Uskaltaako Bavariaa

ostaa

Onko uudet Bavariat, tai 2000-luvun B:t kunnon laatua? Kestävätkö kovassa kelissä? Pysyvätkö vantit kiinni siellä mihin ne on kiinnitetty? Vai käykö niin kuin Turussa muinoin partiolaisten Bavarialle, joka kai hajosi tämän tästä. En tiedä, tapahtuiko näin huonojen purjehtijoiden takia vai huterasti rakennetun veneen.

Olen vakavasti ajatellut Bavarian ostamista, koska se hakkaa hinnaltaan kaikki muut vaihtoehdot ja on ulkonäöltään ainakin soma vekotin.

60

8875

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • et tule pettymään

      On aina hintansa arvoinen, tyylikäs ulkokuori ja toimiva sisustus. Purjehdus ominaisuudet hyvät áinakin sunnuntaipurjehtijan tarpeisiin.

    • Sir BB

      jos se sinusta todellakin on "soma vekotin", hinta-laatusuhde riittää varmasti sinulle.

      • Bavariaa

        Korjaan: vaikuttavan näköinen purjealus. Riitäisiköhän hinta - laatusuhde minulle nyt?


      • Sir BB
        Bavariaa kirjoitti:

        Korjaan: vaikuttavan näköinen purjealus. Riitäisiköhän hinta - laatusuhde minulle nyt?

        oikea alus sinulle!


    • hyvä mies/nainen

      Minäkin olen tutustunut turkulaisten bavaria-ongelmiin (irtoileviin laipioihin), mutta tosiasia on, että maanantaikappaleita löytyy kaikista merkeistä.
      Älä yksittäisistä esimerkeistä säiky, vaan tutustu veneeseen itse. Älä turhaan lueskele tätä palstaa, vaan kuuntele bavaria-purjehtijoita tosielämässä.

    • Ostaisin.

      Jos taloudellinen tilanteeni sallisi, itse kyllä ostaisin tuon Match 35:n. Varmasti kestää keliä, kunnon rodimasto jonka saa tiukaksi, pärjäisi nopeutensa puolesta pelkällä rullafokalla (cruisaillessa) ja isoon pistäisin lazy-jackit. Siinä olisi kokoonsa nähden nopea ja edullinen cruiseri, no ehkä jotain Espoo-Suursaarta, Hki - Tallinnaa varten hankittavaksi tulisi vielä kunnon 4DL ykkönen...

    • kruisailuun

      mutta jos todella mielii maston trimmata ja vinsseistä "revitään" voimia - saattaa olla että paikat ei kestä.
      käyttötarve pitää miettiä ja vene valita sen mukaan.
      partiolaisten venettä on todennäköisesti ajettu kuin kotimaassa tahi ruotsissa tehtyä on totuttu eli siten kuin veneen kuuluisikin kestää - mutta eihän B:t kestä kun niitä ei ole siihen tehty.

      • Meripartiolainen

        Teillä ei taida olla aavistustakaan millaista partiokäyttö aluksille on. Joka kerta puikoissa on uusi kokematon kippari ja miehistö saattaa olla veneessä ensimmäistä kertaa. Lisäksi vuorokausia tulee kesässä reilusti yli sata, eli käytännössä vene on ajossa jokaisena mahdollisena purjehduspäiväna. Olen purjehtinut paljon partioveneillä. Myös tuolla Bavarialla ja sitä korvanneella Swanilla. Omankin lippukunnan vene on joka ikinen vuosi ollut telakalla, kun joku uusi n. 18 v. kippari on käynyt kokeilemassa sillä kölin kestävyyttä. Skandiveneistäkin on katkennut rungosta palkkeja, irronnut peräsimiä, katkennut mastoja yms. Purjeveneitä ei vain yleisesti ottaen olla suunniteltu niin kovalle käytölle kuin mitä partiokäyttö on. Sen vuoksi vertailu ei ole aivan reilu. Tässä viestissä en ota muuten kantaa Bavaria vastaan muu maailma kisailuun, sillä rehellisesti en sitä tiedä. Tuntuu tosin siltä, että rehellisesti sitä ei muutkaan aiheesta kirjoittavat tiedä...


      • partiopurjehtija
        Meripartiolainen kirjoitti:

        Teillä ei taida olla aavistustakaan millaista partiokäyttö aluksille on. Joka kerta puikoissa on uusi kokematon kippari ja miehistö saattaa olla veneessä ensimmäistä kertaa. Lisäksi vuorokausia tulee kesässä reilusti yli sata, eli käytännössä vene on ajossa jokaisena mahdollisena purjehduspäiväna. Olen purjehtinut paljon partioveneillä. Myös tuolla Bavarialla ja sitä korvanneella Swanilla. Omankin lippukunnan vene on joka ikinen vuosi ollut telakalla, kun joku uusi n. 18 v. kippari on käynyt kokeilemassa sillä kölin kestävyyttä. Skandiveneistäkin on katkennut rungosta palkkeja, irronnut peräsimiä, katkennut mastoja yms. Purjeveneitä ei vain yleisesti ottaen olla suunniteltu niin kovalle käytölle kuin mitä partiokäyttö on. Sen vuoksi vertailu ei ole aivan reilu. Tässä viestissä en ota muuten kantaa Bavaria vastaan muu maailma kisailuun, sillä rehellisesti en sitä tiedä. Tuntuu tosin siltä, että rehellisesti sitä ei muutkaan aiheesta kirjoittavat tiedä...

        Eiköhän se nyt kuitenkin ole niin, että lippukunnan käytännöt näkyvät myös venee kestossa. Katsotaanpa vaikkapa turkulaista Rheaa (FinnRose), joka nyt on myynnissä.
        Jos kokemattomien tosiaan annetaan koheltaa ilman kokeneempien valvontaa, ollaan jo aika vaarallisessa tilanteessa: veneissähän on useasti alle kymmenvuotiaita lapsia mukana, jolloin turvallisuus on numero uno.
        Ja jollain veneellähän sitä purjehdusta pitää harjoitella. Se, että turkulaiset aikanaan valitsivat Bavarian, oli pitkän harkinnan tulos. Tosin kokemukset veneestä olivat sitä, mitä olivat. Eikös tuo yksilö lopulta palannut Saksaan?
        Ymmärtääkseni suurin osa isoista lippukunnista teettävät tai osittain jopa tekevät veneensä itse, eli massatuotantoveneistä ei ole kyse.
        Toisaalta massatuotantoveneetkin (voiko veneistä puhua näin) varmasti kestävät, vaikka niillä purjehdittaisiin 300 vuorokautta vuodessa. Kyse on enemmän siitä, miten se tehdään.


      • akoja
        partiopurjehtija kirjoitti:

        Eiköhän se nyt kuitenkin ole niin, että lippukunnan käytännöt näkyvät myös venee kestossa. Katsotaanpa vaikkapa turkulaista Rheaa (FinnRose), joka nyt on myynnissä.
        Jos kokemattomien tosiaan annetaan koheltaa ilman kokeneempien valvontaa, ollaan jo aika vaarallisessa tilanteessa: veneissähän on useasti alle kymmenvuotiaita lapsia mukana, jolloin turvallisuus on numero uno.
        Ja jollain veneellähän sitä purjehdusta pitää harjoitella. Se, että turkulaiset aikanaan valitsivat Bavarian, oli pitkän harkinnan tulos. Tosin kokemukset veneestä olivat sitä, mitä olivat. Eikös tuo yksilö lopulta palannut Saksaan?
        Ymmärtääkseni suurin osa isoista lippukunnista teettävät tai osittain jopa tekevät veneensä itse, eli massatuotantoveneistä ei ole kyse.
        Toisaalta massatuotantoveneetkin (voiko veneistä puhua näin) varmasti kestävät, vaikka niillä purjehdittaisiin 300 vuorokautta vuodessa. Kyse on enemmän siitä, miten se tehdään.

        voisin väittää että charter veneet kokevat myös kovaa käyttöä, jatkuvasti ajossa osa ympäri vuoden (siirretään karibialta välimerelle ja takaisin sesongin mukaan), ja kaikenlaista porukkaa löytyy miehistöistä. Silti käyttävät saksalaisia ja ranskalaisia halpaveneitä, no ei ne niitä montaa vuotta käytäkään kunnes vaihtavat uusiin


      • Meripartiolainen
        akoja kirjoitti:

        voisin väittää että charter veneet kokevat myös kovaa käyttöä, jatkuvasti ajossa osa ympäri vuoden (siirretään karibialta välimerelle ja takaisin sesongin mukaan), ja kaikenlaista porukkaa löytyy miehistöistä. Silti käyttävät saksalaisia ja ranskalaisia halpaveneitä, no ei ne niitä montaa vuotta käytäkään kunnes vaihtavat uusiin

        Erona tässä on se, että jos rikot, niin myös maksat. Partioaluksissa ei aina olla ihan yhtä jyrkkiä. Jos venettä on kolhittu, niin 18 v. kippari ei aina voi maksaa töpeksintäänsä, vaan kustannus jää veneen omistajan harteille. Silloin usein korjauksen tekee omin käsin se sama 18 v. kippari, jolla kokemusta ei siitäkään ole niin paljon. Partioveneet siis kärsivät ja ovat kovalla käytöllä, mutta uskallan väittää, että tällä koulutuksella kippareista jo 25 vuotiaana tulee todella taitavia ja kokeneita. Kalusto siis on kovilla, mutta lopputulos varsin hyvä.


