T.Selänne-S.Koivu-J.Lehtinen: Kaksi osaa syötellä ja se kolmas, kaikesta huolimatta, osaa laukoa. Naganon erinomainen konsepti, miksei vielä kerran toimisi? Uutta tulemista kaikilla vireillä, varmimmat suomalaiset pistetehtailijat.
S.Kapanen-O.Jokinen-T.Ruutu/V.Peltonen: Tuomo toivon mukaan saa itsensä kasaan vielä ennen kevättä. Kunnossa ollessaan varma paikka joukkueessa. Samat sanat Villenkin kohdalla, mutta molempia tuskin saadaan ehjinä, jos nyt kumpaakaan. Ollillekin uskaltaa antaa luottoa, kun ei päävastuuta joudu antamaan. Sami pääsi vasta alkuun taalakaukaloissa, paras terä löytyy joulun jälkeen.
A.Laaksonen-N.Kapanen-J.Jokinen: Dallasin ketjukaverit osaisivat luultavasti pelata yhteen. Antilla on ollut upea syyskausi NHL:ssä, olkoonkin, että on saanut pelata huippupelaajien kanssa. Niko on Suomen parhaita aloittajia ja Jussin kapasiteettia ei ole vara jättää käyttämättä.
T.Salmelainen-N.Hagman-A.Miettinen: Ongelmaketju, keskushyökkääjistä on pula. Salmelainen on SM-liigan ainoa tarpeeksi hyvä pelaaja ja itseasiassa sopiikin joukkueeseen. Miettinen ja Hagmankin olisivat miehet paikoillaan, mutta mahtuvatko kaikki mukaan?
-------------------------------------------------
T.Numminen-K.Timonen: World Cupin paras pakkipari. Vaatisi täyden idiootin, että älyäisi hajottaa toimivan parin. Tepollakin riittäisi viimeisiin arvokisoihin panosta aivan varmasti.
S.Salo-J.Pitkänen: Hyökkäyspakkipari. Riskihän se olisi laittaa kaksi samankaltaista pakkia pariksi, mutta ainakin laukausvoimaa löytyisi viivalta, enkä usko, että he avan kädettömiä olisivat puolustuspäässäkään.
O.Väänänen-T.Lydman: Puolustuspakkipari. Sama riski, päinvastaisena. Kakkos- ja kolmospareja sekoittamalla herkullinen tasapaino olisi saavutettavissa.
-------------------------------------------------
M.Kiprusoff-K.Lehtonen-H.Toivonen: Kipperin ei tarvinnut pelastaa Suomea World Cupissa, mutta psykologinen etu oli suomalaispakeilla, kun tiesivät takanaan olevan varman torjujan. Alhaiset laukausmäärät pahin mahdollinen vaihtoehto Miikalle. Lehtonen sitä vastoin torjuisi vähätkin varmasti, mutta kiekkosade on hänelle vieraampi. Armoton kilpailu, kumpi saa torjua. Jos Lehtonen saa palata Atlantan maalille ajoissa, pudottaa hän Kipperin kakkoseksi. Muita veskareita ei edes tarvittaisi, mutta on sama ottaa mukaan kokemusta hakemaan Hannukin. Unohtakaa Norrena ja Bäckström, eivät kaikki NHL-veskarimme voi olla seuloja.
S.Kapanen-O.Jokinen-T.Ruutu/V.Peltonen: Tuomo toivon mukaan saa itsensä kasaan vielä ennen kevättä. Kunnossa ollessaan varma paikka joukkueessa. Samat sanat Villenkin kohdalla, mutta molempia tuskin saadaan ehjinä, jos nyt kumpaakaan. Ollillekin uskaltaa antaa luottoa, kun ei päävastuuta joudu antamaan. Sami pääsi vasta alkuun taalakaukaloissa, paras terä löytyy joulun jälkeen.
A.Laaksonen-N.Kapanen-J.Jokinen: Dallasin ketjukaverit osaisivat luultavasti pelata yhteen. Antilla on ollut upea syyskausi NHL:ssä, olkoonkin, että on saanut pelata huippupelaajien kanssa. Niko on Suomen parhaita aloittajia ja Jussin kapasiteettia ei ole vara jättää käyttämättä.
T.Salmelainen-N.Hagman-A.Miettinen: Ongelmaketju, keskushyökkääjistä on pula. Salmelainen on SM-liigan ainoa tarpeeksi hyvä pelaaja ja itseasiassa sopiikin joukkueeseen. Miettinen ja Hagmankin olisivat miehet paikoillaan, mutta mahtuvatko kaikki mukaan?
-------------------------------------------------
T.Numminen-K.Timonen: World Cupin paras pakkipari. Vaatisi täyden idiootin, että älyäisi hajottaa toimivan parin. Tepollakin riittäisi viimeisiin arvokisoihin panosta aivan varmasti.
