Laskelmien vastuukysymys

Tuspooli

Niin tuossa on ollut monenlaista asiaa laskelmista. Yksi asia jäi vaivaamaan, kun vtx mainitsi myös niiden tulevan pakollisiksi siinä suhteessa, että ne täytyy olla tarkastajalla kourassa sitten, kun tarkastuksen aika koittaa.
Muutaman mielestä näin on jo toimittu pitempiä aikoja. Kyllä passaa minulle.

Kysymys:

Nyt kun sitten laskelmat on pakko esittää tarkastuksessa ja ne on oltava käyttöönottotarkastuksessa ja niiden olemassa olo kuitataan käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan. Siis urakoitsija kuittaa.
Urakoitsija vastaa aina kaikista asennuksiin liittyvistä asioista ja tekee tarkastukset.
Urakoitsijan ei sitten tarvitse tehdä käyttöönottotarkastuksessa tiettyjä mittauksia ollenkaan, kun käytössä on laskelmat.

Sitten on tämä sekoittava asia, että suunnitelmien tekemiseen ei tarvitse enää hakea pätevyyttä ja lupia.

Nyt kun nämä suunnitelmat (laskelmat) laitetaan pöytäkirjaan ja todetaan niiden olemassa olo.

NIIN SE VARSINAINEN KYSYMYS: KUKA NIIDEN OIKEELLISUUDESTA VASTAA?

Minä olen sitä mieltä vahvasti, että se on urakoitsija aina, joka niistä vastaa, jos jotain sattuu.

Joku varmaan tietää käytännön, koska näin on jossain päin Suomea toimittu jo pitemmän aikaa kuulemma. Ainakin mitä olen seurannut tätä palstaa.

Laskelma-asia on ok minun puolestani, mutta tietääkö, miten esimerkiksi urakoitsijat varmistaa niiden laskelmien paikkaansa pitävyyden? Se on mielestäni pakko tehdä, jos jättää mittaukset välistä. Suunnittelija ei lain mukaan vastaa niistä. Siis tarkoitan sitä, mitä sähkölaissa tarkoitetaan tästä mittaus/laskelma-asiasta. Suunnittelijoilla on muita kautta kyllä vastuut, mutta se on eri asia.
Tekeekö urakoitsijat jatkossa omat laskelmat? Miten asiat voi jättää hyvässä lykyssä täysin pätemättömän suunnittelijan varaan?

He tekevät laskelmat, jotka asiasta vastaa on minun mielipiteeni asiaan? Eli urakoitsijan pitää tehdä ne myös. Muuten lain henki ei täyty.

Ymmärrätte varmaan mitä ajan takaa. Minun mielestäni tässä on jotain häikkää nyt. Jos tämä on tulossa yleiseksi tavaksi, niin miten se tehdään käytännössä työmailla?
Onko ollut joku tukesin tiedote "ajankohtaista asiaa urakoitsijoille" tms.

34

2803

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • suunnittelijaaaa

      "Miten asiat voi jättää hyvässä lykyssä täysin pätemättömän suunnittelijan varaan?"

      Miksi sähkösuunnittelija on mielestäsi pätemätön? Eihän kukaan ilman koulutusta "pystymetsästä" mihinkään suunnittelemaan pääse? Nuo laskelmat on kyllä aika simppeleitä ja varmaan löytyy mitoitusohjelmatkin ne tekemään.

      Jos tarkoitat että suunnittelijalla ei ole "virallista sähköpätevyyttä", niin sehän ei vielä merkitse mitään muuta kuin että ko. suunnittelija ei ole ollut työmaalla 2-3 vuotta vetämässä kaapeleita ja ruuvaamassa rasioita seinään. Ilman sitähän ei "pätevyyttä" nykyjään saa vaikka miten osaisi teorian jota ne laskut on.

      • harrastelijarakentaja-suunn...

        "suunnitelmien tekemiseen ei tarvitse enää hakea pätevyyttä ja lupia"

        Mie itte teen laskelmat ja urakoitsija toteaa niiden olemassaolon niin homma on pihvi.

        (ja multa puuttuu alan tutkinnot)


      • Säkäri

        Voisin sanoa muutaman sähkösuunnittelutoimiston nimet, jotka tekevät järjestään täyttä paskaa. Mutta enpä sano. Onhan se kiva joskus tehdä niitä suunnittelutöitä työmaalla itsekkin, kun eivät työpöydän takana osanneet. Joskus vaan ärsyttää kun joutuu kantamaan sitä kuulakärkikynää mukana että voi tuhria ne kuvat.

        Jos ei osaa, niin piirtäkää mieluummin vaan ne pisteet sinne ilman johdotuksia, niin lopputulos on siistimpi. Ryhmänumeroitahan ei suunnittelijat ole jaksaneet kuviin piirtää ties kuinka moneen aikaan. Kohta varmaan ruotokaavioistakin puuttuu numerointi..EIkus ne muuten puuttuukin jo osasta!


    • kaikesta

      eli siitä että käyttää pätevää suunnittelijaa ja siitä että urakoitsija tekee suunnitelmien mukaan ne sähköt ja tarkastaa tekeleensä tai tekee ainakin tarkastuspöytäkirjan rakennustarkastajan käyntiä varten.

      Pientalotyömaalle ei tarvita eikä päästetä erillisiä sähkötarkastajia.

      Laskelmat saa jäädä suunnittelijan laatikkoon tai vetäköön piuhat hatusta tai ulkomuistista.

      Vtx pantu hiljaisesksi? Rupesi vaatimaan liikoja eli vaikeuttamaan liiketoimintaa. Poliitikot tatttui peliin ja määräyksiä muutetaan jos on tarvetta.

    • Tuspooli

      tarkkaan. En ole laskelmia vastaan. En aliarvioi suunnittelijoita. Päin vastoin.
      Kiinnostaa tietää pelkästään tämä vastuu asia ja se miten se todennetaan.
      Tuossa joku jo viittasi tavallaan rakennuslakiin.
      Onhan se sitä kautta se suunnittelija vastuussa.
      Sekin asia jää rakentajan, rakennuslaissa määrätyn pääsuunnittelijan ja kunnan rakennustarkastajan vastuulle sitten. Minusta sekin on sähköasioissa aika vieras systeemi. Mutta kukaan ei ole vielä ainakaan keksinyt tai kertonut muuta reittiä selvittää sitä vastuuta. Tuota kautta pääsuunnittelija vastaa koko hankkeen suunnittelusta. Eli käytännössä joku rakennusinsinööri vastaa sitten oikosulkulaskelmien paikkaansa pitävyydestä.

