Musta tuntuu,että kaikki on ihan turhaa. Ainut ongelma on se, että se on totta. Millään ei ole mitään väliä kuollaan kuitenkin ja eletään enemmän tai vähemmän aikaansaava elämä. Miksi elää tätä väliä kun ei ole selkeitä päämääriä?
Itse en pysty löytämään mitään päämääriä ja jos minuun kulutetuilla resursseilla pystyisi elättämään yli 20 intialaista joilla varmasti olisi jotain päämääriä. Maapallo tuhoutuu joka tapauksessa jossain välissä joten ei kannata pyrkiä jättämään itsestään mitään jälkiä tai elämään tuotteliasta elämää.
Lueskelin netistä että masennukseen kuuluu tämmöiset oireet mutta kun olen jutellut ihmisten kanssa niin ketää ei pysty kumoamaan näitä vaan sanovat vaan, että älä ole noin negatiivinen.Sitten kun kysyn että miksi niin sanovat että masennun vaan turhasta. Kuitenkin kaikki on ihan turhaa tai vaan jollain tekopyhällä kuorrutteella päällystettyä. Eli kärsinkö masennuksesta vai maailmantuskasta, masennukseen on lääkkeitä ja maailmantuska vissiin lievenee viiniä juomalla ja asioista keskustelemalla. Mutta masennukseen ei viitsisi vetää perseitä...
Itse en pysty löytämään mitään päämääriä ja jos minuun kulutetuilla resursseilla pystyisi elättämään yli 20 intialaista joilla varmasti olisi jotain päämääriä. Maapallo tuhoutuu joka tapauksessa jossain välissä joten ei kannata pyrkiä jättämään itsestään mitään jälkiä tai elämään tuotteliasta elämää.
Lueskelin netistä että masennukseen kuuluu tämmöiset oireet mutta kun olen jutellut ihmisten kanssa niin ketää ei pysty kumoamaan näitä vaan sanovat vaan, että älä ole noin negatiivinen.Sitten kun kysyn että miksi niin sanovat että masennun vaan turhasta. Kuitenkin kaikki on ihan turhaa tai vaan jollain tekopyhällä kuorrutteella päällystettyä. Eli kärsinkö masennuksesta vai maailmantuskasta, masennukseen on lääkkeitä ja maailmantuska vissiin lievenee viiniä juomalla ja asioista keskustelemalla. Mutta masennukseen ei viitsisi vetää perseitä...
Vastaukset 9
Vanhimmat
miksi 20 intialaista pitäisi kärsiä meidän puolesta. Jos me ollaan masiksia niin silloin meidän pitäisi itse koittaa selvittää syyt. Eikä vyöryttä niitä muille
Osu ja uppos. Ajattelen täsmälleen samalla tavalla! Tätä ei mikään terapia tms.pysty parantamaan kun tähän ei ole parannusta...Elämä vain loppujen lopuksi on AIVAN TURHAA. Mua ei kiinnosta saavuttaa tässä elämässä mitään, kun kuitenkin kohta kuolen. Pelkkää raatamista, ja mikä on kiitos: makuupaikka mullan alla. En yhtään ihmettele, miksi jotkut ajautuvat alkoholismiin...Sama olisi kuolla jo tänään, säästyisipä tältä kaikelta. Noh, muiden takia on pakko yrittää jaksaa. Kaiken kaikkiaan olisi kuitenkin ihan sama, vaikka koko maapallon väestö kuolisi lintuinfluenssaan. Who cares...
lukassu Jobin kirjan raamatusta?
näyttää siltä että silmiäis edessä on Jumalan totuus . Tuosta on hyvä lähteä sitte eteenpäin, hyvää jatkoa herätyksessäsi
Miks pitäis elää elämää jolla ei olo tarkotusta?
Miksei pitäis elää elämää jolla ei ole tarkoitusta?
Elämä antaa mahdollisuuden elämään, ajatuskulku on menny kauas viisaudesta jos on tullu siihen tulokseen että elämä on turhaa ja siksi sitä ei kannattais elää. Lääkkeeksi paljon itserakkautta, jonka pitäisi auttaa siihen että olis tärkeää että itsellä menis hyvin.
saarnaajan kirjaki kannattaa lukea..
itse sairastan masennusta ja mielessäni pyörii saman kaltaisia ajatuksia..
Se tuntuu jotenkin kamalalata, kun se on niin.
puhut aivan totta kun sanot että ei ole järkeä elää kun kaikki kuitenkin kuolee ja maailma tuhoutuu.. jne.
Mutta pitäisi vain yrittää elää, koska tänne me olemme synnytty ja pitää toivoa että meilläkin olisi joku tarkoitus täällä.
Mutta sitä ei kukaan tiedä.
..sinulla on y´tullut kamala kuva maailmasta, tai siis olet ymmärtänyt minkälainen tämä maailma on.. mutta olet selvästi miettinyt paljon asiaa, ja asia masennutta sinua (?). Minun mielestä sinun kannattaisi hakea apua, jospa saisit erilaisen kuvan maailmasta. Siihen minäkin pyrin.
Suurin osa materialismista on turhaa, minimi riittää
Kävin soutelemassa järvellä, on moottoriveneitä ym.ym. itsellä soutuvene koska retkeilen sillä.
Ystävällisyys, rakkaus, ihmissuhteet. Ne ovat tärkeimpiä.
Nyt istun ulkona penkillä ja mitä on jäänyt on muistot.
Ei kaikki ole siis turhaa.
Aloittajan kanssa samoilla linjoilla. Kaikki on turhaa. Sitä on ahdistunut, koska näkee, mitä muut eivät näe. Tai muut eivät halua nähdä. Todellisuus on masentava. Se on realismia.
Jo kauan sitten eläneet filosofit ja uskontojen kantaisät tulivat samaan päätelmään: Elämä on kärsimystä. Maailmassa meillä on ahdistus.
Ei auta, että valehtelee itselleen, että tavallinen työssäkäynti olisi jotenkin merkityksellistä. Se on pelkkää selviytymistaistelua.
Kuka muka nauttii herätä aamulla kuudelta, kiirehtii aamuaskareet, käy paskalla ja pesee hampaansa. Rynnii läpi ruuhkan tekemään työtä, jonka hedelmät korjaa joku muu. Ja kahdeksan tunnin jälkeen palaa ruuhkan läpi, ostaa kaupasta punaisen lapun tuotteita ja palaa taloon, jota kodiksi kutsutaan.
Ymmärrän oikein hyvin. Viini, pilvi tai jokin muu päihde tuo hetkellisen helpotuksen. Masennuslääke voi auttaa. Mutta itse ongelma ei poistu. Missään ei ole mitään järkeä.
Pieni kevät puro lorisee järveen.
Ihana elokuun kuutamo, istua illalla illan pimetessä silti kesä.
Syksyinen sumu järvellä. Aamu kahvit veneessä. Airojen kolahdus kantautuu kauaksi.
Hienoja kokemuksia, ei kaikki ole turhaa...