miten jaksatte tehdä kaikkee

....

Te jotka elätte pitkiä aikoja tosi pienillä päivittäisillä kalorimäärillä, mistä saatte voimaa esim. tehdä koulutyöt? ..mua ainakin vaan väsyttää koko ajan (johtuu energian puutteesta..) kyllä aina vähän aikaa jaksaa tehdä, mut sit pitää taas mennä vähän lepäämään.. kofeiinin avulla oon tänään pian saanu aineen tehtyä.

9

1584

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pidemmän

      ..päälle jaksakaan toimia haluamallaan tavalla ilman energiaa eli ruokaa. Väsymys on kehosi keino kertoa, että jotain on vialla. Ihminen ei yksinkertaisesti ole luotu toimimaan pelkällä nesteellä tai kofeiinilla; miksi meillä muuten olisi ruoansulatuselimistö ja hienot metaboliatiet, jotka tekevät polttoaineesta energiaa, joka puolestaan on tekojemme, elämämme, liikkeemme ja ajatustemme takana.

      Minä melkein kuolin ilman ruokaa. Älä sinä vain tee samaa virhettä. Syö elääksesi täysillä!

      Halauksia ja voimia; tulevaisuus on.

    • asjk

      Oon kuullu, et pelkästään aivot käyttää/tarvii päivässä n. 80-100 g sokerii mikä vastaa n. 320-400 kalorii. Pakkohan sekin on jostain repiä. Kofeiini vieraana aineena (myrkkynä) vaan lisää tota energian tarvetta, kun elimistö yrittää nopeesti päästä siitä eroon. Aineenvaihdunta siis nopeutuu.

      • emma

        ainakin ite jaksan, kun siitä "tiputetuista kiloista" saa lisää intoo vaan.
        ja nukun siks paljon, kun siitä saan voimaa ja liikun. se piristää =)


    • Digi Piece

      Minä ainakin syön päivän aikana vain pari kertaa ihan vähän ja jaksan silti mainiosti, en ole koskaan tarvinnut paljon ruokaa (näkyy tosin siinä, että olen laiha, mutten sentään ihan alipainoinen, verenpainekin on jotain 107/74). Voin olla peräti pari kolmekin päivää syömättä yhtään mitään, ilman että alkaa heikottaa, juominen (vettä, maitoa) onkin sitten tietty eri juttu.

      • ...

        Nyt mäkin olen huomannut, että oon tottunu tähän vähään syömiseen.. jaksaa jo paljon paremmin. Miten muuten toi verenpaine.. mulla oli viimeksi tuo jälkimmäinen luku 71 (toista en muista), mitä se kertoo syömisistä? Laskeeko se, jos syö vähän? (olen ekan viestin kirjoittaja)


      • H**VETTI
        ... kirjoitti:

        Nyt mäkin olen huomannut, että oon tottunu tähän vähään syömiseen.. jaksaa jo paljon paremmin. Miten muuten toi verenpaine.. mulla oli viimeksi tuo jälkimmäinen luku 71 (toista en muista), mitä se kertoo syömisistä? Laskeeko se, jos syö vähän? (olen ekan viestin kirjoittaja)

        ..sentään et pistää vihaksi!!! Paras ystäväni joutui pari viikkoa sitten ilmeisesti jo pari vuotta kestäneen vaikean anoreksian myötä lauenneen psykoosin takia suljetulle, ja tääl ihmiset vaan kyselee miten olla syömättä ja leikkiä duracellpupua vaikka elimistö huutaa armoa.

        SIINÄ VAIHEESSA KUN KYSEESSÄ ON VIÄ PÄÄTÖS ET NYT MÄ EN SYÖ, oli syy sitten mikä tahansa, hakeutukaa hoitoon tai lopettakaa leikkiminen!!! Homma karkaa todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin käsistä, ja silloin elämä ei ole mitään muuta kuin helvettiä, katumusta, vitutusta ja kuolemanviettiä. Jossain vaiheessa ei enää tunne nälkää, paino ei yksinkertaisesti nouse vaikka haluaisi, pää hajoaa, ihmiset ympärillä kärsivät, kehosi murenee ja pahimmassa tapauksessa et ikinä saavuta "täydellistä, höyhenenkevyttä olemusta" SILLÄ YKSINKERTAISESTI KUOLET SITÄ ENNEN.