      • paaaljon
        akoja kirjoitti:

        voisin väittää että charter veneet kokevat myös kovaa käyttöä, jatkuvasti ajossa osa ympäri vuoden (siirretään karibialta välimerelle ja takaisin sesongin mukaan), ja kaikenlaista porukkaa löytyy miehistöistä. Silti käyttävät saksalaisia ja ranskalaisia halpaveneitä, no ei ne niitä montaa vuotta käytäkään kunnes vaihtavat uusiin

        Olettehan huomanneet, että varsin uusia ex-charter-veneitä on myynnissä etenkin keski- ja etelä-Euroopassa. Eli näyttää siltä, että "halpisveneiden" elinikä charter-käytössä on alle kymmenen vuotta, mikä on veneellä tosi vähän.


      • kysyntä
        paaaljon kirjoitti:

        Olettehan huomanneet, että varsin uusia ex-charter-veneitä on myynnissä etenkin keski- ja etelä-Euroopassa. Eli näyttää siltä, että "halpisveneiden" elinikä charter-käytössä on alle kymmenen vuotta, mikä on veneellä tosi vähän.

        Varmaan siksi että niillä ajetaan vuodessa yhtäpaljon kuin täällä kymmenessä.

        Ei se tarkoita että ne eivät kestäisi. Ne on vain niin loppun "kulutettu", että kukaan ei halua vuokrata niitä enään.
        Ajeltiin syksyllä viikko 2 vuotta vanhalla ranskalaisella. Koneen mittarissa 3000h ja jokapaikka hiukan "retkotti".
        Mikä on luonnollista noilla käyttömäärillä.
        Mielestäni ei niinkään heikkoa laatua, vaan normaalia kulumista.


      • ?????
        akoja kirjoitti:

        voisin väittää että charter veneet kokevat myös kovaa käyttöä, jatkuvasti ajossa osa ympäri vuoden (siirretään karibialta välimerelle ja takaisin sesongin mukaan), ja kaikenlaista porukkaa löytyy miehistöistä. Silti käyttävät saksalaisia ja ranskalaisia halpaveneitä, no ei ne niitä montaa vuotta käytäkään kunnes vaihtavat uusiin

        taideta charterveneitä siirtää Karibialta Välimerelle ja päin vastoin sesongin mukaan. Charter yritykset ovat hyvin paikallisia. Suuremmilla yrityksillä taasen resurssit ovat sitäluokkaa, ettei moisiin siirtoihin tarvitse mennä. Mistä olet tuollaista kuullut? Uudet charterveneer viedään laivan kyydissä muutenkin yli valtameren. Tähän tarkoitukseen on jopa erikoistuneita laivoja.

        Muutenkin charter käytössä veneiden käyttöikä on n. 5 vuotta. Toiset kyllä yrittää venyttää pidempään, mutta uudemmat veneet myy paremmin. Olen käynyt katsomassa myynnissä olevia ex-charter veneitä. Ovat poikkeuksetta erittäin kuluneita sekä sisältä että päältä. Monesti viat ovat vielä sellaisiä, että ne on vaiketa korjata siististi (salongin pöytä täynnä syviä naarmuja, pentterin reunalista kuluneet kuin olisivat 100 vuotta vanhoja). Lisäksi 98% veneistä haisee aivan käsittämättömälle, siis Suomessa myynnissä olevat 25 vuotta veneet ovat raikkaita niihin verrattuna. Niin, siis en käynyt katsomassa Bavarioita, vaan mm. Beneteauta.


      • Karibialle
        ????? kirjoitti:

        taideta charterveneitä siirtää Karibialta Välimerelle ja päin vastoin sesongin mukaan. Charter yritykset ovat hyvin paikallisia. Suuremmilla yrityksillä taasen resurssit ovat sitäluokkaa, ettei moisiin siirtoihin tarvitse mennä. Mistä olet tuollaista kuullut? Uudet charterveneer viedään laivan kyydissä muutenkin yli valtameren. Tähän tarkoitukseen on jopa erikoistuneita laivoja.

        Muutenkin charter käytössä veneiden käyttöikä on n. 5 vuotta. Toiset kyllä yrittää venyttää pidempään, mutta uudemmat veneet myy paremmin. Olen käynyt katsomassa myynnissä olevia ex-charter veneitä. Ovat poikkeuksetta erittäin kuluneita sekä sisältä että päältä. Monesti viat ovat vielä sellaisiä, että ne on vaiketa korjata siististi (salongin pöytä täynnä syviä naarmuja, pentterin reunalista kuluneet kuin olisivat 100 vuotta vanhoja). Lisäksi 98% veneistä haisee aivan käsittämättömälle, siis Suomessa myynnissä olevat 25 vuotta veneet ovat raikkaita niihin verrattuna. Niin, siis en käynyt katsomassa Bavarioita, vaan mm. Beneteauta.

        Mieti, mitä kirjoitat, turha kirjoitella omia mielipiteitä muka tosiasioina.

        Tulin juuri Kanarialta 8 viikon purjehdusreissulta ja kyllä siellä on paljonkin charter-veneitä valmistelemassa Atlantin ylitystä, talvikaudeksi Karibialle.
        Mooringsin noin 50 jalkaisia aika uusia veneitä oli useissa satamissa, osa jo lähti ja osa vielä valmistelupuuhissa. Lisäksi mm. vuokrakatteja.


      • ?????
        Karibialle kirjoitti:

        Mieti, mitä kirjoitat, turha kirjoitella omia mielipiteitä muka tosiasioina.

        Tulin juuri Kanarialta 8 viikon purjehdusreissulta ja kyllä siellä on paljonkin charter-veneitä valmistelemassa Atlantin ylitystä, talvikaudeksi Karibialle.
        Mooringsin noin 50 jalkaisia aika uusia veneitä oli useissa satamissa, osa jo lähti ja osa vielä valmistelupuuhissa. Lisäksi mm. vuokrakatteja.

        lähdössä jouluksi Kanarialle. En tiennytkään, että ne ovat Välimerellä. Onneksi mennään lentämällä, niin ei tarvitse huolehtia missä saaret sijaitsee...


      • lukemaan
        ????? kirjoitti:

        lähdössä jouluksi Kanarialle. En tiennytkään, että ne ovat Välimerellä. Onneksi mennään lentämällä, niin ei tarvitse huolehtia missä saaret sijaitsee...

        Jäikö koulu kesken, opettele lukemaan ja kertaa vielä maantietokin.

        Välimereltä mennään Karibialle yleensä aina Kanarian saarten kautta.

        Ja tuo alkuverryttely Gibraltarilta Kanarialle on vain saman verran kuin purjehdus Haminasta Tornioon, ei sitä varten vielä Atlantin ylitykseen varustauduta, se tehdään Kanarialla.


      • bavariaklubista

      • ?????
        lukemaan kirjoitti:

        Jäikö koulu kesken, opettele lukemaan ja kertaa vielä maantietokin.

        Välimereltä mennään Karibialle yleensä aina Kanarian saarten kautta.

        Ja tuo alkuverryttely Gibraltarilta Kanarialle on vain saman verran kuin purjehdus Haminasta Tornioon, ei sitä varten vielä Atlantin ylitykseen varustauduta, se tehdään Kanarialla.

        Gibraltarilla onkin juuri Välimeren vuokravenestä suurin osa. Taitaa ollakkin hurjan suosittu charterkohde! Minä olen kyllä antanut uskotella, että ITÄINEN Väilimeri on kaikkein suosituinta charterveneilyaluetta.

        No, tosiasiassa se, jos Moorings siirtää muutaman veneen purjehtimalla Atlantin yli Karibialle ei todellakaan tarkoita, että tämä olisi yleinen tapa kyseisillä chartermarkkinoilla. Nimen omaan Kreikkalaiset, Kroatialaiset ja Turkkilaiset vuokraamot pitävät kyllä veneensä pääsääntöisesti ympäri vuoden omalla päämarkkina-alueellaan. Lisäksi juuri Välimeren alueella on jos minkäkinlaisia rahoituskuvioita ja muita virityksiä yksityishenkilöille, joiden venetä välittäjät vuokraavat. Tutustuppa itse hieman vuokravenemarkkinoihin enemmän.


      • Välimereltä
        ????? kirjoitti:

        Gibraltarilla onkin juuri Välimeren vuokravenestä suurin osa. Taitaa ollakkin hurjan suosittu charterkohde! Minä olen kyllä antanut uskotella, että ITÄINEN Väilimeri on kaikkein suosituinta charterveneilyaluetta.

