Viinin sopivaisuus

Missä kohtaa Raamattu kehottaa käyttämään alkoholitonta viiniä?

peruste? kirjoitti:

Missä kohtaa Raamattu kehottaa käyttämään alkoholitonta viiniä?

ajaa TOYOTAlla?

oma valintani!

peruste? kirjoitti:

Missä kohtaa Raamattu kehottaa käyttämään alkoholitonta viiniä?

Jodijan kirjassa sanotaan muistaakseni jotenkin "juo ilolla se mikä puhdistettu on, pesty saasta on kultaakin kirkkaampi".

käskee kirjoitti:

ajaa TOYOTAlla?

oma valintani!

No jos kerran joudut selittelemään muille uskovaisille valintaasi, niin tuskin kyse on ihan samasta asiasta kuin TOYOTALLA AJAMISESTA.

Se voi olla millainen hyvänsä. Turvallinen suhde viinaan on sellainen, ettei käytä sitä ainakaan liikaa.

ne ensimmäiset lasilliset joita monet, monet alkoholin orjat ja puliukot ovat saaneet elää todeksi elämässään. Ja ovat saaneet kaikki ne kiroukset kärsiä mitä, kuningas alkoholi on tuonut
turvallisen ja tavallisen perheen kotielämään, avioeroineen, isättömine raskauksineen, rahattomuuksineen, työttömyyksineen ja lukuisten muiden kirouksien kanssa.
Varsin luonnollinen on alku sille alkoholielämälle
minkä moni on saanut vanhemmiltaan opiksi elämäntielle. Ei varmaankaan kenellekään lapselle ole opetettu, että ryhdyhän poika puliukoksi tai otahan tyttö kunnon känni ja herää seuraavana aamuna juhlinnan jälkeen raskaana ja kanna vastuusi iloisesti koko elämän ajan vain tuon yhden lipsahduksen takia.

Ei tämä tarina on kaikilla SAMA, se alkaa ensin vähäisestä ja kasvaa aina sitten ajan myötä, ja riistäytyy helposti hallinnasta.

Juuri siksi EI ALKOHOLILLE.

esikoisLLLseuraaja kirjoitti:

ne ensimmäiset lasilliset joita monet, monet alkoholin orjat ja puliukot ovat saaneet elää todeksi elämässään. Ja ovat saaneet kaikki ne kiroukset kärsiä mitä, kuningas alkoholi on tuonut
turvallisen ja tavallisen perheen kotielämään, avioeroineen, isättömine raskauksineen, rahattomuuksineen, työttömyyksineen ja lukuisten muiden kirouksien kanssa.
Varsin luonnollinen on alku sille alkoholielämälle
minkä moni on saanut vanhemmiltaan opiksi elämäntielle. Ei varmaankaan kenellekään lapselle ole opetettu, että ryhdyhän poika puliukoksi tai otahan tyttö kunnon känni ja herää seuraavana aamuna juhlinnan jälkeen raskaana ja kanna vastuusi iloisesti koko elämän ajan vain tuon yhden lipsahduksen takia.

Ei tämä tarina on kaikilla SAMA, se alkaa ensin vähäisestä ja kasvaa aina sitten ajan myötä, ja riistäytyy helposti hallinnasta.

Juuri siksi EI ALKOHOLILLE.

Lue lisää

Osaat ajatella alkoholista vain kaksi asiaa: kaatokännit tai täysi raittius.

Mieleesi ei varmaan ole tullut sitä keskellä olevaa vaihtoehtoa: kohtuukäyttö.

Huomaa hyvin, että sinä et tiedä alkoholin kohtuukäytöstä yhtään mitään. Tuskin edes hallitsisit sitä.

Meillä ei opeteta ryyppäämään, vaan käyttämään viiniä viisaasti aterialla. Siinä on kaksi eri asiaa.

Viiniä aterialla kirjoitti:

Osaat ajatella alkoholista vain kaksi asiaa: kaatokännit tai täysi raittius.

