Keskivaikeamasennus!

deimien

Minulla todettiin kesällä 2005 keskivaikeamasennus, paniikkihäiriö ja burn out. Oireeni olivat vahvat paniikkihäiriöt, kuolemanpelko, älytön väsymys ja jatkuva itkuisuus. Olin masennuksen alkaessa juuri mennyt naimisiin, valmistunut ja saanut uuden työpaikan hoitoalalta. Olin itse liian "lähellä" ongelmiani, etten osannut niitä tunnistaa tai saatikka yhdistää tähän sairauteen. Onneksi minun ystäväni avasi minun silmäni ja sanoi että, haeppa apua. Niin tein. Vaikka ei se ollut helppoa. Nyt olen sanonut itseni irti "hoitotyöstä". Käyn säännöllisesti terapeutilla ja syön lääkkeitä. Arki on monella tapaa helpottanut. Jaksan ulkoilla,siivota, kokata ja jopa nauraa.! Mutta tietenkin huonojakin päiviä on, ja silloin ahdistaa. Mutta nykyään tunnistan oireilun. Läheisriippuvuus on myös ollut yksi suurimmista ongelmistani, näiden muiden sairauksien ohella. Huolehtiminen muista ja läheisistä on ollut elämäni. Nyt opettelen sanomaan ei ja ajattelemaan itseäni enkä muita.! Hoitotyön huomasin olevan liian vaativaa minulle. Hoidan nyt itseäni kuntoon ja yritän olla ottamatta stressiä muiden asioista. Mutta se on niin vaikeaa... Ja varsinkin nyt kun olen työttömänä. Ajattelee muut läheiset että, eihän mulla ole muutakaan tekemistä kun hoitaa asioita,sukulais-lapsia, sairasta mummoa ja suvun asioita jotka ei minulle loppupeleissä edes kuulu. Ja kun sanon ei niin jopa oma äitini suuttuu ja osoittaa mieltä. Vaikkakin olen yrittänyt selittää ahdistustani. Ja sitä että, hoidan nyt itseäni enkä muuhun kykene.!!! On tämä pirullista. Mutta pitää vain olla itsekäs. Kiitos kun sain purkautua!

4

673

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Näätänainen

      Minulla samantapaisia juttuja. Olen aina mielelläni auttamassa ja terapoimassa muita, olin myös hoitotyössä vanhusten avustajana.

      Ihmiset tottuvat niin kovin helposti siihen, että sinä olet aina se joka tulee, auttaa ja kuuntelee. On hirveää, jos ihmiset eivät tajua edes masennusta ja ahdistusta: se osoittaa, että he ovat itsekkäitä eikä heillä ole empatiaa. Jos joku sanoisi minulle että on ahdistunut, ei tulisi mieleenkään sanoa samaan hengenvetoon että "vai niin, no minä tarvitsen nyt kuitenkin taas apuasi, alapa tulla tänne!" Sehän on ihan höykytystä!

      Olen myös aina ollut liian kiltti ja läheisriippuvainenkin. Nyt olen saanut vauvan, ja haluan, että kaikki huomioni ja energiani menee hänen hyväkseen! Nyt siis olen alkanut kirkastaa muille omia rajojani; en halua että aikuisten ihmisten ongelmat vievät energiaani minun vauvaltani! Esim. Siskolleni, joka on käyttänyt minua "terapeuttinaan" jo vuosia, siis lähes päivittäin, sanoin suoraan, että mene sinne terapiaan, on helpompi jutella ulkopuolisen kanssa. Se on totta! On vain oltava itsekäs, terveesti. Meillä on omakin elämä! :D

    • j.e.j

      Tämä aihe on siitä tietämättömälle tosi vaikea hyväksyä, edes itselleen sairastavalle.
      Olin 2 vuotta masennuksen kourissa. Haistatin pitkät muille ihmisille ja rupesin kaipaamaan Jumalaa. Job kärsi kovasta masennuksesta ja Jobin kirja olikin minulle lohdutuksena. netistä hain tietoa http://tiedostamaton.net sivuilta. Töiden sivuun jättäminen on hyvä, voihan olla ettei se ollut sinun tiesi.

    • ihan samoja

      asioita ja olen myös päättänyt luopua hoitotyöstä; tosin olen työskennellyt sen parissa jo 15 vuotta. Kokeilin masennusjaksoni parannuttua työntekoa osa-aikaisena, mutta vointini huononi nopeasti. Nyt minulla on taas vaikea masennus, joka todettiin eka kerran keväällä 2003 ja myös työuupumus. Onneksi mun sukulaiset ymmärtää tilanteen; tosin vanhempieni kanssa sain tehdä töitä sen eteen. Ja psykoterapia on ollut ehdottoman tärkeää opetellessani olemaan vähemmän kiltti. Anna vanhempiesi suuttua, mutta sano jämäkästi vaan ei! Äläkä tunne siitä syyllisyyttä. Vain sinä tiedät, mitä jaksat! Tsemppiä sulle ja voimia sanoa ei!

      • deimien

        On se jännää että näin netin kautta pystyy keskustelemaan tällaisista asioista. On helpottavaa ja kannustavaa saada vertaistukea. Varsinkin nyt kun ollut vaikeaa. (Alamäki kausi menossa.)Se että nämä ovat tavallisten ihmisten, tavallisia asioita on helpottanut kummasti oloa. JA se että en todellakaan ole yksin. Kiitos teille vastanneille. Ja tsemppiä elämään!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30637
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4096
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2697
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      1865
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      589
      1643
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1579
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1555
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1477
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1228
    Aihe