      Siis onko niin, että urakoitsija voi jättää mittauksista osan tekemättä, toteamalla, että kohteeseen on haettu rakennuslupa.
      Kun rakennuslupa on haettu, niin sille kohteelle täytyy olla nimetty pääsuunnittelija (yleensä rakennusinsinööri tms.) ja vastaava mestari.
      Rakennuslaissa on taas määrätty se, että pääsuunnittelijan vastuulla on käyttää vain ammattitaitoista suunnitteluporukkaa, joka alalta. Tätä valvoo sitten kunnan rakennustarkastaja.

      Onko laskelmien pätevyys tuon rakennuslain varassa vai onko muuta, millä se asia selviää?

      En todellakaan halveraa suunnittelua, mutta se on tosiasia, että se ei ole urakoinnin tapaan sähkölaissa määritelty, mitä tulee siihen ammattitaidon näyttöön sekä pätevyys- ja lupa-asioihin.

      Eli miten se käyttöönottotarkastuksessa todennetaan ja miten asia kuuluu kirjata ylös niin, että se asia on myös jatkossa sieltä löydettävissä?

      Nyt en halua kinata siitä, kuka tekee ja miten ne tehdään... Ainoastaan tuon laskelmien pätevyyden todentaminen käytännössä kiinnostaa.
      Pitäisi kiinnostaa muitakin, jos tämä käytäntö on yleistä tai tulossa jatkossa yleiseksi.

      • suunnittelijaaaa

        Kyllä sähköturvallisuuslaki määrittelee myös suunnittelun vastuunalaiseksi toiminnaksi:

        STL 410/1996, 54§: "Joka korjaa tai huoltaa, suunnittelee, rakentaa,...sähkölaitteistoja annettujen säädösten tai määräysten vastaisesti, ...on tuomittava sähköturvallisuutta koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon".

        Suunnittelun ammattitaito näytetään käytännössä jollain tutkinnolla sähköalalta. Työnantajan asia on sitten palkata päteviä suunnittelijoita, koska TA kantaa vastuun viimekädessä.


      • Tuspooli
        suunnittelijaaaa kirjoitti:

        Kyllä sähköturvallisuuslaki määrittelee myös suunnittelun vastuunalaiseksi toiminnaksi:

        STL 410/1996, 54§: "Joka korjaa tai huoltaa, suunnittelee, rakentaa,...sähkölaitteistoja annettujen säädösten tai määräysten vastaisesti, ...on tuomittava sähköturvallisuutta koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon".

        Suunnittelun ammattitaito näytetään käytännössä jollain tutkinnolla sähköalalta. Työnantajan asia on sitten palkata päteviä suunnittelijoita, koska TA kantaa vastuun viimekädessä.

        todennetaan työmaalla, kun käyttöönottotarkastuksen aika koittaa?
        Se kiinnostaisi tällä kertaa. Ne laskelmathan pitää silloin olla urakoitsijan käytettävissä. Miten urakoitsija varmistaa tuon pätevyysasian suunnittelijan kohdalla? Miten siinä menetellään käytännössä?

        Tuo on ihan totta mitä sanot suunnittelijan pätevyyksistä. En ole yhtään eri mieltä siitä.


    • vastuuta

      Suunnittelijan vastuu on sitä, että annetaan uudet suunnitelmat jos jotakin meni pieleen, eli käytännössä ei vastuuta. Sama asia kaikkien suunnittelijoiden kohdalla, ei vain sähkösuunnittelijan.
      Vai onko joku kuullut, että suunnittelija olisi joutunut joskus jotakin maksamaan?

      • aretwery

        Samahan koskee kaikkia _työntekijöitä_, korkeintaan työpaikka voi olla vaarassa jos sekään. Yritykset tekee sopimukset ja kantaa vastuut niistä, ei se asentaja mokiaan joudu maksamaan sen paremmin kuin suunnittelijakaan. Asentajan mokat on vaan yleensä halvempia, koska homma on niin paljon yksinkertaisempaa.


      • Konsulttipelle

        oikeassa elämässä. Liikut aika pienillä työmailla. Oletkohan ollut koskaan yhdessäkään työmaakokouksessa? Eihän niissä muuta etsitäkkään kuin syyllisiä. Meinaatko, ettei suunnittelijat ole koskaan ollut syyllistettyinä noissa kokouksissa, kun maksajaa haetaan.

        Katsoppa sopimusasiakirjoja malliksi RT-kortistosta, St-kortistosta tai skol:in KSE 1995, niin alat hieman älyämään. Varsinkin KSE:ssä on selkeesti kerrottu, miten ja minkä paljon suunnittelija maksaa virheistään. Sitä käytetään usein suunnittelusopimus pohjana. Ei noita sopimuksia kukaan huvikseen tee. Ne tehdään siksi, että syyllinen on helpompi kaivaa esiin.
        Kaikissa ns. projekteissa, syyllinen kaivetaan aina esille. Eli maksaja.
        Sopimukset on olemassa ja niitä käytetään aina. Valmiit sopimus pohjat on mm. ST 41.30.
        Myös KSE 1995 on aika selvästi kerrottu vastuut. Siellä on kerrottu mm. että suunnitelmat pitää tehdä voimassa olevia lakeja ja määräyksiä mukaillen. Eli suunnitelmia tehdessä pitää sitä sfs6000:sta noudattaa ja Suomen lakeja.
        Lisäksi vähänkään isommissa projekteissa on sakkopykäliä.

        Kyllä olen kuullut, että suunnittelija on joutunut maksamaan. Olen kuullut, että suunnittelija on joutunut vastuuseen hengenvaarallisien koneiden suunnittelusta, kuolemantuottamuksesta,....


      • tilaaja

        Tiedän tapauksen jossa suunnitelija huolimattomuuttaan suunniteli suurjännitekaapelin liian lyhyeksi tarjouspyyntöasiakirjoihin.

        Tarvittavan lisäkaapelin ja sen asennuksen n.4.000e) maksoi suunnittelija.

        Sunnittelijalla se vasta vastuu onkin.


    • se tullut jo aiemmin

      esille, että vaatimus ei ole "tulossa" vaan on ollut jo pitkään olemassa?

      • Sähköjäbä

        siitä on kait kysymys. Mutta kukaan ei tiedä miten asia hoidetaan. Laskelmien tekemisestä ja tarpeellisuudesta ei kukaan nyt keskustele, eikä siitä, miten asiat lasketaan tai pitää laskea. Se on selvää jo kaikille.

        Nyt taitaa olla kysymys siitä, miten ne laskelmat esitetään käyttöönottotarkastuksessa ja kuka ne laskelmat hyväksyy oikein tehdyiksi. Mihin ne arkistoidaan. Kuka hyväksyy, että laskelmat tehnyt kaveri on pätevä tekemään ne.
        Tällä perusteella voimme jättää muutaman lakisääteisen mittauksen tekemättä.