Mieleesi ei varmaan ole tullut sitä keskellä olevaa vaihtoehtoa: kohtuukäyttö.

Huomaa hyvin, että sinä et tiedä alkoholin kohtuukäytöstä yhtään mitään. Tuskin edes hallitsisit sitä.

Meillä ei opeteta ryyppäämään, vaan käyttämään viiniä viisaasti aterialla. Siinä on kaksi eri asiaa.

Lue lisää

en ole koskaan maistanut.

Viini on viisasten juoma, sanotaan, ja minä olen aina käsittänyt sen niin, että tolkku pitää olla viiniä lipitellessä - siis juoda enintään vain hyvin vähän.
Älykkyys ei suinkaan ole viinilasissa, vaan harkintakyky vain heikkenee viinin vaikutuksen alaisena - vaikuttaahan alkoholi suoraan aivojen korkeampiin kerroksiin.
Niinpä silkat typeryydetkin saattavat vaikuttaa suurilta totuuksilta, kun on huppelissa.
Jos täällä käy vähänkin päihtyneenä kirjoittelemassa, saa melko varmasti täysin selvin päin hävetä tekstejään, kun jälkeenpäin silmäilee. Ainakin minua nolottaa.
Niinpä rinnastan internet-palstat ja auton rattiin menon toisiinsa: viinin vauhdittamana ei pidä mennä kumpaankaan, ei auton rattiin eikä nettiin.
Kirjakaupassa olen silmäillyt kirjaa "Viinin viemät", hoitoammattilaisten kirjoittamaa. Viinin käyttöön tottuu ja käyttömäärätkin helposti lisääntyvät, kun alkaa ottaa sitä mielialan ylennykseen, depressioon tai stressin hoitoon. Vaikka toisaalta viiniä on markkinoitukin kertomallakin, että se on hyväksi terveydelle. Mutta näin on vain, jos sitä juo kuin lääkettä, mietoa viiniä 1,2 dl eli vähemmän kuin pienen kahvikupillisen, 1,5dl. Moniko tähän tyytyy, kun ostaa pullon maukasta viiniä? Vaikkapa juuri jotakin Cabernet Sauvignon -laatua, joka on minullekin mieleen?
Minulta kuluu ainakin helposti yli 12 cl - ja jos vielä lisääntyneen älykkyyden tunnossa tulen tänne palstalle viisastelemaan, en kyllä kehtaa aivan heti katsoa peiliin.

Ei lisää älyä. Tuhoaa aivosoluja. Oletko niin älykäs, että sulla on varaa tuhotakin soluja? Monet paljon juoneet muuten näyttävät naamaltaan jo erilaisilta, soluja on tuhonnut siis naamastakin.

Viinin makuun mieltyneitä, semmoisia, joista juoma muuttuu vähitellen niin maukkaaksi, että sen yhteydestä jätetään nautinnon maksimoimiseksi pikkuhiljaa sellaiset turhat lisukkeet kuin ruoka-annokset kokonaan pois,
on turhan paljon.

En minä silti mitenkään viinikielteinen ole - viinakielteinen kylläkin (maistuu pahalta). Mutta olen tullut varovaiseksi, kun olen huomannut, että mieltymykseni viiniin kasvaa käsikädessä sen käytön kanssa.
Eli siinä toimii sama sosiologinen lainalaisuus kuin ihmisten välisissä suhteissa: "Mitä enemmän interaktiota, sitä enemmän attraktiota". Kunnes täysinäinen viinipullo alkaa olla ylin ystävä ja mielihyvän tuoja, jonka kanssa seurustellaan päivittäin.

Rovasti Laestadius oli itse juopon poika ja taisi alkuun itsekin naukkailla vettä tuhdimpaa, kunnes hänestä tuli täysin raitis ja hän alkoi antaa huutia "viinaporvareille". Tuskin syyttä.

