Pakko olisi pikkuhiljaa hakeutua koulunpenkille ja paria alaa olen jo yliopistoista katsellut, joihin ehkä olisi mahdollista päästä.
Mutta minkälaista se opiskelu siellä olisi? Sen tiedän että "tunnit" siellä ovat luentoja ja muistiinpanot hoidetaan itse, mutta mites kotitehtävät? Olen kuullut että monilla aloilla kirjoitellaan paljon esseitä kurssin aiheesta ja tämä hieman epäilyttää minua. Miten nuo esseet kirjoitetaan, lukiosta muistan hämärästi jotain "tieteellistä kirjoittamista", onko tämä se tapa jolla yliopiston esseet pitäisi kirjoittaa, eli hirveä jono lähteitä perään yms.? Vai voiko nuo esseet vetää omasta päästään, eli muistiinpanoista ja kurssikirjoista?
Ehkä hivenen tyhmä kysymys, mutta minulle hieman epäselvä;)
minkälaista opiskelu yliopistossa?
15
2321
Vastaukset
- Ylioppilas
Siis jos katsot asian kurssikirjasta niin silloin se kurssikirja on lähde. Harvemmin kukaan itse jotain perustieteen tai muitakaan asioita selvittää ihan omalla tutkimuksella (esim. että ihmisessä on soluja tai että 30% kuolemista johtuu tapaturmista esimerkkejä mainitakseni).
Jos väität esseessäsi jotain, niin kyllähän se pitää mainita että mistä tieto on peräisin. Kurssi/oppikirjatasoinen tieto on kyllä melkoisen luotettavaa, jos se julkaistaan jossain alan "raamatussa". Se vain lähteeksi on siten laitettava muiden joukossa. Yliopistossa yleensä pitää olla tiedon oikeaa tietoa ja osattava mielellään sanoa mistä se on peräisin, eikä laiteta jotain arveluja "omasta päästä". Esim. vaikka sinusta tuntuisi, että "varmaan puolet ylä-asteikäisistä tytöistä juo kerran kuussa viikonloppuna itsensä humalaan", niin et voi tuollaista väittää yliopistotasolla esseessäsi, ellet sitten ole löytänyt tutkimusta/artikkelia aiheesta, jossa asiaa on tutkittu ja tulos on tuo. Siis "musta tuntuu" (= mutu) tuntumalta ei asioita esitetä yliopistossa. Onneksi nykyään on todella helppoa löytää artikeleita ja tutkimuksia/tietoa internetin avulla tietokannoista joihin varmasti yliopistolta pääset. Sitten sieltä luet ja katsot. Helppoa ja mukavaa ja tieteellistä, eikä tarvitse niin paljon ostella/kantaa kirjastosta paperille painettua tietoakaan. - opiskelu
Akateeminen vapaus. Vapaus opiskella itseään kiinnostavia asiota ennalta määritellyistä kokonaisuuksista. Vapaus jaksottaa opiskelunsa oman aikataulunsa mukaan ja opiskella oman tahtinsa sallimissa puitteissa, kunhan muistaa kolmessa vuodessa suorittaa kandivaiheen ja viidessä valmistua maisteriksi. Vapaus luoda omia johtopäätöksiä ja kehittää näkemyksiänsä, kunhan näkemykset pohjautuvat lähdeluetteloon kirjallisuuteen. Vapaus olla oma itsensä, kunhan ei vain eroa joukosta. Mutta onhan sitä sentään vielä jäljellä vapaus valita oma alansa. Vai onko?
- :):)
Viestisi vastaa käsitystäni yliopistosta :)
- Pave45667
Ethän niitä esseitä silloin omasta päästäsi vedä jos luentomonisteista sun muista kirjoista tietosi (t)ongit. Näin on.
PaVe - on hiukan
Minulla on hieman kokemusta yliopistossa opiskelusta. Siellä annetaan tarkat ohjeet miten laittaa lähdetiedot esseisiin. Lähdekirjallisuuden lisäksi tietysti omaa pohdintaa aina mukaan.
