Uusia pellepeton ideoita pukkaa.. Kun noita autoihin tarkoitettuja lambda-antureita saa nykyään melko halvalla, niin mitä raati on mieltä, olisiko ideaa käyttää sellaista tulisijan kanssa? Eli anturi mittaisi piipusta jäännös happea ja säätäisi tulisijan vetopeltiä sen mukaan. (piipun pelti tietysti erikseen)
Tällä saisi tulisijan palamaan aina oikealla vedolla jotta palaminen olisi mahdollisimman täydellistä. Ei liikaa eikä liian vähän vetoa. Naapurit eivät tukehtuisi ja puista saisi kaiken lämmön irti.
Tällä saisi tulisijan palamaan aina oikealla vedolla jotta palaminen olisi mahdollisimman täydellistä. Ei liikaa eikä liian vähän vetoa. Naapurit eivät tukehtuisi ja puista saisi kaiken lämmön irti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
pellepeton=pellepeloton
Takassa varastopesä ja tulipesä on sama tila, keraamiikan ja korkean ympäristölämpötilan vuoksi koko puutäytös kaasuuntuu voimakkaasti ja syttyy palamaan. Teho voi moninkertaistua ja ilmansaanti seuraa viiveellä luonnonvedolla palamisen kiihtyessä voimakkaasti, ei siinä nokisista antureista paljon hyötyä ole. Takkamainokset lupaa hyvää hyötysuhdetta mutta savua vaan pukkaa piipusta!
Juttu tuli mieleen eilen kun poltin takassa yhden melko suuren pesällisen. Ladoin puut vaakaan ja alla oli suuria puita, päälimmäisenä hieman pilkkeitä. Suuret puut paloivat viimeisenä ja melko hitaasti(2-3h). Kuvaamasi ongelma tulee vastaan silloin kun poltetaan pieniä puita. Niitä ei kannattaisi tunkea pesän täydeltä.
Vedonsäädön toimiminen vaatii että tulisijaa käytetään oikein. Automaattinen vedonsäätö ei pelasta torvelolta käyttäjältä, mutta se tekisi sen mitä tehtävissä on. Suurilla puilla palaminen kestää kauan eikä hetkellistä ylikaasuuntumista tapahdu. Samoin pellettikorilla poltettaessa vedonsäädöstä voisi olla hyötyä.
Anturin nokeentuminen voi tosiaan olla ongelma.
Auton Lambda-anturit ei käy, kun puuta tarvii polttaa vähintään lambda arvolla 1.25. Autossa vastaavasti mennään tyhjäkäynnillä 1:n luokassa ja raskaammassa kuormituksessa alle yhden. Jos klapien kanssa lambdassa pääsee 1.5 arvoon niin hyvä, mutta voi olla ettei sekään onnistu pienessä pesässä ja pienillä tehoilla.
Ei muuta kuin etsimään kaupasta lambda-anturia jonka mittausalue ylettyy vähintää 2:een asti. Saisi olla 1..5, jotta olisi hyvä... Pelletin kanssa säätö on helpompaa kun partikkelikoko on pienempi & vastaavasti annostelu helpompaa. Vertaa yhden klapin kokoa 8mm pellettiin, arvaa miten se vaikuttaa annosteluun & ilman säätöön & optimilämmössä polttoon.
Osta suosiolla parilla tuhannella yleiskäyttöinen happianturi.
Autossakin paras hyötysuhde saavutettaan lähellä huipputehoa, samoin takassa. Reippaalla vedolla palaa iloisesti, puhtaasti ja tehokkaasti. Takan massa on sitä varten että se hidastaa lämmön siirtymistä huoneilmaan.
Tuo täysillä meno on sikäli hyvä että kituliekillä palaessa ympäristö jäähdyttää liekin ja osa polttoaineesta menee palamattomana piipusta ulos. Kuumemmassa ympäristössä ja sopivalla ilmalla tulee täydellisempi palaminen. Savut ulos mennessä on ehkä kuumempi, mutta se ei ratkaise, kun palaminen on parhainta.
Puut saa palaan jo 600C (kituliekissä jää kylmemmäksi) mutta 900..1100C tietää hyvää hyötysuhdetta. Liian suurella vedolla tuota ei saa, eikä myös liian pienellä.
Toisessa ketjussa sivutaan samaa asiaa. Siellä on linkki vtt:n tekemään pelletin ja klapipolton vertailuun. Jäännöshapen kuvaajista näkee ett selvästi vedon säädölle olisi tarvetta jotta saataisiin kaikki irti.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000012392884
Olet, Peloton, myöhässä. Tuollaisia lienee ollut markkinoilla jo vuosia.
Suomalaiset ovat sellaisia nokinaamoja, jotka luulevat osaavansa puunpolton, joten niitä ei täällä markkinoida. Löytyy varmaankin Googlella. Ainakin minä löysin niitä noin neljä vuotta sitten.