Else kirjoitti:

Viinin makuun mieltyneitä, semmoisia, joista juoma muuttuu vähitellen niin maukkaaksi, että sen yhteydestä jätetään nautinnon maksimoimiseksi pikkuhiljaa sellaiset turhat lisukkeet kuin ruoka-annokset kokonaan pois,
on turhan paljon.

En minä silti mitenkään viinikielteinen ole - viinakielteinen kylläkin (maistuu pahalta). Mutta olen tullut varovaiseksi, kun olen huomannut, että mieltymykseni viiniin kasvaa käsikädessä sen käytön kanssa.
Eli siinä toimii sama sosiologinen lainalaisuus kuin ihmisten välisissä suhteissa: "Mitä enemmän interaktiota, sitä enemmän attraktiota". Kunnes täysinäinen viinipullo alkaa olla ylin ystävä ja mielihyvän tuoja, jonka kanssa seurustellaan päivittäin.

Rovasti Laestadius oli itse juopon poika ja taisi alkuun itsekin naukkailla vettä tuhdimpaa, kunnes hänestä tuli täysin raitis ja hän alkoi antaa huutia "viinaporvareille". Tuskin syyttä.

Lue lisää

Humaltumistarkoituksessa suomalaiseen kansalliseen juomatapaan on sisältynyt yleensä kovan viinan kautta saatava päihtymys. Lasi viiniä silloin tällöin ei vie ketään päihderiippuvaiseksi. Lasi viiniä joka ikinen päivä taas tuntuisi itsestäsni liitoittelulta, minkä jälkeen ei olisi mitään eroa pyhällä ja arjella. Mutta hyvä viini sunnuntaiaterian yhteydessä, juhlahetkinä vaikkapa alkupala-mätileivän kanssa lasi laatushamppanjaa - nam!

Kerrotaan tunnetun papin sanoneen: joka ilta olen ottanut konjakkiryypyn eikä ole vielä tavaksi tullut. Rentouttava pikkuruinen lääkeannos konjakkia tai likööriä ennen nukkumaanmenoa saattaa rentouttaa sopivasti niin että nukkuu hyvin.

Else kirjoitti:

Viinin makuun mieltyneitä, semmoisia, joista juoma muuttuu vähitellen niin maukkaaksi, että sen yhteydestä jätetään nautinnon maksimoimiseksi pikkuhiljaa sellaiset turhat lisukkeet kuin ruoka-annokset kokonaan pois,
on turhan paljon.

En minä silti mitenkään viinikielteinen ole - viinakielteinen kylläkin (maistuu pahalta). Mutta olen tullut varovaiseksi, kun olen huomannut, että mieltymykseni viiniin kasvaa käsikädessä sen käytön kanssa.
Eli siinä toimii sama sosiologinen lainalaisuus kuin ihmisten välisissä suhteissa: "Mitä enemmän interaktiota, sitä enemmän attraktiota". Kunnes täysinäinen viinipullo alkaa olla ylin ystävä ja mielihyvän tuoja, jonka kanssa seurustellaan päivittäin.

Rovasti Laestadius oli itse juopon poika ja taisi alkuun itsekin naukkailla vettä tuhdimpaa, kunnes hänestä tuli täysin raitis ja hän alkoi antaa huutia "viinaporvareille". Tuskin syyttä.

Lue lisää

Onhan niitä riippuvuuksia. Alkoholi, tupakka (Laestadius poltti kuin korsteeni), rahapelit, netti, liikuntaharrastus... ja ettei unohtuisi: uskonto ja uskonnollisuus. Mikä tahansa voi viedä miestä tai naista niin että elämä yksipuolistuu ja kapenee.

Lapsella on vanhemmat siksi, ettei tällaista pääsisi tapahtumaan, ja aikuisella järki, koska hän joutuu vastaamaan omista tekemisistään.

Mikäs tuo attraktiojuttu on? Miten selitetään, että jossain vaiheessa tietty ihminen tai ihmissuhde alkaa toden teolla tympiä, vaikka interaktiota olisi reilusti?

