Leijona (m) ja Kauris (n)

Joo, on täällä ollut joskus aika paljonkin puhetta kauriiden ja leijonien välisestä suhteesta. Niissä kirjoituksissa mielipiteet jakautuivat aika lailla silleen että : "ei ikinä" tai "kaikista paras". Aika vähän oli sellaista keskimaastoa... Ja onhan se kyllä että astrologisesti leijona on ilmeisesti niitä huonoimpia pareja kauriille kaksosten lisäksi. Tokihan näihin vaiku6ttaa sitten ne nousevat merkit ja kuumerkit ym ym...

Minä olen leijonani kanssa seurustellut kohta vuoden enkä mihinkään vaihtaisi. Hän on romanttinen ja hellä ja kertoo rakastavansa minua tarpeeksi usein. Aluksi häpeilinkin kun kuulin sen kammottavan r-sanan tai melkein vihastuin kun joku kehui minua kauniiksi, mutta tämä leijonamies on opettanut minua ottamaan kohteliaisuudet vastaan. Ja joskus "erehdyn" itsekin hempeilemään sillä r-sanalla ;-)

Toki meissä on niitä tyypillisiä oman horoskooppimme piirteitä, esim. minä olen aika varovainen ja tarkka raha-asioiden kanssa. Leijonani menee ja painelee tuolla illanvietoissa kavereidensa kanssa ja tekevät ties mitä älyttömyyksiä. Myös raha-asioissa hän on tuhlailevaisempi, mutta onneksi vain tiettyyn pisteeseen asti. Hän tykkää hemmotella minua lahjoilla, josta toki pidän ;-)

Voin todella luottaa omaan leijonaani. Puhumme asioista maan ja taivaan väliltä ja hän kyllä huomaa heti jos minulla on huolia. Hän on niin energinen, että minä vain unohdan oman kaurismaisen masennukseni, joka tulee aina välillä ilman mitään syytä.

Tiedän, että tämä ihminen todella välittää minusta, sillä suhteemme alkuaikoina petin häntä kerran exäni kanssa. Leijonani antoi anteeksi. Toki asiaa vatvottiin pari kuukautta ja me puhuttiin se asia läpi joka kantilta. Tunnen kuitenkin että hän pystyy luottamaan minuun tulevaisuudessa -ehkä entistä enemmänkin.'

Meillä menee arkieläminen hyvin yhteen. Kummatkin siivoilee ja tekee ruokaa toisilleen. Minä olen aika feministinen välillä eikä hänestäkään löydy pahoja sovinistisuuksia. Vielä kertaakaan ei olla kunnolla tapeltu arkipäiväisyyksistä vaikka joka hetki ollaan vapaa-ajasta melkein yhdessä. Toki kyllähän se aika varmaan joskus tulee.

Minusta tuntuu, että vielä näinkin "pitkän" ajan jälkeen meillä on ensi huuma menossa (toista voi sanoa edellisestä poikaystävästäni, jossa huuma meni 3kk) juuri kun leijonani tuli 4 päivän matkalta, oli minulla´ollut niin ikävä että yksinkertaisesti ain pillahdin itkuun. En todellakaan ole mitään itkijä tyyppiä enkä muutenkaan ruukaa itkeä muiden nähdeen. Nyt vain oli niin kova ikävä. Siinä sitten leijonani kanssa itkettiin ja naurettiin molemmat kun oli ollut niin ikävä. Se oli aivan uskomaton tunne!

Mutta tulipa tästä pitkä kirjoitus!! =)

Onnea teille!