        Urakoitsija ei voi kuitata asiaa:
        "..laskelmat on olemassa. Nyt ei sitten tarvitse mitata sitä ja sitä.. Ei kun seuraavalle työmaalle vaan sitten"

        Riittääkö, että laskelmat on olemassa vai tarvitseeko ne olla myös oikein? Kuka vastaa ja miten, että ne on oikein? Ei kai asiaa voi jättää arvailujen varaan. Sulakkeiden palamisajat jää sen varaan, miten pätevä suunnittelija sattuu kohdalle. Niinkö se menee?
        Kyllä sähköalalla on aika tarkkaa muuten.

        Tämä olisi kyllä mielenkiintoista tietää.
        Itselläni ei ole havaintoa, miten asioiden laatu varmistetaan.


    • Mittarimies

      "Joku varmaan tietää käytännön, koska näin on jossain päin Suomea toimittu jo pitemmän aikaa kuulemma. Ainakin mitä olen seurannut tätä palstaa."

      Laskelmat on ollut tosiaankin pitkän aikaa pakollisia. Ne kuulemma pitää vetää esille työmailla. Se tarkastajakin oli kysellyt niitä työmaillaan jopa johtavilta suunnittelutoimistoilta.
      Näinhän täällä uhotaan, mutta älä pelkää kukaan ei täällä tiedä.

      Tosiaankin miten ne laskelmat esitetään käyttöönottotarkastuksessa sekä kuka ne hyväksyy?

      On kummallisen hiljaista kun kysytään, miten se käytännössä tehdään. Asiantuntijat vaikenee. Pientä vittuilua aiheen ohi tietysti tulee, sehän on aina vakio, mutta itse kysymykseen ei kukaan osaa vastata. Tämä on ihmeellistä. Kyseessä on kuitenkin aika simppeli kysymys. Melkein päivittäisestä rutiinistahan tässä puhutaan. Vai puhutaanko?

      Tuspooli tämä sun kysymys todistaa pitkälle tämän sakin asiantuntemuksen. Kenelläkään ei ole kokemusta sähköasennusten käyttöönotosta. Et saa koskaan täältä vastausta. Tiedät varmaan itsekkin sen.

      Ihmeellistä on miten, hiljaista asiantuntija rintamalla on.

      Tietääkö se vanhempisuunnittelija miten ne laskelmat pitää esittää siellä käyttöönottotarkastuksessa? Olet varmaan joutunut niitä esittämään, jos ne on ihan pakollisia siellä vetää esille, kuten täällä on väitetty.

      Olisi kiva, jos joku olisi käynyt joskus työmaalla silloin, kun mitataan, tarkastetaan sekä täytetään pöytäkirjaa.

      Onko joku urakoitsija linjoilla, joka on jättänyt automaattisten poiskytkentöjen mittaukset väliin, kun kourassa on ollut laskentatulokset? Miten menettelit niiden laskentatuloksien kanssa? Miten kirjasit asian pöytäkirjaan?
      Tämä on se olellinen asia.

      • puhetta

        jotta mittaukset voisi jättää tekemättä, jos on esittää jotain teorettisia laskelmia. Pistorasioden yms. oikosulkuvirtamittaushan on tehtävä, jotta tietää onko kytketty oikein ja onko liitokset kunnolla tehty. Mittaamalla kaikki on helpompi tehdä kuin esittää jotain laskelmia, jos ja kun niitä ei vaadita. Pitkissä pääjohdoissa ja kuormittuvissa voimajohdoissa on jännitehäviö yms. laskelmat paikallaan tehdä, mutta käytännössä ei turhaan kannata aikaa haaskata joka kaapelinpätkän laskentaan. Ryhmäjohtojen sulakekokoja vastaavat pituudet saa helposti valmiista taulukosta katsomalla, taulukoita on pilvin pimein alan kirjoissa ja tällöinkin lopputulos mitataan.


      • Mittarimies
        puhetta kirjoitti:

        jotta mittaukset voisi jättää tekemättä, jos on esittää jotain teorettisia laskelmia. Pistorasioden yms. oikosulkuvirtamittaushan on tehtävä, jotta tietää onko kytketty oikein ja onko liitokset kunnolla tehty. Mittaamalla kaikki on helpompi tehdä kuin esittää jotain laskelmia, jos ja kun niitä ei vaadita. Pitkissä pääjohdoissa ja kuormittuvissa voimajohdoissa on jännitehäviö yms. laskelmat paikallaan tehdä, mutta käytännössä ei turhaan kannata aikaa haaskata joka kaapelinpätkän laskentaan. Ryhmäjohtojen sulakekokoja vastaavat pituudet saa helposti valmiista taulukosta katsomalla, taulukoita on pilvin pimein alan kirjoissa ja tällöinkin lopputulos mitataan.

        Tulee taas taas yksi asiantuntija joka ei osaa lukea kysymystä ollenkaan. Mihinkähän kysymykseen tämäkin kaveri on vastaavinaan? Lueppa ensin tuosta alusta tuo tuspoolin kysymys ja vastaa sitten.
        Tuota samaa on jankattu joka otsikon alla. Vastaa nyt tuohon kysymykseen.
        Se laskelma-asia on käyty moneen kertaan läpi täällä. Oletko ollut reissussa?
        Se on jo selvä, että ne pitää tehdä. Jatkossa ne pitää esittää tarkastuksen yhteydessä. Näin vtx sanoi. Ole hyvä ja vastaa tuohon kysymykseen. Mitään näsäviisauksia mittauksista ei kaipaa nyt kukaan. Sekin on täällä selvitetty, mistä kohtaa se määräys, laskelmien tekemiseen löytyy. Katsele noita aiempia keskusteluja. Nyt ei puhuta ollenkaan siitä.


      • edelliseen
        Mittarimies kirjoitti:

        Tulee taas taas yksi asiantuntija joka ei osaa lukea kysymystä ollenkaan. Mihinkähän kysymykseen tämäkin kaveri on vastaavinaan? Lueppa ensin tuosta alusta tuo tuspoolin kysymys ja vastaa sitten.
        Tuota samaa on jankattu joka otsikon alla. Vastaa nyt tuohon kysymykseen.
        Se laskelma-asia on käyty moneen kertaan läpi täällä. Oletko ollut reissussa?
        Se on jo selvä, että ne pitää tehdä. Jatkossa ne pitää esittää tarkastuksen yhteydessä. Näin vtx sanoi. Ole hyvä ja vastaa tuohon kysymykseen. Mitään näsäviisauksia mittauksista ei kaipaa nyt kukaan. Sekin on täällä selvitetty, mistä kohtaa se määräys, laskelmien tekemiseen löytyy. Katsele noita aiempia keskusteluja. Nyt ei puhuta ollenkaan siitä.

