heissä herättää mielenkiinnon? Eivätkö he ole teidän miesten mielestä jotenkin liian tyttömäisiä?! En ymmärrä tätä vouhutusta, mikä heissä muka olisi niin erikoista, suora puhe mielestäni parasta..
Ujot ja punastuvat naiset
mikä..
113729
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Herttaisia ujoja, hiljaisia ja kunnollisia tyttöjä. Mitä vikaa?
Kirjoittaja on selvästi katkera kun miehet valitsevat mieluummin asiallisen, hyvätapaisen ja ajattelevan naisen kuin rääväsuisen ja ajattelemattoman, toisten tunteet ignooraavan "totuuden torven."
Vai miehet pitävät hiljaisista ja ujoista. Just joo...
Mä oon hiljanen ja ujo enkä tosiaan saa seuraa ilman känniä. Känni kun vähän rentouttaa ja poistaa estoja niin tulee meikäläisestäkin suulas ja sosiaalinen. Silloin niitä miehiä kiinnostaa ja vain silloin! Ja silloin tietysti haaviin jää ne myös juopot ja rämäpää miehet. Olispa ihanaa saada joku mies ihastumaan muhun kun olen selvä, oma ujo itseni.
Miehet eivät usko saavansa hiljaisilta selvinpäin olevilta naisilta. Siksi he eivät viitsi lähestyäkään heitä. Ujolta tytöltä voi kuitenkin ehkä saada, jos se on oikein tuiterissa,joten silloin voi kokeillakin. Ylhäällä huulet kiinni, alhaallakin varmaan huulet visusti kiinni.
Jaa-a. Tossa vois olla kyllä pointtia. Hmmm...
Mutta luulenpa, että oma meno jatkuu edelleen samanlaisena. Se kun on paljon helpompaa. Eihän sitä uskalla mennä jutteleen jollekin, jonka oikeesti haluis. En mee edes kännissä, mistä saakin lisää syitä ryypätä.
yksi kaunis päivä huomaat, että poikaystäväsi ja aviomiehesi on justi näitä joita "et halua" ja ne ketä halusit jäävät ainaisiksi unelmiksi vain...
Suosittelisin aktivoitumista, silläkin uhalla että joskus menisi metsään!
Terv. nimimerkki Kokemusta on siitä miten vapaaehtoisesti tyytynyt aina vain "aletavaraan", ts. miehiin joita ei ole itse voinut kunnioittaa eikä rakastaa
Se, että on ujo ei välttämättä tarkoita että on herttainen ja kunnollinen. Ja minunkin mielestäni suora puhe on parasta, ja toivoisin että itsekin pystyisin sanomaan suoraan mitä ajattelen miettimättä asiaa ensin viisi minuuttia itsekseni vain huomatakseni että tilaisuus sanoa jotain on jo mennyt ohi.
En ole herttainen, vaan olen hyvin sarkastinen, skeptinen ja suorastaan ilkeä. En ole myöskään kunnollinen, vaan lusmuilen jatkuvasti, luennoilta, tenteistä, töistä, mistä ikinä vain keksin pääseväni helpommallakin. Valehtelen myös jatkuvasti.
Olen ujo ja hiljainen, en kuitenkaan jää selvin päinkään ilman miesseuraa. Mielessäni vain liikkuu niin paljon enemmän ja niin paljon synkempiä asioita kuin voisi ulospäin luulla.
Oli muutamat treffit erään tytön kanssa joka ei meinannut millään sanoa mitään. Eihän siitä voi pidemmän päälle tulla mitään. Kyllä jonkinlaista kommunikointia pitää olla.
Eihän ujo ole sama asia kuin hiljainen, tai muuten sosiaalisesti rajoittunut. Eihän ihminen voi olla ujo esim. parisuhteessa, mutta tuppisuu voi olla kylläkin.
Tässä tapauksessa ujostelu voi olla ihan loogista pohdintaa, mistä puhuminen mahtaa olla yleisesti kannustettua ja mistä ei. Yritä löytää synkistä ajatuksista sellainen neutraali näkökulma, josta voit avata keskusteluja melko monien ihmisten kanssa. Anna toisten ottaa selvää erityistietämyksestäsi.
Löytyy suulas ei niinkään ujo poikanen joka etsii itselleen ujoa kilttiä ja USKOLLISTA rakkautta. En polta en juo enkä nykyään enää pelaakkaan. Ei mulla silti rahaa ole sitä ei tarvitse pelätä. Voita ujoutesi ja ota yhteyttä postiini niin jutellaan.
Ne pitävät seurastasi ja sinusta itsestäsi enemmän kuin aina suunapäänä vouhottavat höslääjätytöt. Ja niillä harvemmin on ollut kymmeniä petikavereita.