Itselläni kävi huono säkä, jouduin lopettamaan opintoni. Aloitin yliopisto-opinnot ja sitten selvisi että en voi saada ruotsinkielestä vapautusta! Vapautusta hain sillä perusteella, kun en ole lukenut sitä koskaan aiemmin. Ruotsikielen opiskelu oli sitten minulle liikaa kaiken muun ohella ja lisänä.- ölkhj
Minulle taas kävi huono säkä, kun ylipäänsä aloitin opinnot mokomassa peruskoulu-kakkosessa. Guantanamossakin on enemmän vapautta kuin yliopistossa. Teinit siellä heiluu ja nuolee opettajien peffoja. Tukkaa kasvatetaan ja ollaan niin kapinallisia ettei uskalleta olla edes pois luennoilta. Yritetään matkia 70-lukulaisuutta ja syrjitään erilaisia.
- voevihtu
ölkhj kirjoitti:
Minulle taas kävi huono säkä, kun ylipäänsä aloitin opinnot mokomassa peruskoulu-kakkosessa. Guantanamossakin on enemmän vapautta kuin yliopistossa. Teinit siellä heiluu ja nuolee opettajien peffoja. Tukkaa kasvatetaan ja ollaan niin kapinallisia ettei uskalleta olla edes pois luennoilta. Yritetään matkia 70-lukulaisuutta ja syrjitään erilaisia.
Tekstistasi paistaa hienosti lapi etta et ole edes kaynyt minkaan yliopiston sisalla.
- YO vuosimallia 1999
Jokainen löytää oman tyylinsä opiskella. Olennaisin kysymys on kehittää balanssi luentojen ja itsenäisen opiskelun välillä. Akateeminen vapaushan mahdollistaa luentojen skippaamisen kokonaan, mitä toiset ihannoivat ja toiset kammoavat. Harva on suoraan valmis ottamaan vastuun omasta koulunkäynnistään ja yleensä pelkästään kotiopiskelua kokeilevat etenevät alkuun hitaasti. Joka tapauksessa, kävi luennoilla eli ei, niin itsenäinen opiskelu on kiinteä osa korkeakouluopiskelua. Se ei siis ole niin kuin lukiossa, jossa harvemmin tarvitsi avata kirjaa kunhan kuunteli tunnilla, vaan opiskelija pääasiassa hankkii tietoa itsenäisesti ja luennot vain avustavat tässä ja rytmittävät lukemista.
Se mitä muuta opiskeluun kuuluu riippuu hyvin pitkälti opskeltavasta aiheesta. Erilaiset esseet ja mahdolliset esitykset kuuluvat kuitenkin varmaan jokaiseen tutkintoon. Näiden lisäksi voi olla laskuharjoituksia, pienryhmätehtäviä jne. Kaikki esseet pitäisi tietysti kirjoittaa oikein, eli tieteellistä kirjoitustapaa noudattaen. Käytännössä fuksivuotena varmaan katsotaan opiskelijoiden rävellyksiä sormien läpi, mutta yleinen periaate on tämä. Kaikki tieto pitää perustua johonkin ellei se ole yleistietoa, ja kaikki lähteet, joihin se tieto perustuu, täytyy ilmoittaa. Hieman tilanteesta riippuen lähdemateriaalille voidaan asettaa lisäksi erilaisia vaatimuksia. Usein lähteitä ei oikeastaan rajata mitenkään ja opettaja arvioi niiden laadun. Tällöin esim. luentomuistiinpanot ja perustason oppikirjatkin käyvät lähteiksi. Välillä taas lähteet voi olla rajattu esim. siten, että ainoastaan tieteelliset vertaisarvioinnin läpikäyneet julkaisut kelpaavat lähteiksi. Näitä on tosin helppo etsiä tietoverkoista hakukoneiden avulla.