        Mitä mittarimies tekee ammatikseen, oletko asennuspuolella. Itse olen ollut sähkasennushommissa asentamassa ja suunnittelussa jo yli neljäkymmentä vuotta. Nykyisin teen kymmeniä talojen ja hallien ja teollisuustilojen suunnitelmia vuodessa. Yhtään ainoata kertaa ei kukaan eikä mikään tarkastaja ole kysynyt minkäänlaista laskelmaa tähän päivään mennessä, enkä asiakkailtakaan ole kuullut tämmöisiä kyseltävän. Ennenvanhaan tehtiin jännitealanemalaskelmat ja merkittiin esim. nousukaavioon, nykyisin ei edes niitä ole vaadittu. Se että niitä ei ole vaadittu tai merkitty papereihin ei tarkoita sitä etteikö niitä suunnitteluvaiheessa tehdä. Mikäli uudet määräykset vaatii merkinnät piirustuksiin, silloinhan ne tietysti merkitään sinne.Näin eteläsuomessa.


      • näkemys
        edelliseen kirjoitti:

        Mitä mittarimies tekee ammatikseen, oletko asennuspuolella. Itse olen ollut sähkasennushommissa asentamassa ja suunnittelussa jo yli neljäkymmentä vuotta. Nykyisin teen kymmeniä talojen ja hallien ja teollisuustilojen suunnitelmia vuodessa. Yhtään ainoata kertaa ei kukaan eikä mikään tarkastaja ole kysynyt minkäänlaista laskelmaa tähän päivään mennessä, enkä asiakkailtakaan ole kuullut tämmöisiä kyseltävän. Ennenvanhaan tehtiin jännitealanemalaskelmat ja merkittiin esim. nousukaavioon, nykyisin ei edes niitä ole vaadittu. Se että niitä ei ole vaadittu tai merkitty papereihin ei tarkoita sitä etteikö niitä suunnitteluvaiheessa tehdä. Mikäli uudet määräykset vaatii merkinnät piirustuksiin, silloinhan ne tietysti merkitään sinne.Näin eteläsuomessa.

        vastuusta. Valmiista asennuksesta vastaa urakoitsija, mitaten ja todeten että asennukset täyttävät määräykset. Mikäli suunnitelmissa on virhe, joka ei ole määräysten vastainen, mutta ei toimi, nousujohto on liian pieni tms. virhe, niin siitä vastaa suunnittelija rakennuttajalle, eli häjy rakennuttaja maksattaa uusimisen suunnittelijalla. Rakennustyömailla ei voida toimia pelkkien ennekkolaskelmien varassa ryhmäjohtojen osalla, koska niiden pituudet voi poiketa laskentapituuksista, vaan mittaukset on aina tehtävä paikanpäällä.


      • joskus..
        Mittarimies kirjoitti:

        Tulee taas taas yksi asiantuntija joka ei osaa lukea kysymystä ollenkaan. Mihinkähän kysymykseen tämäkin kaveri on vastaavinaan? Lueppa ensin tuosta alusta tuo tuspoolin kysymys ja vastaa sitten.
        Tuota samaa on jankattu joka otsikon alla. Vastaa nyt tuohon kysymykseen.
        Se laskelma-asia on käyty moneen kertaan läpi täällä. Oletko ollut reissussa?
        Se on jo selvä, että ne pitää tehdä. Jatkossa ne pitää esittää tarkastuksen yhteydessä. Näin vtx sanoi. Ole hyvä ja vastaa tuohon kysymykseen. Mitään näsäviisauksia mittauksista ei kaipaa nyt kukaan. Sekin on täällä selvitetty, mistä kohtaa se määräys, laskelmien tekemiseen löytyy. Katsele noita aiempia keskusteluja. Nyt ei puhuta ollenkaan siitä.

        vaaditaan niin ei niitä silti kukaan tarkasta eikä hyväksy, tarkastaja vain merkitsee pöytäkirjaan ruksin että laskelmat on nähty tai olemassa. Ja suunnittelijatulostaa ne hiiren painalluksella tarkastajia varten.

        Vastuu laskujen pitävyydestä on aina tekijällä tai tekijän työnantajalla.

        Laskelmat kaivetaan esiin vasta tutkijalautakunnan toimesta suuren vahingon jälkeen.


      • Tuspooli
        näkemys kirjoitti:

        vastuusta. Valmiista asennuksesta vastaa urakoitsija, mitaten ja todeten että asennukset täyttävät määräykset. Mikäli suunnitelmissa on virhe, joka ei ole määräysten vastainen, mutta ei toimi, nousujohto on liian pieni tms. virhe, niin siitä vastaa suunnittelija rakennuttajalle, eli häjy rakennuttaja maksattaa uusimisen suunnittelijalla. Rakennustyömailla ei voida toimia pelkkien ennekkolaskelmien varassa ryhmäjohtojen osalla, koska niiden pituudet voi poiketa laskentapituuksista, vaan mittaukset on aina tehtävä paikanpäällä.

        Nyt alkaa tulee aiheeseen liittyvää asiaa.
        Minä laitoin koko kysymyksen alulle vähän tuon saman asian tähden, koska työmailla tehdään asiat erityylillä, kuin tämän palstan asiantuntijat antaa ymmärtää.

        Minua kiinnostaa jokainen asiallinen kommentti tähän asiaan.

        Kertaan vielä mikä tässä mättää.

        Se on kyllä selvää, että aina pitää mitata, jos laskelmia ei ole. Suunnitteliat ei anna yleensä laskelmia urakoitsijan käyttöön. Tämä on täällä päin käytäntö.

        Täällä on väitetty, että laskelmat on pakolliset.
        Tavallaanhan ne on aina pakollisia, koska suunnittelua ei voi tehdä ilman laskemista.

        Mutta nyt on väitetty, että ne laskelmat on oltava aina käyttöönottotarkastuksessa. Tämä käytäntö on aivan uutta. Urakoitsijat ei niitä laskelmia näe täällä päin.
        Olen tulkinnut asian silleen, että niitä ei tarvitse lahetellä työmaille, kuten vtx mainosti. Muuten suunnittelijat laittaisi ne vaikka työselityksen liitteeksi mukaan. Mutta eipä ole näkynyt.

        Asioita sekoittaa sfs6000 kohta 611.3, missä suunnitelmat vaaditaan. Siitä saa käsityksen, että vain yksittäistapauksissa ei ole laskelmia käytössä.
        Omasta mielestäni käytäntö on ihan päin vastainen, että vain yksittäistapauksessa ne on käytössä työmaalla, käyttöönottotilanteessa.

