Kokoomus toteaa, että on olemassa tai oli olemassa linnarauha. Niin varmaan olikin, kun kokoomusjohtaja Kypärä-kataien sopi itseään suurempian kanssa ettei perustuslakia muuteta niin, että muutos astuisi voimaan ennen vuotta 2012. Se tulkinta joka oli olemassa vuodesa 2000 lähtien.
Kokoomuspomo nyt ärhentelee, koska joutuu ottamaan kantaa poikkeuslakia säädettäessä, jolla määritellään Sauli Niinistönkin mahdolliset valtaoikeudet. Poikkeuslailla määrätään, että tasavallan presidentti viimekädessä ratkaisee lähetetäänkö suomalaisia miehiä ja naisia Suomen rajojen ulkopuolelle ase kädessä taistelemaan, tekemään pakkorauhaa muualle.
Tärkeimmät valtiosääntöasiantuntija ovat sitä mieltä, että kolmikanta, valtioneuvosto, eduskunta ja presidentti on ainoa oikea ja demokraattinen menettelytapa.
Kokoomus kikkailee tapojensa mukaan ja vetää lyhyimmän korren pitkässä juoksussa.
Olipa outoa katsella, kun kaksi kokoomuksen pirkanmaalaiskansanedustaa keikutti pyrstöään itsenäisyyspäivänän vastaaanotolla. Olisi Sasinki syytä käydä parit kurssit, jotta oppisi säädyllisesti edes tanssimaan ihmisten ilmoilla.
Kokoomuspomo nyt ärhentelee, koska joutuu ottamaan kantaa poikkeuslakia säädettäessä, jolla määritellään Sauli Niinistönkin mahdolliset valtaoikeudet. Poikkeuslailla määrätään, että tasavallan presidentti viimekädessä ratkaisee lähetetäänkö suomalaisia miehiä ja naisia Suomen rajojen ulkopuolelle ase kädessä taistelemaan, tekemään pakkorauhaa muualle.
Tärkeimmät valtiosääntöasiantuntija ovat sitä mieltä, että kolmikanta, valtioneuvosto, eduskunta ja presidentti on ainoa oikea ja demokraattinen menettelytapa.
Kokoomus kikkailee tapojensa mukaan ja vetää lyhyimmän korren pitkässä juoksussa.
Olipa outoa katsella, kun kaksi kokoomuksen pirkanmaalaiskansanedustaa keikutti pyrstöään itsenäisyyspäivänän vastaaanotolla. Olisi Sasinki syytä käydä parit kurssit, jotta oppisi säädyllisesti edes tanssimaan ihmisten ilmoilla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
1) poikkeuslaki on valtiosääntöasiantuntijoiden näkemys oikeasta tavasta hoitaa tämä asia, ei hallituksen
2) Katainen ja moni muu kokoomuslainen poliitikko on sanonut, että kantaa otetaan vasta hallituksen esitykseen. Toivonkin, etä sellainen tulee hyvissä ajoin ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta - siis tänä vuonna.
3) hallituksen esitys on PERUSTUSLAIN MUUTTAMINEN presidentin valtaoikeuksien kohdalta. Johon taas oli sovittu olla puttumatta vuoteen 2012 asti. (ns. linnarauha)
4) jos nämä muut sopijat olisivatkin, sanojesi mukaan, "Kataista suurempia", eikö silloin heidän sanansa pitäisi olla vieläkin luotettavampi?
5) ULKOPARLAMENTAARINEN kolmikantamenettely ei ole tässä asiassa mitenkään relevantti tapa toimia
Koko sopassa minua eniten hämmästyttää se, että sekä Heinäluoma (sd.), että Vanhanen (kesk.) ovat suoraan uhkailleet muita puolueita olematta äänestämättä hallituksen esitystä vastaan. Se on mitä törkeintä halveksuntaa aitoa parlamentarismia vastaan. Mutta jotta asiat riitelevät, eivät ihmiset, en kirjoita kansanedustajalleni olemaan äänestämättä hallituksen esitystä vastaan - ellei se sitten lisää presidentin valtaa.
Heinäluoman motiivi on selkeästi presidentinvaalien porvaririntaman murtamisessa, mutta Vanhasen motiivia minun on vaikea ymmärtää.
Pääministeri veti torjutun esityksen pois ja ilmoitti, että perustuslakia täsmennetään tulkinnanvaraisesta kohdasta siinä järjestyksessä kuin perustuslakeja Suomessa muutetaan.
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:9:0:0,4:9:1:1:2005-12-07,4:344708:1:0:0:0:0:
Uusi ja tulkinnanvarainen perustuslaki otti pois presidentiltä valtaoikeudet EU:ta koskeviin asioihin ja siirsi ne hallitukselle.
Tämä on perustuslakiasiantuntijoiden kanta.
Vastaavasti uusi perustuslaki säilytti presidentillä puolustusvoimien ylipäällikkyyden.
Tämä on toinen tosiasia.
Vanha rauhanturvalaki ei tunne EU:ta, joten sen mukaan on toimittu tähän saakka. Rajanveto perustuslain tulkinnassa tuli eteen vasta uuden kriisinhallintalain käsittelyssä. Siinä presidentti ja hallitus painottivat ylipäällikkyyttä, mutta perustuslakivaliokunta hallituksen valtaoikeuksia kaikissa EU-päätöksissä.