        No, tosiasiassa se, jos Moorings siirtää muutaman veneen purjehtimalla Atlantin yli Karibialle ei todellakaan tarkoita, että tämä olisi yleinen tapa kyseisillä chartermarkkinoilla. Nimen omaan Kreikkalaiset, Kroatialaiset ja Turkkilaiset vuokraamot pitävät kyllä veneensä pääsääntöisesti ympäri vuoden omalla päämarkkina-alueellaan. Lisäksi juuri Välimeren alueella on jos minkäkinlaisia rahoituskuvioita ja muita virityksiä yksityishenkilöille, joiden venetä välittäjät vuokraavat. Tutustuppa itse hieman vuokravenemarkkinoihin enemmän.

        pääsee purjehtimaan Kanarialle menemättä Gibraltarin ohi?

        Kroatiasta sekin maailman suurimman charter-yhtiön, Mooringsin, vene oli tulossa, joka valmisteli vieressämme Las Palmasissa Atlantin ylitystä.

        Miksi nyt rupesitkin puhumaan charter-veneiden yleisestä tavasta, eihän siitä ollut kyse?

        Jo pelkästään suurilla yhtiöillä on yhteensä tuhansia veneitä, ei hullukaan niiden pääosaa kuvittele siirrettävän Atlantin yli.

        Olisikohan parasta lopettaa jo tämä jankuttaminen.


      • ?????
        Välimereltä kirjoitti:

        pääsee purjehtimaan Kanarialle menemättä Gibraltarin ohi?

        Kroatiasta sekin maailman suurimman charter-yhtiön, Mooringsin, vene oli tulossa, joka valmisteli vieressämme Las Palmasissa Atlantin ylitystä.

        Miksi nyt rupesitkin puhumaan charter-veneiden yleisestä tavasta, eihän siitä ollut kyse?

        Jo pelkästään suurilla yhtiöillä on yhteensä tuhansia veneitä, ei hullukaan niiden pääosaa kuvittele siirrettävän Atlantin yli.

        Olisikohan parasta lopettaa jo tämä jankuttaminen.

        Niin vielä, että tuo joka tuossa mainitsi, että charteveneet siirretään sesongin mukaan jne. kirjoitti siihen tyyliin, että siitä vopi ymmärtää hänen tarkoittaneen veneiden siirtämisen olevan yleistäkin. Sitähän se ei todellakaan ole, mutta kyllä varmasti joitain veneitä siirretään.

        Kyllähän helpompi reitti Välimereltä Kanarialle kulkee todellakin Gibraltarin salmesta. Vaihtoehtoinen reitti kulkee Punaisen meren kautta...


    • Hyvät kokemukset

      Keskustele myyjän kanssa ja kuulostele kokemuksia B:n omistajilta.Järkevää keskustelua kannattaa seurata Ruotsin Bavariaklubbenin sivuilta.Ihan kelpo vene.

      • Yacht

        No tietysti jos keskutelee Bavaria -myyjän kanssa, saa varmaan sellaisia vastauksia kuin haluaa, jouduttaakseen ostopäätöstään.

        Tarkoitin vain, että jos tavoittelee itselleen perusteltua päätöstä, joutuu sen tekemään muilla lähtötiedoilla.

        Myyjän kanssa keskustelu varmasti auttaa lähestymään kyllä hinta-asiaa, joten ei se varmaan ihan hukkaan mene.


    • oli myös Bavaria

      Eikös Naantalin meripartiolaisilla ollut
      myös Bavaria joka viihtyi enemmän korjaamolla
      kuin merellä?
      Se ei tosin ollut uutta sarjatuotanto mallia
      vaan vanhempaa konstruktiota.

      • Syy

        Oisko korjaamolla viihtymisen syy suuri käyttöaste, sekä erittäin kirjava käyttäjien osaaminen ja tätä kautta kivilleajo yms. itse aiheutettu veneen rikkoutuminen eikä niinkään se, että vene sattui olemaan Bavaria?


      • ei!
        Syy kirjoitti:

        Oisko korjaamolla viihtymisen syy suuri käyttöaste, sekä erittäin kirjava käyttäjien osaaminen ja tätä kautta kivilleajo yms. itse aiheutettu veneen rikkoutuminen eikä niinkään se, että vene sattui olemaan Bavaria?

        Kyllä vika oli veneessä.


    • plaatu

      Pari vuotta sitten lauttasaaressa uivassa venenäyttelyssä tuli käytyä muistaakseni 1,6 Meur hintaisessa Pershing 55 mpoottoriveneessä, jota voitaneen pitää jonkinlaisena laadun referenssinä. Ihmettelin kovasti, kun portaat avotilasta salonkiin narisivat selkeästi. Kävin samoilla messuilla myös Bavarioissa, tais olla ainakin 36:ssa, ja jalan alla laite tuntui kuin keivestä veistetyltä. Taitaa tietokoneohjattu tarkka osien veisto lyödä 6-0 puusepän käsinhiomat puukalikat.

      • portaat!

        Kyllä tietokoneohjatustikin hyvää jälkeä voi saada. Varsinkin, jos materiaali on kunnollista. Bavariassa se ei ole. Turkkilevyt eivät varmaan narise, mutta eivät kyllä paljoa kestäkään.
        Mikä on "keivestä veistelty"?


      • olga
        portaat! kirjoitti:

        Kyllä tietokoneohjatustikin hyvää jälkeä voi saada. Varsinkin, jos materiaali on kunnollista. Bavariassa se ei ole. Turkkilevyt eivät varmaan narise, mutta eivät kyllä paljoa kestäkään.
        Mikä on "keivestä veistelty"?

        bavarian hajoavia turkkilevyjä? laita linkki kiinnostaa kovasti nähdä...


      • Bavarotti
        portaat! kirjoitti:

        Kyllä tietokoneohjatustikin hyvää jälkeä voi saada. Varsinkin, jos materiaali on kunnollista. Bavariassa se ei ole. Turkkilevyt eivät varmaan narise, mutta eivät kyllä paljoa kestäkään.
        Mikä on "keivestä veistelty"?

        Kerro toki lisää, että tiedän paremmin uskallanko ensi kesänä ollenkaan astua turkkilevyille?

        Olen jo vahingossa monta kesää astunut niiden päälle.


      • oikein on?
        olga kirjoitti:

        bavarian hajoavia turkkilevyjä? laita linkki kiinnostaa kovasti nähdä...

        Minulla on ollut Bavaria kolme vuotta. Mitään ei ole mennyt rikki. Pitäisikö ne turkkilevyt mennä heti rikki kun niille astuu? Minusta tuntuu, että meidän veneestä ne puuttuvat kokonaan. Onko ne sellaisessa paikassa, että niille helposti voi astua? Kerropa pian tai ainakin ennen seuraavaa purjehduskautta.


      • joku hajoamisesta?
        Bavarotti kirjoitti:

        Kerro toki lisää, että tiedän paremmin uskallanko ensi kesänä ollenkaan astua turkkilevyille?

        Olen jo vahingossa monta kesää astunut niiden päälle.

        Itsekin olen nähnyt nämä ohuen turkkilevyt. jos joku bava-purjehtija ei tiedä, mitä ne ovat, kysy aikuisilta. En tiedä, ovatko ne aluksi kovin heikkoja. Mutta ohuita ovat, se on taivahan tosi.


      • virtuaalipurjehtija!
        olga kirjoitti:

        bavarian hajoavia turkkilevyjä? laita linkki kiinnostaa kovasti nähdä...

        Miten voi aina löytyä ihmisiä, jotka kuvittelevat kaiken tiedon löytyvän netistä! "Laita linkki..." voi v***u!


      • olga
        virtuaalipurjehtija! kirjoitti:

        Miten voi aina löytyä ihmisiä, jotka kuvittelevat kaiken tiedon löytyvän netistä! "Laita linkki..." voi v***u!

        jos esittää väitteen pitäisi se olla jotain muuta kuin sinun mustatuntuu lasten höpinää mene hiakkalaatikolle leikkimään ..


      • sinä!
        olga kirjoitti:

        jos esittää väitteen pitäisi se olla jotain muuta kuin sinun mustatuntuu lasten höpinää mene hiakkalaatikolle leikkimään ..

        Anteeksi kauheasti, että loukkaannuit! Koetan pikimmiten tehdä nettisivut bavarian turkkilevyistä! Sori. Sori. Palaan veneelle... eiku hiekkalaatikolle...

        Palatakseni turkkilevyihin: ei niitä kuvien perusteella paljoa voi arvostella. Kiertele vähän erilaisia veneitä ja nostele turkkilevyjä. Mieti, mitä ne kertovat veneestä.
        Muuten: luithan NETISTÄ sen artikkelin, jossa yhden course-veneen hätäperäsin tehtiin turkkilevystä? Mikähän vene se mahtoi olla, en tosiaan muista!