        Sfs6000 kohta 612.61. sekoittaa lisää, missä sanotaan selvästi, että kyseiset mittaukset eivät ole ollenkaan tarpeen, jos käytettävissä on em. laskelmat.
        Tätä kohtaa itse tulkitsen kirjaimellisesti.
        Olen muutaman hankalasti mitattavan tapauksen ennemmin laskenut. Sen laskelman olen liittänyt pöytäkirjaan.

        Mikähän tässä on se oikea tulkinta noista sfs6000 pykälistä?

        Mutta jos jossain päin Suomea olisi tämä laskelmien esityspakko käytännössä, niin he voisivat valaista miten se asia kirjataan ylös.
        Jos urakoitsija itse tekee jonkun laskelman, niin sehän liitetään siihen pöytäkirjaan. Mutta jos urakoitsija luistaa mittauksista jonkun toisen tekemien laskelmien avulla, niin se pitää näkyä jotenkin tarkastuspöytäkirjassa tms. , mutta miten? Sekä miten urakoitsija ja asiakas vakuuttuu, että laskelmat on oikein? Jääkö sellaisessa tapauksessa vastuu asennuksista osittain suunnittelijalle? Minun mielestäni jää.
        Itse en suostu ottamaan vastuulleni asennuksia, joita ei tarvinnut mitata ja niistä on laskelmat. Enkä tietenkään mittaa, jos ne on käytössä. Suunnittelija vastaa niiltä osin asennuksista ja suojalaitteiden toiminnasta. Se on taas ristiriidassa sen yleisen tosiasian kanssa, että urakoitsija vastaa viimekädessä asennuksista.

        Jotain kummallista tässä asiassa on mielestäni, jos ne laskelmat tulee olla nähtävillä käyttöönottotarkastuksessa.


      • tapaukset
        Tuspooli kirjoitti:

        Nyt alkaa tulee aiheeseen liittyvää asiaa.
        Minä laitoin koko kysymyksen alulle vähän tuon saman asian tähden, koska työmailla tehdään asiat erityylillä, kuin tämän palstan asiantuntijat antaa ymmärtää.

        Minua kiinnostaa jokainen asiallinen kommentti tähän asiaan.

        Kertaan vielä mikä tässä mättää.

        Se on kyllä selvää, että aina pitää mitata, jos laskelmia ei ole. Suunnitteliat ei anna yleensä laskelmia urakoitsijan käyttöön. Tämä on täällä päin käytäntö.

        Täällä on väitetty, että laskelmat on pakolliset.
        Tavallaanhan ne on aina pakollisia, koska suunnittelua ei voi tehdä ilman laskemista.

        Mutta nyt on väitetty, että ne laskelmat on oltava aina käyttöönottotarkastuksessa. Tämä käytäntö on aivan uutta. Urakoitsijat ei niitä laskelmia näe täällä päin.
        Olen tulkinnut asian silleen, että niitä ei tarvitse lahetellä työmaille, kuten vtx mainosti. Muuten suunnittelijat laittaisi ne vaikka työselityksen liitteeksi mukaan. Mutta eipä ole näkynyt.

        Asioita sekoittaa sfs6000 kohta 611.3, missä suunnitelmat vaaditaan. Siitä saa käsityksen, että vain yksittäistapauksissa ei ole laskelmia käytössä.
        Omasta mielestäni käytäntö on ihan päin vastainen, että vain yksittäistapauksessa ne on käytössä työmaalla, käyttöönottotilanteessa.

        Sfs6000 kohta 612.61. sekoittaa lisää, missä sanotaan selvästi, että kyseiset mittaukset eivät ole ollenkaan tarpeen, jos käytettävissä on em. laskelmat.
        Tätä kohtaa itse tulkitsen kirjaimellisesti.
        Olen muutaman hankalasti mitattavan tapauksen ennemmin laskenut. Sen laskelman olen liittänyt pöytäkirjaan.

        Mikähän tässä on se oikea tulkinta noista sfs6000 pykälistä?

        Mutta jos jossain päin Suomea olisi tämä laskelmien esityspakko käytännössä, niin he voisivat valaista miten se asia kirjataan ylös.
        Jos urakoitsija itse tekee jonkun laskelman, niin sehän liitetään siihen pöytäkirjaan. Mutta jos urakoitsija luistaa mittauksista jonkun toisen tekemien laskelmien avulla, niin se pitää näkyä jotenkin tarkastuspöytäkirjassa tms. , mutta miten? Sekä miten urakoitsija ja asiakas vakuuttuu, että laskelmat on oikein? Jääkö sellaisessa tapauksessa vastuu asennuksista osittain suunnittelijalle? Minun mielestäni jää.
        Itse en suostu ottamaan vastuulleni asennuksia, joita ei tarvinnut mitata ja niistä on laskelmat. Enkä tietenkään mittaa, jos ne on käytössä. Suunnittelija vastaa niiltä osin asennuksista ja suojalaitteiden toiminnasta. Se on taas ristiriidassa sen yleisen tosiasian kanssa, että urakoitsija vastaa viimekädessä asennuksista.

        Jotain kummallista tässä asiassa on mielestäni, jos ne laskelmat tulee olla nähtävillä käyttöönottotarkastuksessa.

        katsota käppyröistä ja ulkomuistista ja jos tulostaa käyrästön tarkastukseen, niin mitä siitäkään on apua ja kenelle.


      • Tuspooli
        tapaukset kirjoitti:

        katsota käppyröistä ja ulkomuistista ja jos tulostaa käyrästön tarkastukseen, niin mitä siitäkään on apua ja kenelle.

        mahdat tällä oikein tarkoittaa?

        "eikös selvät katsota käppyröistä ja ulkomuistista ja jos tulostaa käyrästön tarkastukseen, niin mitä siitäkään on apua ja kenelle. "

        Onkohan ne selviä tapauksia, jos niistä ei ole apua kenellekkään?

        Tämä menee nyt aiheen ohi, mutta jos sinulla on vaikka keskellä peltoa kaivo, siellä vaikkapa pumppu ja matkaa 150m.
        Mittaa keskuksen Ik. Sen jälkeen otat D1-98 kirjan ja katsot siitä ettei kaapelissa ole liikaa pituutta kyseisen suojalaitteen suhteen.
        Otat kopion sivusta, ympyröit sen tapauksen, liität sen käyttöönottopöytäkirjan liitteeksi.
        Mittausta ei tarvinnut tehdä.
        PE-johtavuusmittaus jäi jäljelle ja se on yleensä helpommin tehty, kuin moottorin kytkentäkoppaa ei tarvitse availla. Sanotaanko näin, että asennukset valmistuu joskus nopeemmin, kun vähän fundeeraa.
        Se ei ole aina niin simppeliä mittailla, jonkun nosturin nokassa olevan moottorin oikosulkuvirtaa. Joskus on helpompi tehdä mittaus alhaalla keskuksella ja katsoa taulukosta. Kaapelin pituudenkin voi hatusta liioitella, niin varmaan menee oikein.


