kohtasi voimakkaan moraalisen tuomion. Tarina alkoholilla elämänsä pilanneesta Turmiolan Tommista eli vahvana. Niistä ajoista alkoholin kulutus on arkipäiväistynyt. Nykyään terveysoppineet jopa suosittelevat juomaan viikoittain muutaman lasillisen viiniä tai pari pullollista olutta sydäntautien torjumiseksi. Tilastojen mukaan kohtuukäyttäjät elävät myös pitempään kuin täysraittiit.
Ennusteiden mukaan alkoholikulutus nousee jälleen tänä vuonna uuteen ennätykseen. Tulevaisuudessa alkoholiongelmat pahenevat entisestään. Jo nyt kaupunkien keskustat ovat viikonloppuisin täynnä juopunutta juhlakansaa. Tulevaisuudessa juopuneiden laumat vain lisääntyvät.
Samaan aikaan myös ongelmat kasvavat. Lähes kaikki poliisin viikonloppuhälytykset liittyvät tänä päivänä tavalla tai toisella alkoholiin. Tulevaisuudessa virkavallan resurssit uhkaavat loppua kesken, jos yhä useamman kotitalouden alkoholin huuruisia riitoja pitää selvitellä poliisipartion voimin.
Ruokakaupan edusryhmät ovat vaatineet viinin myynnin sallimista ruokakaupoissa. Vapauttaminen johtaisi varmasti viinin suosion kasvuun ja laskisi todennäköisesti hintoja. Vapaan aleviinan opetusten perusteella hallitus harkinnee kahdesti ennen vapauttamispäätöksen tekemistä.
0Äänestä
cato
Alkoholia juodaan eri syistä, ja monista ihmisistä alkoholijuoman nauttiminen on osa sosiaalista kanssakäymistä.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Alkoholipolitiikan perusta mureni viime vuonna
21.6.2005 STT/Niko Kannisto/YLE Terveys
Suomen alkoholipolitiikka on murroksessa. Maamme historian merkittävin alkoholiveron lasku maaliskuussa 2004 ja Viron tuonnin vapautuminen saman vuoden toukokuussa laskivat juomien hintaa ja nostivat kulutusta.
Alkossa alepäivät laskivat väkevien viinojen hintoja kolmanneksen. Myös ruokakaupat ottivat hinnanalennuksista kaiken irti ja tekivät oluesta sisäänheittotuotteen, jota myydään edelleen pilkkahintaan jatkuvilla tarjouksilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelman tavoitteena vuosille 2004-2007 on kulutuksen vähentäminen ja alkoholiongelmien kasvun taittaminen. Päämäärän saavuttamiseksi ohjelmassa vaaditaan valistuksen ja valvonnan lisäämistä sekä alkoholin saatavuuden vaikeuttamista.
Alkoholiohjelman tavoitteet karkasivat viime vuonna heti alkuunsa. Alko ja ruokakaupat myivät viime vuonna entistä enemmän juomia entistä halvemmalla. Tämä johti yhdessä tuonnin moninkertaistumisen kanssa kulutuksen nousuun ennätystasolle.
Tuonnin sisältävä kokonaiskulutus nousi vuonna 2004 uuteen ennätykseen, joka oli 10,3 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista suomalaista kohden. Koskenkorvapulloina mitattuna määrä on noin 55 pulloa, eli keskiverto suomalainen joi reilun kossupullon viikossa.
Viinaan liittyvät ongelmat kasvoivat kulutuksen tahdissa lähes ennakoidulla tavalla. Väkivaltarikosten ja rattijuopumusten määrät nousivat viime vuonna tuntuvasti.
Alkoholihaittojen kehityksen osalta tämän vuoden alun tilanne näyttää hieman paremmalta. Kesän tapahtumat ratkaisevat paljon, sillä sateinen ja kylmä kesä verottivat osaltaan väkijuomien käyttöä viime kesänä. Lämmin kesä 2005 tietää lähes takuuvarmasti alkoholin käytön kasvua viime vuoteen verrattuna. Ruuhkat putkissa tai kesäinen perheväkivallan aalto pakottaisivat hallituksen harkitsemaan toimia juopottelun kitkemiseksi. Näköpiirissä on uusi verojen korottaminen, jos kulutuksen haitat lisääntyvät viime kesästä.