      • minullakin

        Muistuupa mieleen naapuri, joka sai tehtaalta paketissa Bavariaan uudet kansipahvit, eli ne niinsanotut teakit. Edelliset olivat kuulemma kestäneet paremmin kuin mitkään aiemmista, lähes kaksi vuotta. Lyhytikäisin sarja meni vaihtoon 9 kk jälkeen. Kaveri ei suuremmin hermostunut, teki vain sitä, mitä veneen omistaja oli pyytänyt tekemään, eli piti venettä kunnossa, ihmetteli kyllä.


      • kuuluu olla?
        joku hajoamisesta? kirjoitti:

        Itsekin olen nähnyt nämä ohuen turkkilevyt. jos joku bava-purjehtija ei tiedä, mitä ne ovat, kysy aikuisilta. En tiedä, ovatko ne aluksi kovin heikkoja. Mutta ohuita ovat, se on taivahan tosi.

        minun Bavariassani turkkilevyt ovat noin parisenttistä vaneria. Paksutko niiden tulee olla?

        Jos ostan täystiikkiset turkkilevyt, paraneeko veneeni laatu? Hintalappuhan siitä ei merkittävästi kasva. Yksien turkkilevyjen kustannus hukkuu veneen varustelussa kuin "neula heinäsuopaan".


      • Ei päätä ei häntää
        minullakin kirjoitti:

        Muistuupa mieleen naapuri, joka sai tehtaalta paketissa Bavariaan uudet kansipahvit, eli ne niinsanotut teakit. Edelliset olivat kuulemma kestäneet paremmin kuin mitkään aiemmista, lähes kaksi vuotta. Lyhytikäisin sarja meni vaihtoon 9 kk jälkeen. Kaveri ei suuremmin hermostunut, teki vain sitä, mitä veneen omistaja oli pyytänyt tekemään, eli piti venettä kunnossa, ihmetteli kyllä.

        ????


      • edelleen
        Ei päätä ei häntää kirjoitti:

        ????

        Et sitten sattunut tietämään minkälaiset Bavarian kansitiikit olivat? Tiikkikannen näköinen viritelmä tehtiin n. 3 mm muotoonleikatuista viilupaloista, jotka sai ostaa sarjana varaosaksi. Varmaankin tietokoneohjauksen tarkkuudella ne oli leikattu, sillä sopivat kyllä paikalleen. Olisivat vain vielä kehittäneet niihin tarranauhakiinnityksen, olisi vaihtotyö ollut vielä helpompaa. Että siitä tehokkaasta tuotannostako pelkästään on kyse hinnanmuodostuksessa.


      • tärkeä Pohjolassa
        edelleen kirjoitti:

        Et sitten sattunut tietämään minkälaiset Bavarian kansitiikit olivat? Tiikkikannen näköinen viritelmä tehtiin n. 3 mm muotoonleikatuista viilupaloista, jotka sai ostaa sarjana varaosaksi. Varmaankin tietokoneohjauksen tarkkuudella ne oli leikattu, sillä sopivat kyllä paikalleen. Olisivat vain vielä kehittäneet niihin tarranauhakiinnityksen, olisi vaihtotyö ollut vielä helpompaa. Että siitä tehokkaasta tuotannostako pelkästään on kyse hinnanmuodostuksessa.

        Teak-kansiin kiinnitetään paljon huomiota täällä viileässä Pohjolassa. Niiden tekijöinä me olemme mestareita. Lämpimämmillä seuduilla puukantta pidetään yleensä haittana. Aurinko ja suolavesi eivät tee puukannelle hyvää. Lisäksi tummempi puukansi lämpiää ja lämmittää turhaan sisätiloja. Ehkä tästä syystä Bavariallakaan ei olla keskitytty puukannen saloihin. Heiltä suurin osa tuotannosta menee alueille, joilla puukantta ei haluta.

        Teak-kansi juontaa juurensa ajoilta, jolloin se kansi oli tehty kokonaan tästä materiaalista. Nykyisin teak-kannet ovat kaikki "viilutettuja" enemmän tai vähemmän kestävillä menetelmillä. Yhteistä niille kaikille on se, että ennemmin tai myöhemmin niitä oletaan korjailemaan ja uusimaan. Tunnen erään pallonkiertäjän, joka poisti teak-rimat kannelta ja laminoi siihen toimivamman muovikannen.


      • On sitten toisin
        edelleen kirjoitti:

        Et sitten sattunut tietämään minkälaiset Bavarian kansitiikit olivat? Tiikkikannen näköinen viritelmä tehtiin n. 3 mm muotoonleikatuista viilupaloista, jotka sai ostaa sarjana varaosaksi. Varmaankin tietokoneohjauksen tarkkuudella ne oli leikattu, sillä sopivat kyllä paikalleen. Olisivat vain vielä kehittäneet niihin tarranauhakiinnityksen, olisi vaihtotyö ollut vielä helpompaa. Että siitä tehokkaasta tuotannostako pelkästään on kyse hinnanmuodostuksessa.

        Ainakin näiden usien Bavariiden tiikkikerros on 7 mm paksu. Eikä ole miljoonaa ruuvinreikää kansipinnan läpi kun on laminoitu pintaan kiinni.


      • sama
        tärkeä Pohjolassa kirjoitti:

        Teak-kansiin kiinnitetään paljon huomiota täällä viileässä Pohjolassa. Niiden tekijöinä me olemme mestareita. Lämpimämmillä seuduilla puukantta pidetään yleensä haittana. Aurinko ja suolavesi eivät tee puukannelle hyvää. Lisäksi tummempi puukansi lämpiää ja lämmittää turhaan sisätiloja. Ehkä tästä syystä Bavariallakaan ei olla keskitytty puukannen saloihin. Heiltä suurin osa tuotannosta menee alueille, joilla puukantta ei haluta.

        Teak-kansi juontaa juurensa ajoilta, jolloin se kansi oli tehty kokonaan tästä materiaalista. Nykyisin teak-kannet ovat kaikki "viilutettuja" enemmän tai vähemmän kestävillä menetelmillä. Yhteistä niille kaikille on se, että ennemmin tai myöhemmin niitä oletaan korjailemaan ja uusimaan. Tunnen erään pallonkiertäjän, joka poisti teak-rimat kannelta ja laminoi siihen toimivamman muovikannen.

        Eli jos teak-kansi ei ole paras mahdollinen joka paikassa, sen ei tarvitse kestää kuin kuukausia? Ja kaikki nykyään viilua? Eipä nyt sentään lähelläkään, kyllä edelleen tavallisin tapa on perinteinen rimoitus.

        Totta on, että tropiikissa teak polttaa paljaita jalkoja, jopa meillä hellepäivinä, ja siksi jotkut niitä purkavat poiskin maalatakseen kannen vaaleaksi. Onko sekään silti syy tehdä sitä ala-arvoisesti? Eurooppa Välimeri mukaanluettuna on vielä talvineen teak-kannelle suosiollista aluetta. Taitaa suurin osa tuotannostakin jäädä sille alueelle.


      • ruuveja
        On sitten toisin kirjoitti:

        Ainakin näiden usien Bavariiden tiikkikerros on 7 mm paksu. Eikä ole miljoonaa ruuvinreikää kansipinnan läpi kun on laminoitu pintaan kiinni.

        Ilman ruuveja tehdään myös Swanit Pietarsaaressa. Paksuutta en tiedä kun en ole viitsinyt ryhtyä uutta kantta purkamaan.


      • veneen lattialle
        ruuveja kirjoitti:

        Ilman ruuveja tehdään myös Swanit Pietarsaaressa. Paksuutta en tiedä kun en ole viitsinyt ryhtyä uutta kantta purkamaan.

        Ja siellä oli rahaa se erotus, minkä "säästin" kun Bavarian ostin. Eli paino ihan h...vetisti. Ei menny turkkilevyt rikki. Ja vinsillä jouduin nostamaan lompsan takaisin pöydälle. Ja voe mahoton, ei repeytynyt vinssi irti!!!


      • unta nähny
        veneen lattialle kirjoitti:

        Ja siellä oli rahaa se erotus, minkä "säästin" kun Bavarian ostin. Eli paino ihan h...vetisti. Ei menny turkkilevyt rikki. Ja vinsillä jouduin nostamaan lompsan takaisin pöydälle. Ja voe mahoton, ei repeytynyt vinssi irti!!!

        muutama kymppitonni ei paina niin paljon, että vinssillä tarttis nostaa ylös... mutta oletkos varma ettei runko vääntynyt kun se seitinohut lompsa tippui siihen turkkilevylle?


      • taas on?
        On sitten toisin kirjoitti:

        Ainakin näiden usien Bavariiden tiikkikerros on 7 mm paksu. Eikä ole miljoonaa ruuvinreikää kansipinnan läpi kun on laminoitu pintaan kiinni.

        Tiikit asennetaan kyllä perinteisesti sikakiinnityksellä, liimataan.
        Ja jos ne voisi laminoida mahtaisivatko pysyä kiinni kun kuitu ja puu elävät eri tahtiin?

        ..ja jos ne laminoitaisiin pitäisi ne laittaa kansimuottiin pohjalle ensimmäiseksi - ei oikein nyt kuulosta todelta, kuka on kusettanut ketä?

        Bavariamyyjä sinua -ko?