Anterox kirjoitti:

Onhan niitä riippuvuuksia. Alkoholi, tupakka (Laestadius poltti kuin korsteeni), rahapelit, netti, liikuntaharrastus... ja ettei unohtuisi: uskonto ja uskonnollisuus. Mikä tahansa voi viedä miestä tai naista niin että elämä yksipuolistuu ja kapenee.

Lapsella on vanhemmat siksi, ettei tällaista pääsisi tapahtumaan, ja aikuisella järki, koska hän joutuu vastaamaan omista tekemisistään.

Mikäs tuo attraktiojuttu on? Miten selitetään, että jossain vaiheessa tietty ihminen tai ihmissuhde alkaa toden teolla tympiä, vaikka interaktiota olisi reilusti?

Lue lisää

...on vanhasta sosiologian tenttikirjasta ja jäänyt siksi mieleen, että se tuli testatuksi opiskeluaikana käytännössä.
Tunsin näet suurta vastenmielisyyttä erästä opiskelutoveriani kohtaan, mutta hän vain halusi sitkeästi roikkua seurassani ja olla ystävää. Pikkuhiljaa aloin pitää hänestä ja jopa viihtyä hänen kanssaan.
Eräänä päivänä hän iloisesti totesi, että sosiologian väite "mitä enemmän interaktiota, sen enemmän attraktiota" pitää paikkansa. Hän oli sen testannut.
Jos hän ei toisaalta olisi ollut niin mahdottoman aktiivi, riesaksi asti, meistä ei koskaan olisi tullut kavereita. Se ystävyys on myös pitänyt, vuosikymmenet.
Luin myös jonkin amerikkalaista alkuperää olevan tekstin, jossa väitettiin, että kun pannaan sattumanvaisesti kaksi aivan vierasta ihmistä yhteen vaikkapa autiolla saarelle, niin ajan myötä he kiintyvät toisiinsa.
Mielenkiintoinen onkin Anteroxin esittämä kysymys, millä selitetään, että jokin ihmissuhde alkaa todella tympiä, vaikka interaktiota olisi paljon.
En ole koskaan tullut ajatelleeksi kysymystä, koska minua eivät ihmissuhteet ala juuri koskaan tympiä. En muista tilannetta, milloin olisi alkanut. Jos joku on liian aktiivi suhteessa minuun ja attraktio jollakin tavalla liian suurta, otan tilaa itselleni - menettämättä silti pitämistäni toista kohtaan.

Näin olen toiminut muuten viininkin kanssa, jonka suhteen attraktio näytti kohdallani vain vahvistuvan: otin välimatkaa. Ehkä haen kaverini kanssa jouluksi pullon, pari punaviiniä kotiin. Tai sitten en. Mikään niuhottamisen paikka se ei mielestäni ole, ei puolesta eikä vastaan. Jos minulla on juuri silloin jotakin mielenkiintoista mielen päällä, siinä ei viinillä ole juuri tilaa. Vastustan sovinnaisuutta ja piintyneitä tapoja myös kulinarismissa. Myös vaatimusta, että ilman viiniä ei voi herkutella. Kyllä voi - jos kohta myös sen kanssa.

Else kirjoitti:

...on vanhasta sosiologian tenttikirjasta ja jäänyt siksi mieleen, että se tuli testatuksi opiskeluaikana käytännössä.
Tunsin näet suurta vastenmielisyyttä erästä opiskelutoveriani kohtaan, mutta hän vain halusi sitkeästi roikkua seurassani ja olla ystävää. Pikkuhiljaa aloin pitää hänestä ja jopa viihtyä hänen kanssaan.
Eräänä päivänä hän iloisesti totesi, että sosiologian väite "mitä enemmän interaktiota, sen enemmän attraktiota" pitää paikkansa. Hän oli sen testannut.
Jos hän ei toisaalta olisi ollut niin mahdottoman aktiivi, riesaksi asti, meistä ei koskaan olisi tullut kavereita. Se ystävyys on myös pitänyt, vuosikymmenet.
Luin myös jonkin amerikkalaista alkuperää olevan tekstin, jossa väitettiin, että kun pannaan sattumanvaisesti kaksi aivan vierasta ihmistä yhteen vaikkapa autiolla saarelle, niin ajan myötä he kiintyvät toisiinsa.
Mielenkiintoinen onkin Anteroxin esittämä kysymys, millä selitetään, että jokin ihmissuhde alkaa todella tympiä, vaikka interaktiota olisi paljon.
En ole koskaan tullut ajatelleeksi kysymystä, koska minua eivät ihmissuhteet ala juuri koskaan tympiä. En muista tilannetta, milloin olisi alkanut. Jos joku on liian aktiivi suhteessa minuun ja attraktio jollakin tavalla liian suurta, otan tilaa itselleni - menettämättä silti pitämistäni toista kohtaan.

Näin olen toiminut muuten viininkin kanssa, jonka suhteen attraktio näytti kohdallani vain vahvistuvan: otin välimatkaa. Ehkä haen kaverini kanssa jouluksi pullon, pari punaviiniä kotiin. Tai sitten en. Mikään niuhottamisen paikka se ei mielestäni ole, ei puolesta eikä vastaan. Jos minulla on juuri silloin jotakin mielenkiintoista mielen päällä, siinä ei viinillä ole juuri tilaa. Vastustan sovinnaisuutta ja piintyneitä tapoja myös kulinarismissa. Myös vaatimusta, että ilman viiniä ei voi herkutella. Kyllä voi - jos kohta myös sen kanssa.

Lue lisää

Wau mikä asiallisuus!

Tympimistä ajattelin lähinnä perheen sisällä (eroa kohti ajautuva aviopari), miksei työyhteisöissäkin (ns. huono henkilökemia).

Saatat olla sosiaalisesti lahjakas, mitä minun kaltaiseni ujostelija voi vain ihailla ja kadehtia.

Hyvää Joulua!

Uskovainen työkaverini oli ollut iltakirkossa, jossa pappi oli puhunut saarnassaan siitä, miten Jeesus oli muuttanut veden viiniksi.
Kun kerran Jeesuskin muutti veden viiniksi, niin kyllä hänkin voi mennä ottamaan hiukan viiniä läheiseen ravintolaan, oli työkaverini mietiskellyt. Oli tullut sitten sen verran otettua, ettei hän ollut selvinnyt enää kotiin. Hän oli herännyt aamuyöllä oudossa paikassa siihen, että jalkoja oli palellut. Poliisiaseman juoppoputkassa. Itse illasta hän ei myöhemmin muistanut muuta kuin että viini oli ollut hyvää ja sitä oli ollut riittävästi.

Else kirjoitti:

Uskovainen työkaverini oli ollut iltakirkossa, jossa pappi oli puhunut saarnassaan siitä, miten Jeesus oli muuttanut veden viiniksi.
Kun kerran Jeesuskin muutti veden viiniksi, niin kyllä hänkin voi mennä ottamaan hiukan viiniä läheiseen ravintolaan, oli työkaverini mietiskellyt. Oli tullut sitten sen verran otettua, ettei hän ollut selvinnyt enää kotiin. Hän oli herännyt aamuyöllä oudossa paikassa siihen, että jalkoja oli palellut. Poliisiaseman juoppoputkassa. Itse illasta hän ei myöhemmin muistanut muuta kuin että viini oli ollut hyvää ja sitä oli ollut riittävästi.

Lue lisää

No niin - tämä tarina viimeistään kertoi sen, että kukaan ihminen ei pysty alkoholin kohtuukäyttöön! On se suuri onni, kun Pyhä Henki on kotiopettajana ohjaamassa Raamatun ohi absolutismiin!