S.Salo-J.Pitkänen: Hyökkäyspakkipari. Riskihän se olisi laittaa kaksi samankaltaista pakkia pariksi, mutta ainakin laukausvoimaa löytyisi viivalta, enkä usko, että he avan kädettömiä olisivat puolustuspäässäkään.
O.Väänänen-T.Lydman: Puolustuspakkipari. Sama riski, päinvastaisena. Kakkos- ja kolmospareja sekoittamalla herkullinen tasapaino olisi saavutettavissa.
-------------------------------------------------
M.Kiprusoff-K.Lehtonen-H.Toivonen: Kipperin ei tarvinnut pelastaa Suomea World Cupissa, mutta psykologinen etu oli suomalaispakeilla, kun tiesivät takanaan olevan varman torjujan. Alhaiset laukausmäärät pahin mahdollinen vaihtoehto Miikalle. Lehtonen sitä vastoin torjuisi vähätkin varmasti, mutta kiekkosade on hänelle vieraampi. Armoton kilpailu, kumpi saa torjua. Jos Lehtonen saa palata Atlantan maalille ajoissa, pudottaa hän Kipperin kakkoseksi. Muita veskareita ei edes tarvittaisi, mutta on sama ottaa mukaan kokemusta hakemaan Hannukin. Unohtakaa Norrena ja Bäckström, eivät kaikki NHL-veskarimme voi olla seuloja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
V. Nieminen - M. Koivu - J. Ruutu (voimaketju)
Molarit: Kiprusoff, Lehtonen (jos kunnossa, varalle Markkanen) ja Niittymäki
13. hyökkääjä A. Miettinen
7. puolustaja A. Berg
Nelosketjuun kieltämättä voisi laittaa kädettömämpiakin pelaajia, mutta Hagmanista en suosiolla luopuisi. Suomen pelityyli on vaan niin kovin rikkova, että tuollaisia jätkiä, joille jo nimen perusteella annetaan kaksiminuuttinen, ei turhan montaa tarvittaisi. Lähinnä Niemistä ja Ruutua noilla tarkoitan.
Seitsemänneksi pakiksi en Bergiä ottaisi puuttellisen nopeuden takia. Suuressa kaukalossa ei fyysinen peli onnistu yhtä helposti, kuin NHL-laarissa. Toisaalta seitsämäs tuskin pääsisi pelaamaankaan.
Missä on Jere Karalahti??????
Minua muka tarvitaan?
Jere-poika se opettelee luistelemaan Helsingin kakkoskaukalossa. En ottaisi Jereä EuroHockey Touria vaativampiin kisoihin, jos tarjolla on 8-9 parempaa pakkia. Jere on ns. vanha pieru, jollaisia ei kehdata roikottaa mukana ainoastaan nimen takia. Saman kaliiberin pelaaja kuin meidän Raipe tai Tommy Salo. Takana loistava tulevaisuus.
Ei joukkuetta kasata tuolla tavalla. Ei ainakaan nelosketjua. Joukkueessa on 8 laitahyökkääjää ja yksi ns 13 hyökkääjä. Joukkueessa pitää olla vähintään 4 keskushyökkääjää. Jos esim Hagman ei mahdu 8 laitahyökkääjän joukkoon, tahi 13.hyökkääjäksi, niin oli Hagman sitten kuinka hyvä tahansa, niin ei häntä voi sen takia keskelle pistää. Mieluiten Hagman vaikkapa 13.hyökkääjäksi, jos siitä et halua irti päästää. Etsihän 4-ketjuun sentteriä, vaikkapa näistä kavereista: M.Koivu, Hahl, Hauhtonen, Pirnes, "Helminen", etc.
-Laiturit laitaan ja centterit keskelle-
Suomen pelityyli on sama "kaksivaiheinen karvauspeli", kuin viime vuosina. Jokainen ketju karvaa ja on jäähyaltis, joten erityisiä kuumakalleja ei tarvita nelosketjuun. Muuten joudutaan taistelemaan alivoimalla koko pelin ajan. Tämä on nähty EuroHockey Tourin peleissä.
Senttereitä ei taas Suomesta juuri löydy. S. Koivun, N. Kapasen ja O. Jokisen jälkeen on sairaalloisen pitkä matka seuraavaan pätevään keskushyökkääjään. Jos edes ajattelet Riku Hahlia, voit haudata ajatuksen saman tien. Tyypit Hauhtonen ja Pirnes ovat aivan saman kaliiberin miehiä. Helminen on yhä vaan juuri sen edellämainitun kärkikolmikon perässä, mitä tulee peliälyyn, mutta ikä ei anna armoa. Vauhti ei ole sitä mitä pitäisi.
Mikko Koivusta en suoraan sanottuna muistanut, mitä paikkaa hän hyökkäyksessä pelaa, keskushyökkääjänä ehdottomasti mahtuu joukkueeseeni.