        Kaikissa veneissä esim sitloodan tiikit on aika ohuita alle 10mm - 3mm, jos tuo on totta niin se on jo huippuohutta eikä sitä enää voikaan ruuvata - ei jää materiaalivahvuutta tapitukselle eikä ruuvinkantoja saa piiloon = ruma.
        Ruuvin tarkoitus on puristaa tiikki kanteen siksi aikaa kunnes liima kuivuu, sen jälkeen ruuvi on täysin viraton kapistus - lisäksi käytetään painoja asennuksen aikana että saadaan ilmakuplat pois liimasta.

        Pirullisen tahmeata ja sotkevaa tököttiä - se liima, olen asentanut veneeni sitloodan uimaportaiden/tason tiikit itse - tiedän ihan omasta kokemuksesta.


      • tarkemmin
        sama kirjoitti:

        Eli jos teak-kansi ei ole paras mahdollinen joka paikassa, sen ei tarvitse kestää kuin kuukausia? Ja kaikki nykyään viilua? Eipä nyt sentään lähelläkään, kyllä edelleen tavallisin tapa on perinteinen rimoitus.

        Totta on, että tropiikissa teak polttaa paljaita jalkoja, jopa meillä hellepäivinä, ja siksi jotkut niitä purkavat poiskin maalatakseen kannen vaaleaksi. Onko sekään silti syy tehdä sitä ala-arvoisesti? Eurooppa Välimeri mukaanluettuna on vielä talvineen teak-kannelle suosiollista aluetta. Taitaa suurin osa tuotannostakin jäädä sille alueelle.

        Entisten kunnon pursien kansissa ei ollut mitään muovikantta, jonka päälle olisi voinut ruuvata rimoja. "Rimat" muodostivat sen kannen. Ne olivat kansikaarien päällä. Älä rupee isääs opettamaan!


      • riittää
        tarkemmin kirjoitti:

        Entisten kunnon pursien kansissa ei ollut mitään muovikantta, jonka päälle olisi voinut ruuvata rimoja. "Rimat" muodostivat sen kannen. Ne olivat kansikaarien päällä. Älä rupee isääs opettamaan!

        Niin hyvin tehdyistä veneistä täällä ei yleensä puhuta. Ainoa kokemani vene, jossa ei tavattu pisarankaan kansivuotoa, oli sellainen "oikea" teak-kantinen ja täydellisen pölykuiva pilssi tietysti mahonkirungossa. Jopa ikkunoihin kondensoituva vesi oli nerokkaasti ohjattu suoraan ulos. Ei ihme, että sillä ongelmitta muutama pallonkierto tehtiin myöhemmin.


      • Perinteisesti juu
        taas on? kirjoitti:

        Tiikit asennetaan kyllä perinteisesti sikakiinnityksellä, liimataan.
        Ja jos ne voisi laminoida mahtaisivatko pysyä kiinni kun kuitu ja puu elävät eri tahtiin?

        ..ja jos ne laminoitaisiin pitäisi ne laittaa kansimuottiin pohjalle ensimmäiseksi - ei oikein nyt kuulosta todelta, kuka on kusettanut ketä?

        Bavariamyyjä sinua -ko?

        Kaikissa veneissä esim sitloodan tiikit on aika ohuita alle 10mm - 3mm, jos tuo on totta niin se on jo huippuohutta eikä sitä enää voikaan ruuvata - ei jää materiaalivahvuutta tapitukselle eikä ruuvinkantoja saa piiloon = ruma.
        Ruuvin tarkoitus on puristaa tiikki kanteen siksi aikaa kunnes liima kuivuu, sen jälkeen ruuvi on täysin viraton kapistus - lisäksi käytetään painoja asennuksen aikana että saadaan ilmakuplat pois liimasta.

        Pirullisen tahmeata ja sotkevaa tököttiä - se liima, olen asentanut veneeni sitloodan uimaportaiden/tason tiikit itse - tiedän ihan omasta kokemuksesta.

        Tiikkikansi tehtiin rimoista liima-ruuvi-tappi-saumausmassa -yhdistelmällä. Silloinkin lujitemuovin tai puuveneissä lankku- tai vanerikannen päälle. Mutta nyt puhuttiinkiin modernimmasta, sarjatuotantoon soveliaammasta asennustavasta, jossa tiikkikansi koostuu suuremmista vanerin (tai rakenteeltaan vaikkapa vähän niin kuin nykyaikaisen parketin) tyyppisistä paloista, joissa runko-osan päällä on enemmän tai vähemmän paksu tiikipinta, joka on uritettu ja urat täytetty saumausmassalla. Tällaisesta materiaalista leikataan mallin mukaan (nykyään tietokoneohjatusti eri kannen osiin sopivat osat ja kiinnitetään esim. epoksihartsilla tai muulla sopivalla limalla lasikuitukanteen, eli ruuveja ja tappeja ei tarvita. Mitä tulee vaikkapa epoksihartsin kiinnitysominaisuuksiin niin kehoitan tutustumaan vaikkapa kirjaan: "Gougeon brothers on boat construction"


      • laminointia
        Perinteisesti juu kirjoitti:

        Tiikkikansi tehtiin rimoista liima-ruuvi-tappi-saumausmassa -yhdistelmällä. Silloinkin lujitemuovin tai puuveneissä lankku- tai vanerikannen päälle. Mutta nyt puhuttiinkiin modernimmasta, sarjatuotantoon soveliaammasta asennustavasta, jossa tiikkikansi koostuu suuremmista vanerin (tai rakenteeltaan vaikkapa vähän niin kuin nykyaikaisen parketin) tyyppisistä paloista, joissa runko-osan päällä on enemmän tai vähemmän paksu tiikipinta, joka on uritettu ja urat täytetty saumausmassalla. Tällaisesta materiaalista leikataan mallin mukaan (nykyään tietokoneohjatusti eri kannen osiin sopivat osat ja kiinnitetään esim. epoksihartsilla tai muulla sopivalla limalla lasikuitukanteen, eli ruuveja ja tappeja ei tarvita. Mitä tulee vaikkapa epoksihartsin kiinnitysominaisuuksiin niin kehoitan tutustumaan vaikkapa kirjaan: "Gougeon brothers on boat construction"

        No niin puhutaan siis liimauksesta kuitenkin eikä laminoinnista.
        Kyllä tiedän epoksiliimauksen ja se on hyvä tapa myös tiikkien liimaamiseen kanteen - siltikin epäilyttäisi kestääkö se samoin kuin joustava, elastinen sikaliimaus.. todennäköisesti kestää - pysyväthän ne tiikkitapitkin tiikkikannessa - epoksilla nekin liimataan mutta puu puuhun kylläkin ts. elävät samaan tahtiin.
        Puuhain elää kosteusvaihteluissa ja siksi epäilykseni - tosin tiikki elää paljon vähemmän kuin vaikkapa mänty.

        Se että mennään vanerirakenteeseen tavalla tai toisella kannattaisi miettiä ostajalla.
        Työkustannus on huikea (no tämä teollinen tapa voi olla eri juttu) ja jos tiikkiviilu jonkin muun päällä on vain muutama milli niin tuota kantta ei voi hioa enää ollenkaan eli kunnostaa sitä - kansi pitää vaihtaa, repiä materiaali irti ja hioa pohja jotta saa uuden pinnan, on se mikä hyvänsä, päälle.

        Jos venettään aikoo pitää kauan - se ei kuulosta järkevältä.. samaten käytetyn ostajat tiedostavat asian aika pian ja tällaisella tiikkikannella on enemmänkin veneen arvoa ALENTAVA vaikutus.

        Eli summasummarum mikä ja mitä on laatu - mistä kannattaa maksaa mistä ei.
        Siitä ilmeisesti ei kannata maksaa että vene oikeasti on tehty vuosikymmenien käyttöön eikä vain muutamiksi vuosiksi..
        Tällaisilla seikoilla suurten sarjojen massatuotantoveneet saadaan "edullisemmiksi" mutta kokonaistaloudellisuudessa mennään kyllä jorpakkoon.

        Tulevaisuudessa meillä on kaksi veneryhmää käytettyjä - halpoja massatuotantoveneitä joissa rakenteet ja ratkaisut ovat sellaisia että niitä ei voi järkevin kustannuksin kunnostaa ja sitten sellaisia jotka on tehty "perinteellisemmin" menetelmin siten että niitä voi ja kannattaakin kunnostaa siksi että veneen perusominaisuudet ovat olleet mietittyjä ja harkittuja.
        Kunnianhimoisemmista lähtökohdista mietittyjä kuin myydä paljon ja halvalla - tuottaa tehtaan omistajalle as suuri voitto as possible.

        Kummasta veneestä tehdään käytetynkauppaa ja kummasta ei, kertokaapa käsityksenne, raatilaiset..