Joka tapauksessa mitään ei vedetä omasta päästä. Albert Einstein julkaisi jonkun teoriansa, olisiko ollut se valon luonnetta käsittelevä, josta sai nobelin, eikä listannut perään yhtään lähdemateriaalia. Tämä herätti suunnatonta kiinnostusta tiedemaailmassa, koska oli todellakin keksitty jotain aivan uutta, jota ei voitu johtaa kenenkään muun aikaisemmasta työstä. Albert Einstein siis kirjoitti yhden teoriansa "omasta päästään", mutta lienee aika suuri todennäköisyys, että tavan suomalainen ylioppilas ei yllä vastaavaan suoritukseen kouluaikanaan.- Emmy
Itse luen kasvatustiedettä ja ainakin siellä tutkielman ja esseen kirjoittaminen ilman omaa ajattelua on lähes mahdotonta. Eli periaatteessa ensin syvennytään lähteisiin ja ns. faktaan. Tämän jälkeen on yleensä jonkinmoinen soveltava osio, jossa opittua tietoa sovelletaan johonkin aiheeseen. Usein pitää pyrkiä myös ajattelemaan ja kirjoittamaan omia ajatuksia ja näkökulmia teoreettisesta aiheesta ja tässä ei useinkaan tarvitse olla lähteitä. Mielestäni siis yliopistossa täytyy käyttää "varmaa" tietoa ja sitten osata vielä tavallaan "omasta päästään" väännellä ja käännellä opittua tietoa.
- Ainstaini
Emmy kirjoitti:
Itse luen kasvatustiedettä ja ainakin siellä tutkielman ja esseen kirjoittaminen ilman omaa ajattelua on lähes mahdotonta. Eli periaatteessa ensin syvennytään lähteisiin ja ns. faktaan. Tämän jälkeen on yleensä jonkinmoinen soveltava osio, jossa opittua tietoa sovelletaan johonkin aiheeseen. Usein pitää pyrkiä myös ajattelemaan ja kirjoittamaan omia ajatuksia ja näkökulmia teoreettisesta aiheesta ja tässä ei useinkaan tarvitse olla lähteitä. Mielestäni siis yliopistossa täytyy käyttää "varmaa" tietoa ja sitten osata vielä tavallaan "omasta päästään" väännellä ja käännellä opittua tietoa.
Kyllähän se pohdintakin johonkin pohjaa. Siis esimerkiksi nyt kun en itse tiedä kasvatustieteestä yhtään mitään niin en voisi alkaa kirjoittaa esseetä, jossa pohtisin omia mielipiteitäni siitä miksi jotain tapahtuu. Heittäisin päästä jotain mielipiteitä, jotka olisivat täysin ristiriidassa vallitsevan teorian kanssa. Siis maalaisjärki ja mutu eivät kuulu korkeakouluun, vaikka opiskelija periaatteessa tarjoaakin oman panoksensa tekstiin.
Tuo esimerkki Einsteinista on siinä mielessä mainio, että se todella oli suurin piirtein ainoa tapaus modernin ajan historiassa, jossa joku on keksinyt jotain uutta. Sillä hetkellä koko muu tiedemaailma lähti "tiedosta", jonka mukaan valo koostuu aalloista. Einstein oli sitä mieltä, että tämä ei pidä paikkaansa ja ilmoitti tietävänsä, että valo koostuu yksittäisistä hiukkasista. Samalla hän tuli keksineeksi täysin uuden tieteenalan, kvanttifysiikan. Vastaava Einsteiniin liittyvä juttu on kuuluisa E=mc2. Kaikki muut "tiesivät", että aika on vakiomääre kaikkialla ja aina sama. Einstein puolestaan päätti, että valonnopeus on vakio ja kaikki muu voi muuttua, jopa kellot käydä hitaammin tai nopeammin. Tässä yhteydessä hän kai kuitenkin käytti myös lähdemateriaalia... - Ylioppilas
Ainstaini kirjoitti:
Kyllähän se pohdintakin johonkin pohjaa. Siis esimerkiksi nyt kun en itse tiedä kasvatustieteestä yhtään mitään niin en voisi alkaa kirjoittaa esseetä, jossa pohtisin omia mielipiteitäni siitä miksi jotain tapahtuu. Heittäisin päästä jotain mielipiteitä, jotka olisivat täysin ristiriidassa vallitsevan teorian kanssa. Siis maalaisjärki ja mutu eivät kuulu korkeakouluun, vaikka opiskelija periaatteessa tarjoaakin oman panoksensa tekstiin.