        Mitä teille wannabe- anorektikoille, joilla vielä riittää energiaa kysellä vinkkejä nälkiintymiseen, pitäisi sanoa, jotta hakisitte apua tai edes yrittäisitte muuttaa ajatusjumianne??? Uskokaa tai älkää, elämää on kolmenkympin jälkeenkin: MIKÄLI ETTE TEE SITÄ IDIOOTTIMAISELLA TEINIKÄYTTÄYTYMISELLÄNNE MAHDOTTOMAKSI.

        "huokaus" ja anteeksi vuodatuksesta. Mua vaan satuttaa ja suututtaa. Ystäväni halusi parantua. Kukaan ei enää tiedä, onko se mahdollista..


      • Digi Piece
        H**VETTI kirjoitti:

        ..sentään et pistää vihaksi!!! Paras ystäväni joutui pari viikkoa sitten ilmeisesti jo pari vuotta kestäneen vaikean anoreksian myötä lauenneen psykoosin takia suljetulle, ja tääl ihmiset vaan kyselee miten olla syömättä ja leikkiä duracellpupua vaikka elimistö huutaa armoa.

        SIINÄ VAIHEESSA KUN KYSEESSÄ ON VIÄ PÄÄTÖS ET NYT MÄ EN SYÖ, oli syy sitten mikä tahansa, hakeutukaa hoitoon tai lopettakaa leikkiminen!!! Homma karkaa todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin käsistä, ja silloin elämä ei ole mitään muuta kuin helvettiä, katumusta, vitutusta ja kuolemanviettiä. Jossain vaiheessa ei enää tunne nälkää, paino ei yksinkertaisesti nouse vaikka haluaisi, pää hajoaa, ihmiset ympärillä kärsivät, kehosi murenee ja pahimmassa tapauksessa et ikinä saavuta "täydellistä, höyhenenkevyttä olemusta" SILLÄ YKSINKERTAISESTI KUOLET SITÄ ENNEN.

        Mitä teille wannabe- anorektikoille, joilla vielä riittää energiaa kysellä vinkkejä nälkiintymiseen, pitäisi sanoa, jotta hakisitte apua tai edes yrittäisitte muuttaa ajatusjumianne??? Uskokaa tai älkää, elämää on kolmenkympin jälkeenkin: MIKÄLI ETTE TEE SITÄ IDIOOTTIMAISELLA TEINIKÄYTTÄYTYMISELLÄNNE MAHDOTTOMAKSI.

        "huokaus" ja anteeksi vuodatuksesta. Mua vaan satuttaa ja suututtaa. Ystäväni halusi parantua. Kukaan ei enää tiedä, onko se mahdollista..

        No höh, en ole anorektikko enkä halua edes laihtua, päinvastoin, haluan lihota! Eikä tuo syömättömyys ole mikään älytön teinix-päähänpisto, vaan niin on ollut aina.


      • ....
        H**VETTI kirjoitti:

        ..sentään et pistää vihaksi!!! Paras ystäväni joutui pari viikkoa sitten ilmeisesti jo pari vuotta kestäneen vaikean anoreksian myötä lauenneen psykoosin takia suljetulle, ja tääl ihmiset vaan kyselee miten olla syömättä ja leikkiä duracellpupua vaikka elimistö huutaa armoa.

        SIINÄ VAIHEESSA KUN KYSEESSÄ ON VIÄ PÄÄTÖS ET NYT MÄ EN SYÖ, oli syy sitten mikä tahansa, hakeutukaa hoitoon tai lopettakaa leikkiminen!!! Homma karkaa todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin käsistä, ja silloin elämä ei ole mitään muuta kuin helvettiä, katumusta, vitutusta ja kuolemanviettiä. Jossain vaiheessa ei enää tunne nälkää, paino ei yksinkertaisesti nouse vaikka haluaisi, pää hajoaa, ihmiset ympärillä kärsivät, kehosi murenee ja pahimmassa tapauksessa et ikinä saavuta "täydellistä, höyhenenkevyttä olemusta" SILLÄ YKSINKERTAISESTI KUOLET SITÄ ENNEN.

        Mitä teille wannabe- anorektikoille, joilla vielä riittää energiaa kysellä vinkkejä nälkiintymiseen, pitäisi sanoa, jotta hakisitte apua tai edes yrittäisitte muuttaa ajatusjumianne??? Uskokaa tai älkää, elämää on kolmenkympin jälkeenkin: MIKÄLI ETTE TEE SITÄ IDIOOTTIMAISELLA TEINIKÄYTTÄYTYMISELLÄNNE MAHDOTTOMAKSI.

        "huokaus" ja anteeksi vuodatuksesta. Mua vaan satuttaa ja suututtaa. Ystäväni halusi parantua. Kukaan ei enää tiedä, onko se mahdollista..