      • tätä aikaa
        laminointia kirjoitti:

        No niin puhutaan siis liimauksesta kuitenkin eikä laminoinnista.
        Kyllä tiedän epoksiliimauksen ja se on hyvä tapa myös tiikkien liimaamiseen kanteen - siltikin epäilyttäisi kestääkö se samoin kuin joustava, elastinen sikaliimaus.. todennäköisesti kestää - pysyväthän ne tiikkitapitkin tiikkikannessa - epoksilla nekin liimataan mutta puu puuhun kylläkin ts. elävät samaan tahtiin.
        Puuhain elää kosteusvaihteluissa ja siksi epäilykseni - tosin tiikki elää paljon vähemmän kuin vaikkapa mänty.

        Se että mennään vanerirakenteeseen tavalla tai toisella kannattaisi miettiä ostajalla.
        Työkustannus on huikea (no tämä teollinen tapa voi olla eri juttu) ja jos tiikkiviilu jonkin muun päällä on vain muutama milli niin tuota kantta ei voi hioa enää ollenkaan eli kunnostaa sitä - kansi pitää vaihtaa, repiä materiaali irti ja hioa pohja jotta saa uuden pinnan, on se mikä hyvänsä, päälle.

        Jos venettään aikoo pitää kauan - se ei kuulosta järkevältä.. samaten käytetyn ostajat tiedostavat asian aika pian ja tällaisella tiikkikannella on enemmänkin veneen arvoa ALENTAVA vaikutus.

        Eli summasummarum mikä ja mitä on laatu - mistä kannattaa maksaa mistä ei.
        Siitä ilmeisesti ei kannata maksaa että vene oikeasti on tehty vuosikymmenien käyttöön eikä vain muutamiksi vuosiksi..
        Tällaisilla seikoilla suurten sarjojen massatuotantoveneet saadaan "edullisemmiksi" mutta kokonaistaloudellisuudessa mennään kyllä jorpakkoon.

        Tulevaisuudessa meillä on kaksi veneryhmää käytettyjä - halpoja massatuotantoveneitä joissa rakenteet ja ratkaisut ovat sellaisia että niitä ei voi järkevin kustannuksin kunnostaa ja sitten sellaisia jotka on tehty "perinteellisemmin" menetelmin siten että niitä voi ja kannattaakin kunnostaa siksi että veneen perusominaisuudet ovat olleet mietittyjä ja harkittuja.
        Kunnianhimoisemmista lähtökohdista mietittyjä kuin myydä paljon ja halvalla - tuottaa tehtaan omistajalle as suuri voitto as possible.

        Kummasta veneestä tehdään käytetynkauppaa ja kummasta ei, kertokaapa käsityksenne, raatilaiset..

        taitaa olla vähän yleisempikin ilmiö tuo kertakäyttömateriaalien käyttö. sama ongelma on autoissa ja suosituissa lattianpäällysteissä, esim laminaattilattiat. Ostetaan mielikuvaa kalliimasta ja "hienommasta" materiaalista. Onhan melko monessa massatuotantoveneessä nykyään tiikin näköistä pvc-mattoakin kannella ja avotilassa.

        Aito on kuitenkin aito. Materiaalin ja rakenteen huolletavuus ja korjattavuus ovat asioita, jotka taatusti tulevaisuudessa vaikuttavat halpatuotteiden elinkaareen ja siten myös lopulliseen hintaan kuluttajalle.


      • totta puhut
        tätä aikaa kirjoitti:

        taitaa olla vähän yleisempikin ilmiö tuo kertakäyttömateriaalien käyttö. sama ongelma on autoissa ja suosituissa lattianpäällysteissä, esim laminaattilattiat. Ostetaan mielikuvaa kalliimasta ja "hienommasta" materiaalista. Onhan melko monessa massatuotantoveneessä nykyään tiikin näköistä pvc-mattoakin kannella ja avotilassa.

        Aito on kuitenkin aito. Materiaalin ja rakenteen huolletavuus ja korjattavuus ovat asioita, jotka taatusti tulevaisuudessa vaikuttavat halpatuotteiden elinkaareen ja siten myös lopulliseen hintaan kuluttajalle.

        Laminaattilattialla on kyllä etuna parkettiin sen kulutuskestävyys, koirallisessa huushollissa huomaa kun alakerta jossa koira on päivät, on laminaattia ja yläkerta parkettia.
        10v parketti on hiontakunnossa mutta laminaatti kuin uutena.
        Mutta silti valitsisin parketin miellyttävämpänä paljaalle jalalle lämpimyytensä ansiosta kuin laminaatin!

        Veneen kannella vaan on vieläkin rankemmat olosuhteet kosteudesta ja kuumuudesta johtuen - sekamateriaalien käyttö johtaa sinne jorpakkoon.

        Minusta se on ikävää että tällaiseen lähdetään, ainahan meitä ostajia löytyy sellaisia jotka ajattelevat vain hintaa NYT eikä 10-20 vuoden päästä.
        Ja juuri siitä syystä meillä kaikki menee kertakäyttöisyyteen, koska enemmistö haluaa niin ja.. nyt siis jopa veneet jotka ovat edelleenkin niin kalliita investointeja että kannattaisi miettiä ostaako jalkoja vai laatua, pitkäikäisyyttä ja huollettavuutta.

        Elinkaariajattelua kuten sanotaan.

        Autoteollisuus on joutunut hieman ottamaan kustannustehokkuutta takaisin tuodessaan sinkityt korit ja puhkiruostumattomuustakuut 10 vuodeksi..
        Nykyautoissa siinä ajassa tuo muu tekniikka menee korjauskannattamattomaan kuntoon, kori alkaisi kestää, ennenhän tämä oli toisin - korit hapertui kun muu tekniikka oli vielä kunnossa tai ainakin korjattavissa kohtuukustannuksin..

        Toivottavasti veneenrakennukseen jää jokunen veistämö, kotimainenkin, henkiin jotka jaksavat puurtaa asiakkaidensa iloksi veneen pitkäikäistä käyttöä ajatellen ettei kaikki lähde kilpailemaan hinnalla kertakäyttöajateltujen pursien kanssa.


      • elinkaari
        totta puhut kirjoitti:

        Laminaattilattialla on kyllä etuna parkettiin sen kulutuskestävyys, koirallisessa huushollissa huomaa kun alakerta jossa koira on päivät, on laminaattia ja yläkerta parkettia.
        10v parketti on hiontakunnossa mutta laminaatti kuin uutena.
        Mutta silti valitsisin parketin miellyttävämpänä paljaalle jalalle lämpimyytensä ansiosta kuin laminaatin!

        Veneen kannella vaan on vieläkin rankemmat olosuhteet kosteudesta ja kuumuudesta johtuen - sekamateriaalien käyttö johtaa sinne jorpakkoon.

        Minusta se on ikävää että tällaiseen lähdetään, ainahan meitä ostajia löytyy sellaisia jotka ajattelevat vain hintaa NYT eikä 10-20 vuoden päästä.
        Ja juuri siitä syystä meillä kaikki menee kertakäyttöisyyteen, koska enemmistö haluaa niin ja.. nyt siis jopa veneet jotka ovat edelleenkin niin kalliita investointeja että kannattaisi miettiä ostaako jalkoja vai laatua, pitkäikäisyyttä ja huollettavuutta.

        Elinkaariajattelua kuten sanotaan.

        Autoteollisuus on joutunut hieman ottamaan kustannustehokkuutta takaisin tuodessaan sinkityt korit ja puhkiruostumattomuustakuut 10 vuodeksi..
        Nykyautoissa siinä ajassa tuo muu tekniikka menee korjauskannattamattomaan kuntoon, kori alkaisi kestää, ennenhän tämä oli toisin - korit hapertui kun muu tekniikka oli vielä kunnossa tai ainakin korjattavissa kohtuukustannuksin..

        Toivottavasti veneenrakennukseen jää jokunen veistämö, kotimainenkin, henkiin jotka jaksavat puurtaa asiakkaidensa iloksi veneen pitkäikäistä käyttöä ajatellen ettei kaikki lähde kilpailemaan hinnalla kertakäyttöajateltujen pursien kanssa.

        On olemassa vain kahdenlaisia materiaaleja, kertakäyttöisiä ja huollettavia/korjattavia.
        Nykyiset autot menevät pienenkin kolhun jälkeen lunastukseen, vaikka ovatkin edeltäjiään turvallisempia matkustajien kannalta. Miten on veneiden laita. Tosin karilleajovauriokorjauksen jälkeen vene on yleensä vahvempi kuin uusi. Eri asia on miten nykyisiä hiilikuitu/kevlar/ym rakenteita korjataan, ja mikä niiden todellinen käyttöikä tulee olemaan. Kokemustahan niistä ei ole. Laskennallisesti on moni uusi ratkaisu saatu näyttämään vanhoja kokemusperäisesti hyviksi ja kestäviksi todettuja "paremmiksi"- vrt. talojen lämmöneristys mineraalivillalla, jonka ansiosta seinät pitää tehdä täysin höyrytiiviiksi muovilla ja talot on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla. seurauksena erilaiset allergiat ja terveyshaitat, etenkin jos missä tahansa asiassa tehdään virheitä. Ja kun ihmisistä on kyse, virheitä varmasti tehdään.