      • Dengsiouping
        joskus.. kirjoitti:

        vaaditaan niin ei niitä silti kukaan tarkasta eikä hyväksy, tarkastaja vain merkitsee pöytäkirjaan ruksin että laskelmat on nähty tai olemassa. Ja suunnittelijatulostaa ne hiiren painalluksella tarkastajia varten.

        Vastuu laskujen pitävyydestä on aina tekijällä tai tekijän työnantajalla.

        Laskelmat kaivetaan esiin vasta tutkijalautakunnan toimesta suuren vahingon jälkeen.

        suunnittelijahan ehtii tarkistaa ja korjata ne laskelmat edullisempaan suuntaan omalta kannaltaa, kun kuulee huhun, että on tehnyt pahan suunnitteluvirheen. Suunnittelija valitsee laskelmaansa oikeat kaapelit ja suojalaitteet. Tulostaa sen hiiren painalluksella. Selitys on valmiina:
        "urakoitsija on vetänyt hatusta kaapelit, eikä ole älynnyt tarkistaa asioita"

        Ei kuulosta oikein selkeeltä systeemiltä tuo rasti lomakkeeseen: laskelmat on olemassa.
        Kyllä ne tulokset pitää johonkin arkistoida. Eihän siinä ole mitään järkeä muuten.

        Onko tuo nyt se virallinen toimintatapa, mitä tuspooli peräänkuuluttaa vai sinun oma keksitty versio aiheesta? Toimitaanko teilläpäin työmailla noin? Miksi se paikallinen urakoitsija ei arkistoi niitä mittauspöytäkirjan liitteksi, jos ne tulostetaan tarkastajaa varten? Heitetäänkö ne roskiin sitten, kun on laitettu se rasti siihen ruutuun? Käsittämätön systeemi.


      • toimii niin
        Dengsiouping kirjoitti:

        suunnittelijahan ehtii tarkistaa ja korjata ne laskelmat edullisempaan suuntaan omalta kannaltaa, kun kuulee huhun, että on tehnyt pahan suunnitteluvirheen. Suunnittelija valitsee laskelmaansa oikeat kaapelit ja suojalaitteet. Tulostaa sen hiiren painalluksella. Selitys on valmiina:
        "urakoitsija on vetänyt hatusta kaapelit, eikä ole älynnyt tarkistaa asioita"

        Ei kuulosta oikein selkeeltä systeemiltä tuo rasti lomakkeeseen: laskelmat on olemassa.
        Kyllä ne tulokset pitää johonkin arkistoida. Eihän siinä ole mitään järkeä muuten.

        Onko tuo nyt se virallinen toimintatapa, mitä tuspooli peräänkuuluttaa vai sinun oma keksitty versio aiheesta? Toimitaanko teilläpäin työmailla noin? Miksi se paikallinen urakoitsija ei arkistoi niitä mittauspöytäkirjan liitteksi, jos ne tulostetaan tarkastajaa varten? Heitetäänkö ne roskiin sitten, kun on laitettu se rasti siihen ruutuun? Käsittämätön systeemi.

        yleisellä tasolla että rakennustarkastus katsoo suunnittelijoiden pätevyydet ja merkitsee suunnitelmat nähdyiksi ja niitä pitää noudattaa.

        Rakennustarkastus ei ota vastuuta itse rakennuksesta eikä suunnitelmista.

        Rakennustarkastajalle riittää sähköurakoitsijan laatiman pöytäkirjan näkeminen ja siinä kiinnostaa vain urakoitsijan nimi ja päivämäärä ja onko pöytäkirja lopullinen vai osatarkastus.

        Pöytäkirjassa voi olla rukseja eriasioista mm niistä laskelmista onko niitä vai ei, jos niin halutaan. Ja tänä päivänä pientalotyömailla niitä ei kukaan halua.


      • Alat päästä jyvälle
        Tuspooli kirjoitti:

        Nyt alkaa tulee aiheeseen liittyvää asiaa.
        Minä laitoin koko kysymyksen alulle vähän tuon saman asian tähden, koska työmailla tehdään asiat erityylillä, kuin tämän palstan asiantuntijat antaa ymmärtää.

        Minua kiinnostaa jokainen asiallinen kommentti tähän asiaan.

        Kertaan vielä mikä tässä mättää.

        Se on kyllä selvää, että aina pitää mitata, jos laskelmia ei ole. Suunnitteliat ei anna yleensä laskelmia urakoitsijan käyttöön. Tämä on täällä päin käytäntö.

        Täällä on väitetty, että laskelmat on pakolliset.
        Tavallaanhan ne on aina pakollisia, koska suunnittelua ei voi tehdä ilman laskemista.

        Mutta nyt on väitetty, että ne laskelmat on oltava aina käyttöönottotarkastuksessa. Tämä käytäntö on aivan uutta. Urakoitsijat ei niitä laskelmia näe täällä päin.
        Olen tulkinnut asian silleen, että niitä ei tarvitse lahetellä työmaille, kuten vtx mainosti. Muuten suunnittelijat laittaisi ne vaikka työselityksen liitteeksi mukaan. Mutta eipä ole näkynyt.

        Asioita sekoittaa sfs6000 kohta 611.3, missä suunnitelmat vaaditaan. Siitä saa käsityksen, että vain yksittäistapauksissa ei ole laskelmia käytössä.
        Omasta mielestäni käytäntö on ihan päin vastainen, että vain yksittäistapauksessa ne on käytössä työmaalla, käyttöönottotilanteessa.

        Sfs6000 kohta 612.61. sekoittaa lisää, missä sanotaan selvästi, että kyseiset mittaukset eivät ole ollenkaan tarpeen, jos käytettävissä on em. laskelmat.
        Tätä kohtaa itse tulkitsen kirjaimellisesti.
        Olen muutaman hankalasti mitattavan tapauksen ennemmin laskenut. Sen laskelman olen liittänyt pöytäkirjaan.

        Mikähän tässä on se oikea tulkinta noista sfs6000 pykälistä?