Tuo esimerkki Einsteinista on siinä mielessä mainio, että se todella oli suurin piirtein ainoa tapaus modernin ajan historiassa, jossa joku on keksinyt jotain uutta. Sillä hetkellä koko muu tiedemaailma lähti "tiedosta", jonka mukaan valo koostuu aalloista. Einstein oli sitä mieltä, että tämä ei pidä paikkaansa ja ilmoitti tietävänsä, että valo koostuu yksittäisistä hiukkasista. Samalla hän tuli keksineeksi täysin uuden tieteenalan, kvanttifysiikan. Vastaava Einsteiniin liittyvä juttu on kuuluisa E=mc2. Kaikki muut "tiesivät", että aika on vakiomääre kaikkialla ja aina sama. Einstein puolestaan päätti, että valonnopeus on vakio ja kaikki muu voi muuttua, jopa kellot käydä hitaammin tai nopeammin. Tässä yhteydessä hän kai kuitenkin käytti myös lähdemateriaalia...Kyllä suppeassa ja yleisessä suhteellisuusteoriassaan Einstein käytti myös muiden aiemmin johtamia kaavoja ja ideoita.
Taisi olla myös Maxwelliin yhteydessä tai sitten muistan väärin, muistan että Maxwell ainakin vaihtoi kirjeitä jonkun kanssa ja joku oli vieläpä I maailmansodan rintamalla, joka oli myös mukana modernin fysiikan kehittämisessä kirjeenvaihdon avulla. - maisteri05
Emmy kirjoitti:
Itse luen kasvatustiedettä ja ainakin siellä tutkielman ja esseen kirjoittaminen ilman omaa ajattelua on lähes mahdotonta. Eli periaatteessa ensin syvennytään lähteisiin ja ns. faktaan. Tämän jälkeen on yleensä jonkinmoinen soveltava osio, jossa opittua tietoa sovelletaan johonkin aiheeseen. Usein pitää pyrkiä myös ajattelemaan ja kirjoittamaan omia ajatuksia ja näkökulmia teoreettisesta aiheesta ja tässä ei useinkaan tarvitse olla lähteitä. Mielestäni siis yliopistossa täytyy käyttää "varmaa" tietoa ja sitten osata vielä tavallaan "omasta päästään" väännellä ja käännellä opittua tietoa.
Huomaa, että nää tekstit on innokkaiden fuksien kirjoittamia, niille on proffat just puhuneet kaikkea ylevää siitä, mitä yliopisto on ja edustaa.
Hoh hoijaa. - Emmy
maisteri05 kirjoitti:
Huomaa, että nää tekstit on innokkaiden fuksien kirjoittamia, niille on proffat just puhuneet kaikkea ylevää siitä, mitä yliopisto on ja edustaa.
Hoh hoijaa.ja itse olet vanha ja viisas ja tiedät miten asiat oikeasti on?Vai?Eiköhän tässä jokainen ole vähän omien kokemusten pohjalta kertonut ja tuskin silloin voi olla ihan vasta-alkaja. Ja kannattaa kertoa mitä mieltä on jos on eri mieltä.
- jo moni
on vastannut, niin alastahan tuo riippuu. Oikiksessa suurin osa opiskelua on tenttikirjojen pänttäämistä.
- excel
Vaihtelee aloittain. Lääketieteellinen on varsin koulumaista. Humanistiset aineet ja oikeustiede yksinäistä puurtamista.
Käytännössä myöös opettajalla on runsaasti päätäntävaltaa - joillekin riittää harjoitustyö/essee, jotkut vaativat sen lisäksi tentin, joka saattaa olla hyvinkin työläs. Näin Oulun yliopistossa.
Yleensä syventävien opintojen tenttimateriaali on englannin kielistä, ja sen lukeminen vaatii harjaannusta. Itse asiana eivät kovin kummoisia.
Kotitehtävät riippuvat opettajan innokkuudesta. Työöhönsä leipääntynyt opettaja ei niitä vaadi mutta alastaan kiinnostuneet huiput vaativat opiskelijoilta aktiivisia koti/harjoitustöitä (näin ainakin kauppakorkeassa).
Muista kuin em. kahdesta korkeakoulusta minulla ei ole käytännön kokemusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331910- 69834
Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28787Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?258717Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64698Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132669- 10653
- 26633
- 77633
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200626