        Tuskin veneiden massatuotannossa päästään sen parempaan laatuun ja varmuuteen. Jos perinteisellä tavalla rakennetun talon käyttöiäksi voidaan arvioida 100-200 v tai jopa yli, asiallisella hoidolla ja huollolla - Hyvin hoidettu ja huollettu puuvene kestää kymmeniä vuosia ja pienellä korjaamisella jopa 100 vuotta. Ensimmäiset sarjavalmisteiset lujitemuoviveneet tehtiin 60-luvulla, ja niistä melko suuri osa on edelleen käytössä.
        Teollisen rakentamisen ansiosta nykyisille taloille lasketaan 30-50 vuoden käyttöikä - mitähän se vastaa veneissä.

        Ostakoon kukin investointikykynsä ja tarpeidensa mukaan juuri sellaisia veneitä kuin halua, mutta turha on selittää, että 2-3 mm tiikkiviilu (jopa ohuempikin) kannessa olisi osoitus korkeasta laadusta. Kyse on vain siitä, että pitää halvemmalla saada vähän suurempaa ja vähän kalliimman NÄKÖISTÄ. Pitäisin paljon järkevämpänä suhtautumisena hyväksyä muovi muovina ja puu puuna, ilman että kummankaan täytyy näyttää toiselta. Tärkintä kai olisi, että perusrakenteet ovat kunnolla tehtyjä ja järkevästi huollettavissa ja tarvittaessa jopa korjattavissa. Muuten on turha kuvitella, että käytettyjen tai uusien Bavarioiden edullinen? hinta vaikuttaa mihinkään muuhun kuin käytetyn bavarian hintaan.


      • iästä ja muustakin
        elinkaari kirjoitti:

        On olemassa vain kahdenlaisia materiaaleja, kertakäyttöisiä ja huollettavia/korjattavia.
        Nykyiset autot menevät pienenkin kolhun jälkeen lunastukseen, vaikka ovatkin edeltäjiään turvallisempia matkustajien kannalta. Miten on veneiden laita. Tosin karilleajovauriokorjauksen jälkeen vene on yleensä vahvempi kuin uusi. Eri asia on miten nykyisiä hiilikuitu/kevlar/ym rakenteita korjataan, ja mikä niiden todellinen käyttöikä tulee olemaan. Kokemustahan niistä ei ole. Laskennallisesti on moni uusi ratkaisu saatu näyttämään vanhoja kokemusperäisesti hyviksi ja kestäviksi todettuja "paremmiksi"- vrt. talojen lämmöneristys mineraalivillalla, jonka ansiosta seinät pitää tehdä täysin höyrytiiviiksi muovilla ja talot on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla. seurauksena erilaiset allergiat ja terveyshaitat, etenkin jos missä tahansa asiassa tehdään virheitä. Ja kun ihmisistä on kyse, virheitä varmasti tehdään.

        Tuskin veneiden massatuotannossa päästään sen parempaan laatuun ja varmuuteen. Jos perinteisellä tavalla rakennetun talon käyttöiäksi voidaan arvioida 100-200 v tai jopa yli, asiallisella hoidolla ja huollolla - Hyvin hoidettu ja huollettu puuvene kestää kymmeniä vuosia ja pienellä korjaamisella jopa 100 vuotta. Ensimmäiset sarjavalmisteiset lujitemuoviveneet tehtiin 60-luvulla, ja niistä melko suuri osa on edelleen käytössä.
        Teollisen rakentamisen ansiosta nykyisille taloille lasketaan 30-50 vuoden käyttöikä - mitähän se vastaa veneissä.

        Ostakoon kukin investointikykynsä ja tarpeidensa mukaan juuri sellaisia veneitä kuin halua, mutta turha on selittää, että 2-3 mm tiikkiviilu (jopa ohuempikin) kannessa olisi osoitus korkeasta laadusta. Kyse on vain siitä, että pitää halvemmalla saada vähän suurempaa ja vähän kalliimman NÄKÖISTÄ. Pitäisin paljon järkevämpänä suhtautumisena hyväksyä muovi muovina ja puu puuna, ilman että kummankaan täytyy näyttää toiselta. Tärkintä kai olisi, että perusrakenteet ovat kunnolla tehtyjä ja järkevästi huollettavissa ja tarvittaessa jopa korjattavissa. Muuten on turha kuvitella, että käytettyjen tai uusien Bavarioiden edullinen? hinta vaikuttaa mihinkään muuhun kuin käytetyn bavarian hintaan.

        Pakko kertoa että ostin käytettynä ensimmäisen purjeveneeni, tulin tutustuneeksi sen 1973 valmistettuun runkorakenteeseen ja totesin kauhukseni että se vene oli lahoamassa alta.
        Pitkäkölinen.. painolastimateriaali laminaatin sisään laminoitu.
        Lasikuituvene ei ole ikuinen, se on hyvin lyhytikäinen jos sitä ei valmisteta huolellisesti suunnittelupöydältä alkaen vielä huolehdita hyvin käyttöikänsä aikana. Ratkaisevassa asemassa ovat valmistushetkellä tehdyn työn huolellisuus ja vaurioiden, etenkin karilleajojen korjaukset.
        Hutilointia missä tahansa mainituista vaiheista niin seuraus on että se mätänee! Puuveneen voi korjata vaihtamalla mädäntyneet laudat, lasikuituveneen runkoa ei voi vaihtaa kun se mätänee alta, ei ainakaan järkevin kustannuksin.

        Muilta osin olen kanssasi ihan samoilla linjoilla - no ajattelen kyllä että ainoastaan teräsvene on karilleajokorjauksen jälkeen korjatusta kohdasta parempi kuin ennen, kaikki muut materiaalit kärsivät enemmän tai vähemmän.

        Mitä autoihin tulee ihmettelen etteivät vakuutusyhtiöt vaadi autovalmistajilta turvatyynysysteemeihin helpompaa huollettavuutta ja joustavien korirakenteiden korjattavuutta.
        Tätähän olisi helppo ohjata koska vakuutusmaksun suuruuteen tälläkin hetkellä vaikuttaa auton merkki ja malli eli "kertakäyttörakenteiden" käyttö tulisi käyttäjälle kalliiksi vakuutusmaksuina.
        Tosin muualla maailmassa vakuutusmaksuperusteet eivät ilmeisesti käyttäydy näin - eikä autotkaan maksa niin paljoa kuin meillä, kiitos valtiomme "ylellisyyshyödykeveron", asialla ei liene samanlaista merkitystä.

        Jos muuten päädyn vielä talon rakentamaan, vakavasti mietin hirttä materiaaliksi.
        Alkuviikosta tuli iltamyöhällä ohjelma ruotsalaisista 0-energiataloista, olosuhteet siellä ovat osin helpommat mutta toteutuskelpoinen ajatus meillekin - ainakin toteuttamiskelpoisempi kuin nk. matalaenergiatalo... miksi pyrkiä matalaan kulutukseen kun voi pyrkiä samalla siihen että vain lämmöntuotantoon tarvittavaa energiaa ei tarvita varsinaisesti lainkaan tai ainakin hyvin, hyvin vähän?
        Ruotsalainen talo oli varustettu 50cm yläpohja-, 40cm alapohja- ja 30cm seinäeristein - jos en väärin muista. Poistoilmasta imetään lämpö talteen lämpöpumpulla ja talo hyödyntää vain asukkaiden lämmöntuoton sekä sähkölaitteiden hukkalämmön. Ulko-ovi oli kaksinkertainen ja ikkunat erikoisikkunoita ja siten että pohjoiseen niitä on vähän ja pieniä, etelään suuria.
        Rakentamiskustannukset tuollaiselle talolle eivät ole suhteessa niin kalliit kuin voisi luulla JA talo on HETI edullinen asua.

        No niin, mentiin aika kauas veneilystä mutta jokapäiväisiä vastaantulevia asioita ajattelee niitä tai ei.


      • GuestGast
        laminointia kirjoitti:

        No niin puhutaan siis liimauksesta kuitenkin eikä laminoinnista.
        Kyllä tiedän epoksiliimauksen ja se on hyvä tapa myös tiikkien liimaamiseen kanteen - siltikin epäilyttäisi kestääkö se samoin kuin joustava, elastinen sikaliimaus.. todennäköisesti kestää - pysyväthän ne tiikkitapitkin tiikkikannessa - epoksilla nekin liimataan mutta puu puuhun kylläkin ts. elävät samaan tahtiin.
        Puuhain elää kosteusvaihteluissa ja siksi epäilykseni - tosin tiikki elää paljon vähemmän kuin vaikkapa mänty.

        Se että mennään vanerirakenteeseen tavalla tai toisella kannattaisi miettiä ostajalla.
        Työkustannus on huikea (no tämä teollinen tapa voi olla eri juttu) ja jos tiikkiviilu jonkin muun päällä on vain muutama milli niin tuota kantta ei voi hioa enää ollenkaan eli kunnostaa sitä - kansi pitää vaihtaa, repiä materiaali irti ja hioa pohja jotta saa uuden pinnan, on se mikä hyvänsä, päälle.