EU ongelmana
Suomalaisen tiukan alkoholipolitiikan karille ajo johtuu ensisijassa EU:sta. Viron EU-jäsenyys toteutui samana vuonna, kun Suomi joutui luopumaan kansalaisten tuontikiintiöistä muista EU-maista.
Vanhasen hallitus joutui pakkoraossa laskemaan alkoholiveroja, sillä niiden säilyttäminen entisellään olisi johtanut tuonnin räjähdysmäiseen kasvuun. Ironista on, että historiallisen päätöksen teki "mehulinjastaan" tunnettu hallitus, jonka monet jäsenet ovat täysraittiita.
Ilman EU:n säädöksiä Suomi toteuttaisi alkoholipolitiikkaa edelleen holhoavassa hengessä. Valtion sääntelyn aika on kuitenkin tältä erää ohi. Tiukan alkoholipolitiikan saarekkeille ei näytä olevan sijaa nyky-EU:ssa. Tuonnin rajoittaminen toisista jäsenmaista rikkoo EU:n perusperiaatteita tavaroiden vapaasta liikkumisesta.
Valtaosassa Eurooppaa alkoholipolitiikka on Suomea sallivampaa. Alkoholia myös kulutetaan monissa Euroopan maissa Suomea enemmän. Suomen erityisongelmat johtuvat enimmäkseen juomatavoista. Humalahakuinen alkoholin käyttökulttuurimme muistuttaa itäistä naapuriamme. Katajaiselle kansalle markkinoidut "eurooppalaiset viini-illalliset" ovat toistaiseksi jääneet perinteisen perjantaipullon varjoon.
Nykyajan Turmiolan Tommit
Suomessa alkoholinkulutuksen on arvioitu nelinkertaistuneen 1960-luvulta 2000-luvun alkuun. Silti yli 10 prosenttia suomalaisista ilmoittaa edelleen olevansa absolutisteja. Kulutus onkin keskittymässä yhä enemmän ongelmakäyttäjille. Tämä on
huolestuttavaa, sillä valtaosa pahoinpitelyistä ja henkirikoksista tapahtuu maassamme humalassa.
Vielä 1960-luvulla humalahakuinen juominen kohtasi voimakkaan moraalisen tuomion. Tarina alkoholilla elämänsä pilanneesta Turmiolan Tommista eli vahvana. Niistä ajoista alkoholin kulutus on arkipäiväistynyt. Nykyään terveysoppineet jopa suosittelevat juomaan viikoittain muutaman lasillisen viiniä tai pari pullollista olutta sydäntautien torjumiseksi. Tilastojen mukaan kohtuukäyttäjät elävät myös pitempään kuin täysraittiit.
Ennusteiden mukaan alkoholikulutus nousee jälleen tänä vuonna uuteen ennätykseen. Tulevaisuudessa alkoholiongelmat pahenevat entisestään. Jo nyt kaupunkien keskustat ovat viikonloppuisin täynnä juopunutta juhlakansaa. Tulevaisuudessa juopuneiden laumat vain lisääntyvät.
Samaan aikaan myös ongelmat kasvavat. Lähes kaikki poliisin viikonloppuhälytykset liittyvät tänä päivänä tavalla tai toisella alkoholiin. Tulevaisuudessa virkavallan resurssit uhkaavat loppua kesken, jos yhä useamman kotitalouden alkoholin huuruisia riitoja pitää selvitellä poliisipartion voimin.
Ruokakaupan edusryhmät ovat vaatineet viinin myynnin sallimista ruokakaupoissa. Vapauttaminen johtaisi varmasti viinin suosion kasvuun ja laskisi todennäköisesti hintoja. Vapaan aleviinan opetusten perusteella hallitus harkinnee kahdesti ennen vapauttamispäätöksen tekemistä.
Alkoholia juodaan eri syistä, ja monista ihmisistä alkoholijuoman nauttiminen on osa sosiaalista kanssakäymistä.