        Mutta jos jossain päin Suomea olisi tämä laskelmien esityspakko käytännössä, niin he voisivat valaista miten se asia kirjataan ylös.
        Jos urakoitsija itse tekee jonkun laskelman, niin sehän liitetään siihen pöytäkirjaan. Mutta jos urakoitsija luistaa mittauksista jonkun toisen tekemien laskelmien avulla, niin se pitää näkyä jotenkin tarkastuspöytäkirjassa tms. , mutta miten? Sekä miten urakoitsija ja asiakas vakuuttuu, että laskelmat on oikein? Jääkö sellaisessa tapauksessa vastuu asennuksista osittain suunnittelijalle? Minun mielestäni jää.
        Itse en suostu ottamaan vastuulleni asennuksia, joita ei tarvinnut mitata ja niistä on laskelmat. Enkä tietenkään mittaa, jos ne on käytössä. Suunnittelija vastaa niiltä osin asennuksista ja suojalaitteiden toiminnasta. Se on taas ristiriidassa sen yleisen tosiasian kanssa, että urakoitsija vastaa viimekädessä asennuksista.

        Jotain kummallista tässä asiassa on mielestäni, jos ne laskelmat tulee olla nähtävillä käyttöönottotarkastuksessa.

        asiasta heti kun luit ne kohdat, joita oli mainittu.

        Enää puuttuu yksi ahaa-elämys ja se syntyy, kun mietit Ik-mittauksia ja niiden tarkkuuksia/järkevyyttä muuntajien lähellä......

        Tämän jälkeen ajatus kirkastuu ja tiedät, mitä tarkastajat tarkoittavat laskelmia vaatiessaan.

        Mutta koska oivaltaminen on nautinnollista, en vie sinulta sitä riemua ja jäänkin kuulolle.

        PS. Yksi kansallinen poikkeama sinulta oli jäänyt huomaamatta? Täysin ilman Ik-mittauksia ei laskelmien kanssakaan päästä, koska vahvasti suositellaan tarkistusmittausten tekemistä. Ne paikat voi tietysti sitten valita sen mukaan, missä ne voi helpoimmin tehdä...


      • Tuspooli
        Alat päästä jyvälle kirjoitti:

        asiasta heti kun luit ne kohdat, joita oli mainittu.

        Enää puuttuu yksi ahaa-elämys ja se syntyy, kun mietit Ik-mittauksia ja niiden tarkkuuksia/järkevyyttä muuntajien lähellä......

        Tämän jälkeen ajatus kirkastuu ja tiedät, mitä tarkastajat tarkoittavat laskelmia vaatiessaan.

        Mutta koska oivaltaminen on nautinnollista, en vie sinulta sitä riemua ja jäänkin kuulolle.

        PS. Yksi kansallinen poikkeama sinulta oli jäänyt huomaamatta? Täysin ilman Ik-mittauksia ei laskelmien kanssakaan päästä, koska vahvasti suositellaan tarkistusmittausten tekemistä. Ne paikat voi tietysti sitten valita sen mukaan, missä ne voi helpoimmin tehdä...

        en pääse jyvälle. Täällä päin ei ole vaadittu laskelmia varmennustarkastuksissa. Olisi ihan hyvä, jos vaadittaisiin. En ole yhtään sitä vastaan.

        Haluaisin vielä pommittaa tätä perusongelmaa, mistä ei mielestäni ole tullut kuin pari vastausta, mitkä voisin hyväksyä edes sinne suuntaan. Mutta en hyväksy niitäkään.
        Tuossa pari kaveria on viitannut siihen rakennuslakiin. Sen kautta olisi suunnitelmien taso taattu. Tulkintani mukaan rakennusprojekteissa näin onkin. Vastuu on rakennushankkeeseen nimetyllä ja kunnan rakennustarkastajan hyväksymällä pääsuunnittelijalla. Mutta vaativimmat sähköasennuskohteet on teollisuuspuolella luonnollisesti. Siellä tuo rakennuslaki ei enää ole se asia, millä taataan niiden laskelmien taso. Rakennusalanmiehet on siellä aivan poikapuolen asemassa. Kun talo on pystyssä astuu remmiin teollisuuspuolen erikoismiehet. Siellä ei rakennustarkastajat hillu enää. Kuvassa on mukana kunkin teollisuusalan erikoisuudet. Vastaako kohteen projektipäällikkö sähköalan laskelmista??

        Sitten tuossa joku kertoi miten asia kuitataan kuulemma laittamalla rasti käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan, kohtaan "laskelmat on olemassa"
        Se ei riitä ihan varmaan. Mutta minulle passaa sekin, mutta epäilen. Siksi tässä utelen virallista tapaa.

        Ei taida tulla selvyyttä tähän asiaan koskaan ainakaan tätä tietotoimistoa käyttäen.


      • Voe
        toimii niin kirjoitti:

        yleisellä tasolla että rakennustarkastus katsoo suunnittelijoiden pätevyydet ja merkitsee suunnitelmat nähdyiksi ja niitä pitää noudattaa.

        Rakennustarkastus ei ota vastuuta itse rakennuksesta eikä suunnitelmista.

        Rakennustarkastajalle riittää sähköurakoitsijan laatiman pöytäkirjan näkeminen ja siinä kiinnostaa vain urakoitsijan nimi ja päivämäärä ja onko pöytäkirja lopullinen vai osatarkastus.

        Pöytäkirjassa voi olla rukseja eriasioista mm niistä laskelmista onko niitä vai ei, jos niin halutaan. Ja tänä päivänä pientalotyömailla niitä ei kukaan halua.

        en ymmärrä yhtää mittää mistä laskelmista nämä höpisöö. Koko ikän oon sähköhommia tehny, eekä kukkaa oo kysynyt onko laskelmia tehty. Tarjoos lasketaa enne ku työn suap, jos suap ja siinä seon. Sanokee nyt yksii esmerkki mistee pitäs laskelmat tehhä, ylleesä riittää kun tehhää miäräästen mukkaan ja oekei.


    • Tuspooli

      Nyt kun tämä mieltäni askarruttanut kysymys on ollut tässä jo jonkin aikaa on aika tehdä yhteenveto vastauksista.
      Ensin kiitos vastauksista.

      Eli vastauksista sain käsityksen, mikä vahvistaa omaa käsitystäni.

      Urakoitsijat ei niitä laskelmia näe täällä päin ja näyttää, ettei kukaan muukaan urakoitsija ole niitä nähnyt koskaan. Niitä ei huomioida mitenkään käyttöönottotilanteessa, koska niitä ei ole koskaan saatavilla.
      Suunnittelijat laittaisi ne vaikka työselityksen liitteeksi mukaan, jos ne olisi pakko lähettää. Mutta eipä ole näkynyt koskaan ja vastauksista näkee selkeesti, ettei kukaan muukaan ole nähnyt niitä ihan missään projektissa.

      Sfs6000 kohta 611.3, missä suunnitelmat vaaditaan ei näy siis käytännössä ollenkaan käyttöönottotilanteessa. Käyttöönotossa eletään, kuin laskelmia ei olisi koskaan tehty ja mittaukset tehdään aina, kuten sfs6000 on vaadittu.
      Tämä on ollut käsitykseni ja vastauksista voi päätellä, että näin on muualla Suomessa myös.