        Jos venettään aikoo pitää kauan - se ei kuulosta järkevältä.. samaten käytetyn ostajat tiedostavat asian aika pian ja tällaisella tiikkikannella on enemmänkin veneen arvoa ALENTAVA vaikutus.

        Eli summasummarum mikä ja mitä on laatu - mistä kannattaa maksaa mistä ei.
        Siitä ilmeisesti ei kannata maksaa että vene oikeasti on tehty vuosikymmenien käyttöön eikä vain muutamiksi vuosiksi..
        Tällaisilla seikoilla suurten sarjojen massatuotantoveneet saadaan "edullisemmiksi" mutta kokonaistaloudellisuudessa mennään kyllä jorpakkoon.

        Tulevaisuudessa meillä on kaksi veneryhmää käytettyjä - halpoja massatuotantoveneitä joissa rakenteet ja ratkaisut ovat sellaisia että niitä ei voi järkevin kustannuksin kunnostaa ja sitten sellaisia jotka on tehty "perinteellisemmin" menetelmin siten että niitä voi ja kannattaakin kunnostaa siksi että veneen perusominaisuudet ovat olleet mietittyjä ja harkittuja.
        Kunnianhimoisemmista lähtökohdista mietittyjä kuin myydä paljon ja halvalla - tuottaa tehtaan omistajalle as suuri voitto as possible.

        Kummasta veneestä tehdään käytetynkauppaa ja kummasta ei, kertokaapa käsityksenne, raatilaiset..

        Työkaverin runsaat 20 vuotta vanha "perinteinen" tiikkikansi jouduttiin saumaamaan uudestaan vuotojen takia. Kansi tietysti hiottiin samassa yhteydessä. Sen jälkiseurauksena saa katsella joka kesä yhä useampaa paljasta kiinitysruuvin reikää, kun peitetapit ovat ohentuneet hionnan yhteydessä pysymättömään kuntoon. Eli käytännössä perinteisessäkään tiikkikannessa ei ole montaa milliä hiontavaraa.


      • Selvyyttä
        elinkaari kirjoitti:

        On olemassa vain kahdenlaisia materiaaleja, kertakäyttöisiä ja huollettavia/korjattavia.
        Nykyiset autot menevät pienenkin kolhun jälkeen lunastukseen, vaikka ovatkin edeltäjiään turvallisempia matkustajien kannalta. Miten on veneiden laita. Tosin karilleajovauriokorjauksen jälkeen vene on yleensä vahvempi kuin uusi. Eri asia on miten nykyisiä hiilikuitu/kevlar/ym rakenteita korjataan, ja mikä niiden todellinen käyttöikä tulee olemaan. Kokemustahan niistä ei ole. Laskennallisesti on moni uusi ratkaisu saatu näyttämään vanhoja kokemusperäisesti hyviksi ja kestäviksi todettuja "paremmiksi"- vrt. talojen lämmöneristys mineraalivillalla, jonka ansiosta seinät pitää tehdä täysin höyrytiiviiksi muovilla ja talot on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla. seurauksena erilaiset allergiat ja terveyshaitat, etenkin jos missä tahansa asiassa tehdään virheitä. Ja kun ihmisistä on kyse, virheitä varmasti tehdään.

        Tuskin veneiden massatuotannossa päästään sen parempaan laatuun ja varmuuteen. Jos perinteisellä tavalla rakennetun talon käyttöiäksi voidaan arvioida 100-200 v tai jopa yli, asiallisella hoidolla ja huollolla - Hyvin hoidettu ja huollettu puuvene kestää kymmeniä vuosia ja pienellä korjaamisella jopa 100 vuotta. Ensimmäiset sarjavalmisteiset lujitemuoviveneet tehtiin 60-luvulla, ja niistä melko suuri osa on edelleen käytössä.
        Teollisen rakentamisen ansiosta nykyisille taloille lasketaan 30-50 vuoden käyttöikä - mitähän se vastaa veneissä.

        Ostakoon kukin investointikykynsä ja tarpeidensa mukaan juuri sellaisia veneitä kuin halua, mutta turha on selittää, että 2-3 mm tiikkiviilu (jopa ohuempikin) kannessa olisi osoitus korkeasta laadusta. Kyse on vain siitä, että pitää halvemmalla saada vähän suurempaa ja vähän kalliimman NÄKÖISTÄ. Pitäisin paljon järkevämpänä suhtautumisena hyväksyä muovi muovina ja puu puuna, ilman että kummankaan täytyy näyttää toiselta. Tärkintä kai olisi, että perusrakenteet ovat kunnolla tehtyjä ja järkevästi huollettavissa ja tarvittaessa jopa korjattavissa. Muuten on turha kuvitella, että käytettyjen tai uusien Bavarioiden edullinen? hinta vaikuttaa mihinkään muuhun kuin käytetyn bavarian hintaan.

        Minkä paksuinen tiikkiviilu niiden nykybavarioiden kannessa sitten on? Toinen sanoo seitsemän milliä ja toinen 2-3 milliä tai jopa ohuempikin. Moottoriveneissä näkee (varmaan painonsäästön vuoksi) kaikenlaisia tiikin näköisiä pinnoitteita hyvinkin arvokkaissa veneissä. Onko ne sitten hyviä vai huonoja? Laskeeko ne veneen arvoa vai nostaako? Kestääkö käyttöä vai ei kestä?


      • lähdettä
        Selvyyttä kirjoitti:

        Minkä paksuinen tiikkiviilu niiden nykybavarioiden kannessa sitten on? Toinen sanoo seitsemän milliä ja toinen 2-3 milliä tai jopa ohuempikin. Moottoriveneissä näkee (varmaan painonsäästön vuoksi) kaikenlaisia tiikin näköisiä pinnoitteita hyvinkin arvokkaissa veneissä. Onko ne sitten hyviä vai huonoja? Laskeeko ne veneen arvoa vai nostaako? Kestääkö käyttöä vai ei kestä?

        kahdessa lähteessä väitetään 7mm

        http://www.yachten-meltl.de/werk/moebelbau_e.html

        http://www.sailboat.no/sailboat/default.asp?ArtID=44

        onko se sitten paljon vai vähän? hallberg rassyssä on 12mm kansi, swan 80:ssa 9mm ja vanhassa swan 77:ssa 6mm vakiona!


      • aivan totta
        GuestGast kirjoitti:

        Työkaverin runsaat 20 vuotta vanha "perinteinen" tiikkikansi jouduttiin saumaamaan uudestaan vuotojen takia. Kansi tietysti hiottiin samassa yhteydessä. Sen jälkiseurauksena saa katsella joka kesä yhä useampaa paljasta kiinitysruuvin reikää, kun peitetapit ovat ohentuneet hionnan yhteydessä pysymättömään kuntoon. Eli käytännössä perinteisessäkään tiikkikannessa ei ole montaa milliä hiontavaraa.

        Paljon riippuu kuinka se on asennettu, onko tekijä ollut ammattimies vai kesäharjoittelija. Tappisenkkaus pitää porata tarpeeksi syvälle - ruuvi pitää pulikan vain paikoillaan ja puristaa alta liimaa ja ilmaa pois, sikaliima varsinaisesti pitää ja tiivistää kannen.

        Mutta en minäkään tiikkikantta halua juuri siksi että se pitää hioa aika-ajoin ja vaihtaa kokonaan jossain vaiheessa juuri tuosta syystä ...ja kanteen tulee ne miljoona reikää - no good!

        Lasikuituveneen kansi voi näyttää lasikuituveneen kannelta kunhan siinä on hyvä karhennus tai muu vastaava pinnoite, se on hyvä niin.


      • oskari
        aivan totta kirjoitti:

        Paljon riippuu kuinka se on asennettu, onko tekijä ollut ammattimies vai kesäharjoittelija. Tappisenkkaus pitää porata tarpeeksi syvälle - ruuvi pitää pulikan vain paikoillaan ja puristaa alta liimaa ja ilmaa pois, sikaliima varsinaisesti pitää ja tiivistää kannen.

        Mutta en minäkään tiikkikantta halua juuri siksi että se pitää hioa aika-ajoin ja vaihtaa kokonaan jossain vaiheessa juuri tuosta syystä ...ja kanteen tulee ne miljoona reikää - no good!

        Lasikuituveneen kansi voi näyttää lasikuituveneen kannelta kunhan siinä on hyvä karhennus tai muu vastaava pinnoite, se on hyvä niin.

        niitä nykyään teakin näköistä muovi ripaakin ja myös muoviteak levyä.
        joku viisas sanoi että niissä vanhemmissa bavarioissa joissa teak kansi oli vakiona käytettiin juuri sitä 3 millin viilua
        uudemmissa joissa teak kansi lisävaruste 7mm ripaa


    • 114512

      Uskaltaa. HR -laatua pikkurahalla ja pitää arvonsa paremmin.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1910
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      834
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      787
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      258
      717
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      698
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      669
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      653
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      633
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      633
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      626
    Aihe