        En mäkään todellakaan halua miksikään anorektikoks, se on kyllä yksi kauheimmista sairauksista! Syy miks kyselin miten ihmiset jaksaa on sen takia, että saisin omaa oloani vähän paremmaksi, kun ei tässä nyt muukaan auta.. ja mulla tää ei ole mikään päätös, että "nyt en enää syö", vaan mulla on pienestä asti ollu sellanen asenne ruokaan, että syön mahollisimman vähän.. mut haluun kuitenkin olla normaalin kokoinen, en liian laiha. Tosi surullinen toi sun kaverin tilanne. Mun mielestä hyvä että kerroit siitä täällä.. Toivotaan, että hänelle voimia!!


      • myös
        .... kirjoitti:

        En mäkään todellakaan halua miksikään anorektikoks, se on kyllä yksi kauheimmista sairauksista! Syy miks kyselin miten ihmiset jaksaa on sen takia, että saisin omaa oloani vähän paremmaksi, kun ei tässä nyt muukaan auta.. ja mulla tää ei ole mikään päätös, että "nyt en enää syö", vaan mulla on pienestä asti ollu sellanen asenne ruokaan, että syön mahollisimman vähän.. mut haluun kuitenkin olla normaalin kokoinen, en liian laiha. Tosi surullinen toi sun kaverin tilanne. Mun mielestä hyvä että kerroit siitä täällä.. Toivotaan, että hänelle voimia!!

        .. sitten tosissanne? Hieman epäilen/huolestuttaa, kun kerran olette eksyneet anoreksia-nimiselle keskustelupalstalle. Täältä tuskin terveitä, hyvinvointia edistäviä vinkkejä löytyy. Anoreksia on uskomattoman salakavala sairaus: jos jonkin, niin sen suhteen pätee klisee "annoin pikkusormen ja se vei koko käden". Anoreksian tapauksessa pahimmillaan koko ruumiin, mielen sekä hengen.

        Jos on paha olla, heikottaa, huimaa ja on nälkä, se vain yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että elimistö kaipaa lisää energiaa ja ravintoaineita. Ilman voimia tai lihaksia ei jaksa opiskella, käydä työssä, liikkua, tavata ystäviä, tehdä jouluostoksia tai yleensäkään ajatella mitään muuta kuin ruokaa ja siitä kieltäytymistä. Ruoan pitää olla väline elämään, ei sen sisältö.

        Olen siis tuo aiemmin kiroillut ja vihastunut kirjoittaja. Tiedän, että laihuus on ihanne ja sitä tavoittelevat niin teinit kuin vanhemmat mammatkin. Tämä ehkä on yleinen yhteiskunnallinen tosiasia, MUTTA TARVITSEEKO SEN OLLA TOTTA JUURI SINUN KOHDALLASI? Pysähtykää rakkaat ystävät hetkeksi, miettikää mitä sisimmässänne haluaisitte tehdä, mitä haluaisitte kokea, mistä nauttia, kenet tavata tai mitä tavoitella? Tämän jälkeen istahtakaa pöydän ääreen, syökää sen verran kuin hyvältä tuntuu ja lähtekää elämään elämäänne. Hetken kuluttua huomaat, että vatsa kurisee ja on nälkä: pysähdy hetkeksi, syö (hieman jos suuret annokset tuntuvat pahalta) ja sitten taas eteenpäin. Syömishäiriöt tai ruoan ympärillä pyöriminen ja sen korottaminen elämän tärkeimmäksi asiaksi ei tule koskaan tuottamaan mitään hyvää. Väitän, että jossain vaiheessa jokainen sairastunut toivoo tilanteen olevan toisin, ja yrittää parantua. Tämä saattaa tapahtua puolen vuoden, viiden tai kahdenkymmenen jälkeen. Luonnollisesti loppuelämään vaikuttavat seuraukset ovat suorassa suhteessa sairauden kestoon. Älkää siis edes antako sairaudelle mahdollisuutta; mikäli vain se vielä on valinnasta kiinni.

        nimimerkillä "itsekin 15 vuotta sairastanut, joka jokainen päivä toivoo elämänsä olevan toisin"

        ÄLKÄÄ OLKO YHTÄ IDIOOTTEJA KUIN MEIKÄLÄINEN MUINOIN. "olis kiva olla vähän laihempi, ihan pikkusen ja sitten lopetan" -ajattelusta se mullakin lähti.

        Halauksia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4188
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      29
      3163
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2340
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1348
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      929
    6. 134
      921
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      894
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      832
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      776
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      770
    Aihe