      Tähän johtopäätökseen on pakko tulla, jos vastaajissa on edes 10% henkilöitä, jotka on tehnyt käyttöönottotarkastuksia, koska vastauksia on paljon. Yksi vaihtoehto on, että vastaajissa ei ole ollenkaan henkilöitä, joka olisi ollut kyseisessä tilanteessa. Mutta en usko siihen.

      Tässä asiassa sfs6000:sta on ilmeisesti tarkoitettu tulkittavaksi siten, että ne mittaukset on suositeltu ratkaisu. Laskelmiin ei ole tarkoitus luottaa. Vaikka juuri Sfs6000 kohdasta 611.3 saa toisenlaisen kuvan.

      Joitakin varmennustarkastajia saattaa asia henkilökohtaisesti muka kiinnostaa, mutta heidän ohjeistuksessaan ei viitata ollenkaan kyseiseen asiaan. Tässä viittaan ST51.24, missä on toimintamalli varmennustarkastajille. Se on myös malli urakoitsijoille, mihin asioihin varmennustarkastuksessa kiinnitetään huomiota. Samoin kaikki muut esim. ST-ohjeet urakoitsijoille on tehty, kuin sitä em. sfs6000 vaatimusta laskelmista ei olisikaan.

      Jos tuohon on tulossa joku muutos, kuten vtx sanoi, niin se muuttaa asioita, mutta nyt koko laskelma-asia ei liikuta urakoitsijoita tässä mielessä.

      Päättelin vastauksista myös sen, että sfs6000:sta pitää tulkita siten, että kaikki vastuu jää urakoitsijalle. Laskelmat on apuväline suunnitteluun pelkästään. Suunnittelun varaan ei haluta jättää esim. automaattisen poiskytkennän tarkastamista.

      Kiitos vielä vastaajille.

      • Tuo mittaripuoli

        On varsin kehittynyt. Kompakteja ja luotettavasti toimivia rakkineita!


      • yhteenveto

        jos suunnittelija on samalla urakoitsija ja tietää tehneensä laskelmat niin voinee jättää mittaukset tekemättä jos luottaa itseensä.


      • voi-
        yhteenveto kirjoitti:

        jos suunnittelija on samalla urakoitsija ja tietää tehneensä laskelmat niin voinee jättää mittaukset tekemättä jos luottaa itseensä.

        jättää mittauksia tekemättä. Vain moottori yms. kojeasennuksissa ei oikosulkuvirtoja voi mitata, niissä pitää luottaa taulukoihin ja laskelmiin, kuitenkin pe-johdon johtavuusmittaus tulee tehdä. Jos ei mittaa ei tiedä, onko liitokset yms. kunnolla tehty yms. voi olla vaikka mitä virheitä kytkennän jäljiltä.


      • Standardi
        voi- kirjoitti:

        jättää mittauksia tekemättä. Vain moottori yms. kojeasennuksissa ei oikosulkuvirtoja voi mitata, niissä pitää luottaa taulukoihin ja laskelmiin, kuitenkin pe-johdon johtavuusmittaus tulee tehdä. Jos ei mittaa ei tiedä, onko liitokset yms. kunnolla tehty yms. voi olla vaikka mitä virheitä kytkennän jäljiltä.

        Tuo ei perustu suoraan standardiin eikä ole käytäntö aina.
        Moottorit voi mitata ihan samalla tavalla, kuin esimerkiksi ryhmäkeskuksen oikosulkuvirran. Koppa auki ja piuhat kiinni.
        On suositeltu tehtäväksi muutama tarkistusmittaus, jos käyttää apuna suunnitelmia. Tarkistusmittauksella varmistetaan, että suunnitelmien lähtötiedot on ollut oikeat. Sen jälkeen saa luottaa suunnitelmiin.
        PE- ja eristysvastusmittaushan on aina pakollinen, mutta syötön automaattisenpoiskytkennän mittaukset eivät ole, muuten kuin noiden em. tarkistusmittausten suhteen.

        Äskettäin tuspooli laittoi ne standardin kohdat, joiden perusteella voi jättää osan mittaamatta.
        Olen samaa mieltä tuspoolin kanssa, ettei niitä laskuja käytetä apuna juurikaan oikeassa elämässä. Tuspoolin yhteenveto sekä päättely asiasta on täysin oikea.

        Ei minulla ole mitään muuta sanomista tuohon sinun kommenttiin, muuta kuin se, että hyvä ja järkevä tapahan tuo on toimia.

        Tuo edellinen sälli, joka on sitä mieltä, ettei tarvitse ollenkaan mittailla ei ole sähköalanhenkilö tiedät varmaan itsekkin.


      • Oikosulkuvirta
        Standardi kirjoitti:

        Tuo ei perustu suoraan standardiin eikä ole käytäntö aina.
        Moottorit voi mitata ihan samalla tavalla, kuin esimerkiksi ryhmäkeskuksen oikosulkuvirran. Koppa auki ja piuhat kiinni.
        On suositeltu tehtäväksi muutama tarkistusmittaus, jos käyttää apuna suunnitelmia. Tarkistusmittauksella varmistetaan, että suunnitelmien lähtötiedot on ollut oikeat. Sen jälkeen saa luottaa suunnitelmiin.
        PE- ja eristysvastusmittaushan on aina pakollinen, mutta syötön automaattisenpoiskytkennän mittaukset eivät ole, muuten kuin noiden em. tarkistusmittausten suhteen.

        Äskettäin tuspooli laittoi ne standardin kohdat, joiden perusteella voi jättää osan mittaamatta.
        Olen samaa mieltä tuspoolin kanssa, ettei niitä laskuja käytetä apuna juurikaan oikeassa elämässä. Tuspoolin yhteenveto sekä päättely asiasta on täysin oikea.

        Ei minulla ole mitään muuta sanomista tuohon sinun kommenttiin, muuta kuin se, että hyvä ja järkevä tapahan tuo on toimia.

        Tuo edellinen sälli, joka on sitä mieltä, ettei tarvitse ollenkaan mittailla ei ole sähköalanhenkilö tiedät varmaan itsekkin.

        On yleensä turvallisinta mitata esim. turvakytkimeltä.


    • Laikora

      Kyllähän se on niin, että sähkötöiden johtaja vastaa viimekädessä aina liikkeensä toiminnasta. jokaisessa asennuksia tekevässä liikkeessä on oltava sähkötöiden johtaja. Hänen vastuullaan on kaikkien sähkötöitä tekevien ajantasalla pysyminen uusien säännösten suhteen, myös vanhojenkin

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30820
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4186
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2725
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1892
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      590
      1657
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1593
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1565
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1500
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1245
    Aihe