Kansanedustajat ja varsinkin hallitus ajavat Suomea kohti erilaisia järjestöjä,edes viitsimättä selittää sitä kansalle. Esimerkkinä NATO,mihin Suomi oikeasti tarvitsee NATOa?Ei mihinkään,kumppaneita voidaan olla,mutta maksajiksi ei aleta.
Toiseksi poliitikot tuntuvan vain ajavan omia etujaan ja henkilökohtaisia päämäriä välittämättä kansan tahdosta ja ns parhaasta ideasta!Jos joku esittää hyvän ajatuksen vihreiden leirissä,niin muut tyrmäävät sen edes ajattelematta asiaa ollenkaan!
Kolmanneksi,miten suomessa voi olla kuntia,jotka joutuvat ottamaan velkaa,vaikka Valtiolla on ylijäämäinen budjetti,kyllä sapettaa tuolainen rahojen panttaaminen ja rahojen turha pyörittely!!
Toiseksi poliitikot tuntuvan vain ajavan omia etujaan ja henkilökohtaisia päämäriä välittämättä kansan tahdosta ja ns parhaasta ideasta!Jos joku esittää hyvän ajatuksen vihreiden leirissä,niin muut tyrmäävät sen edes ajattelematta asiaa ollenkaan!
Kolmanneksi,miten suomessa voi olla kuntia,jotka joutuvat ottamaan velkaa,vaikka Valtiolla on ylijäämäinen budjetti,kyllä sapettaa tuolainen rahojen panttaaminen ja rahojen turha pyörittely!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kysyit mielipiteessäsi miten on mahdollista, että kunnat joutuvat ottamaan velkaa vaikkakin valtiolla on ylijäämäbudjetti.
Mainittu yhtälö on täysin eduskunnan ja hallituksen aikaansaannos. Miten ja miksi ?
Päätöksentekijöiden keskeisin tavoite on tyhjätä maaseutu. Ei riitä, että maatalous ajetaan EU:n varjolla umpikujaan vaan -
Oletko miettinyt miten suurella euromäärällä maaseutu ja syrjäseudut tukevat Helsinkiseudun kehitystä. Otan maatalouden lisäksi yhden esimerkin. Koululaitoksessa yhden oppilaan koulutuksen vuosikustannus on monin paikoin noin 6000 euroa/vuosi. Kouluttaessamme lastamme 20 vuotta, syntyy koulutuksesta yhtä koulutettavaa kohti yhteensä noin 120000 euron kokonaiskustannus. Kun valmiiksikoulutetuista nuorista siirtyy 10000 yksilöä vuosittain Helsingin alueelle on kysymys 1,2 miljardin suuruisesta Helsinkialueen tuesta, millä maaseutu tukee mainitsemaani aluetta valmiiksi koulutetun nuorison välityksellä. Laskelmassa ei ole mukana koulutettavien elinkustannuksia, joten summa kasvaa entisestään, jos otamme kokonaiskustannukset.
Eikä edellinen läheskään aina riitä. Miljardeissa on myös se lukema millä maaseudulle jäävät vanhemmat tukevat vuosittain etelässä opiskelevia nuoria kuin myöskin juuri valmistuneiden nuorten sijoittumista uuteen elinympäristöönsä. Ja kyllä eliitti osaa. Asuinkiinteistöjenkin hinnat monesti nelinkertaiset maaseutuun nähden, vaikkakin rakennusmateriaalit ym. samat.
Oletko muuten kuullut jonkun kansanedustajan ottaneen edellisiä huomioon kuntien välisiä kustannuseroja tilastoitaessa ?