Eduskunta siis totesi perustulakivaliokunnan parlamentaarisilla valtuuksilla, että hallituksen näkemys siitä, että ylipäällikkyys ohittaisi hallituksen valtaoikeudet, ei ole perustuslain mukainen.
Tämä on nyt tosiasia.
Hallitus ei halunnut antaa kriisinhallintalain kjäsittelyn jatkua, vaan teki siitä arvovaltakysymyksen hallituksen ja parlamentaarista valtaa käyttävän eduskunnan välillä vetäessään esityksensä takaisin kesken sen parlamentaarisen käsittelyn ja ryhtymällä syyttelemään perustuslakivaliokuntaa politikoinnista.
Tämä oli parlamentarismin halveksumista ja loukkaus eduskuntaa kohtaan. Niinistö oli aivan oikeassa vaatiessaan eduskunnan puhemiestä tulemaan esiin ja sanomaan oman mielipiteensä kriisinhallintalain käsittelyprosessista.
Nyt hallitus on ilmoittanut, että se aikoo muuttaa perustuslain sellaiseksi, että kriisinhallintalaki menee läpi hallituksen haluamassa muodossa. Tämä merkitsee, että presidentille otetaan takaisin ne valtuudet, jotka uusi perustuslaki oli jo siirtänyt häneltä EU-päätösten osalta hallitukselle.
Tämän takana ei tunnu olevan muuta kuin presidentti Halosen halu säilyttää itsellään aiemmin oillut valta vaikka perustuslakia muuttamalla. Sosiaalidemokraatit tietenkin tukevat presidenttiään ja Vanhanen tietenkin tukee sosiaalidemokraatteja, koska hän haluaa säilyttää punamullan seuraavienkin vaalien jälkeen.
Sosiaalidemokraattien kannan ymmärtää, vaikka heidän rivinsä eivät olekaan yhtenäiset, koska perustuslakivaliokunnan sosiaalidemokraatit äänestivät hallituksen esitystä vastaan
Vanhasen kannan ymmärtää myös, koska hän on huolissaan omasta presidenttiehdokkuudestaan, kun kannatus on alle keskustan kannatuksen, ja on huolissaan myös keskustan kannatuksesta, joka tasaisesti laskenut jo pitkän aikaa.
Heinäluoman ja Vanhasen uhkailut siitä, ettei perustulain muuttamista vastustavilla ole tulemista seuraavien vaalien jälkeiseen hallitukseen ovat käsittämättömiä. Ne voi panna vain sen tiliin, että Heinäluoma on kokematon ja epäpätevä parlamentaariseksi johtajaksi, ja että Vanhanen on täysin sosiaalidemokraattien vietävissä.
HS:n itsenäisyyspäivän pääkirjoitus oli selkeä tuomio hallituksen menettelylle. Nyt on äänestäjien vuoro ratkaista asia.
Vaihtoehtoja on kaksi:
Perustuslain, puolueiden keskeisten sopimusten noudattaminen ja parlamentarismin kunnioittaminen, eli Niinistön äänestäminen.
Paluu puoluejohtajien kabinettivaltaan, jossa vallanhimo ja salainen kähmintä palaa politiikkaan sosiaalidemoktraattien ja keskustan lehmänkauppojen muodossa, eli Halosen tai Vanhasen äänestäminen.
Sama asetelma toistuu eduskuntavaaleissa reilun vuoden kuluttua. Tämä merkitsee Niinistön aseman selvää vahvistumista ja kokoomukselle aikaisempaa voimakkaampaa kannatuksen kasvua.
Vanhanen ei ole vaihtoehto Haloselle.
Ainoa vaihtoehto Haloselle on Niinistö.
Tämä on fakta.
Kyllä eduskunta eli parlamentarismi olisi sen asian hoitanut, mut kun hätähousut vetävät esityksenä pois. Nurin tuollaisen hallituksen pitäs mennä.
Kriisinlakiesityksen käsittelyn jatkaminen olisi merkinnyt kompromissien hakemista perustuslakivaliokunnan kannan ja Halosen halujen välillä.
Vanhanen ei uskaltanut lähteä uhmaamaan Halosen vallantavoittelua, vaan veti lain pois ja rupesi politikoimaan Heinäluoman mukana perustuslain muuttamisella.
Heinäluomasta on päästävä eroon. Ei parlamentarismissa uhkailla, vaan neuvotellaan.
Lipposen aloitteesta oli tehty sopimus, johon Vanhanen, katainen ja Enestam yhtyivät, ettei presidentin valtaoikeuksia muuteta ennen vuotta 2012.
Katainen on oikeassa kun hän kysyy Lipposen kantaa siihen ovatko Heinäluoma Lipposen seuraajana ja Vanhanen tämän adjutanttina nyt sopimuksen linjoilla vai eivät.
Mistä johtunee, ettei Lipponen saa sanaa suustaan?
Onko oletettavissa, että hän on samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, ettei hallitukselta saa ottaa pois sille kuuluvaa EU-päätösvaltaa ja näin lisätä presidentin valtaa.
Heinäluoman puheet ovat äänestäjien hämäämistä, kun Heinäluoma väittää, että presidentillä muka vain säilytettäisi tälle aiemmin kuulunut valta, ikään kuin sitä ei olisikaan siirretty hallitukselle kaikkien EU-päätösten osalta jo silloin, kun uusi perustuslaki hyväksyttiin.