Mikä lämmitys- ja lämmönjakotapa?

Minkä lämmitys- ja lämmönjakotavan valitsisitte ja miksi?

Lähtötiedot ovat seuraavat:

Rakennettavaan omakotitaloon tulee neliöitä n. 180 kahteen kerrokseen. Pohja yksinkertainen (7,5m*12m). Alakerran lattiasta puolet tulee laattaa, joten lattialämmitystä tarvitaan. Taloon ei tule erillista teknistä tilaa, mutta autotalli tulee noin 7 metrin päähän talon nurkasta. Tonttina iso savinen pelto. Joki n. 70-80 metrin päässä talosta. Puuta saatavissa takan lämmitykseen lähes kustannuksitta. Takkaa on tarkoitus polttaa säännöllisesti. Öljy ei tule kysymykseen.

Kiitos asiallisista vastauksista!
183013
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

jokeen ja laitteet tallin nurkkaan.

Äänestä
  • Maapiiriä ei kannata sijoittaa jokeen, jos kyseessä olisi järvi se soveltuisi paremmin.
    Joessa aina virtausta, virtauksen mukana saattaa uida uppotukkeja, jotka rikkoo maapiiriputkiston.

    Jos tontti on pelto (savea) kannattaa maapiiriputkisto kaivaa siihen.

    Äänestä

miltä hake/stookkeri kuulostaa, jos kerran puuta saatavilla "ilmaiseksi". Mielestäni kuitenkin vesikiertoinen lattialämmitys molempiin kerroksiin. Ja miksi..siksi, että sen veden lämmityksen voit sitten hoitaa millä tavalla tahansa ja vieläpä muuttaa sitä lämmitystapaa

Äänestä
  • No ei puuta ihan ilmaiseksi määräänsä enempää saa. Sen verran, että takkaa voi silloin tällöin poltella.

    Äänestä

Lämmön jaoksi vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmönlähteeksi voisin ajatella maalämpöä. Tekisin kuitenkin teknisen tilan, jotta tarpeen vaatiessa lämmönlehdettä voisi vaihtaa. Pellettilämmitys voisi olla yksi vaihtoehto tai jopa normaali puukattila, joka tosin vaatii työtä enemmänkin.

Jos haet säästöjä takalla niin silloin vaihtoehto voisi olla pelkkä sähkölämmitys lattiaan mutta ongelma siinä on ettei lämmön lähdettä paljoa vaihdeta.

Oletko ajatellut aurinkolämmitystä?

Äänestä
  • Olen asunut puukattilatalossa ja se on liian työläs. Takkapuut saan suhteellisen kivuttomasti. Pelletti vaatii työtä, mutta ei tietysti niin paljon kuin puulämmitys.

    Itse olen pähkäillyt suoran sähkölämmityksen (kaapeleilla alakertaan ja patterit yläkertaan) takan ilpin yhdistelmää. Toisaalta tuohon tontille saisi maalämmönkin hyvin laitettua, jos sen vain saisi taloudellisesti kannattamaan.

    Vesikiertoinen lattialämmitys epäilyttää lähinnä sen vuoksi, koska vesi ei entisessä asunnossa enää kiertänyt putkissa kymmenen vuoden asumisen jälkeen kunnolla.

    Äänestä

  • tuleva talon lämmittäjä kirjoitti:

    Olen asunut puukattilatalossa ja se on liian työläs. Takkapuut saan suhteellisen kivuttomasti. Pelletti vaatii työtä, mutta ei tietysti niin paljon kuin puulämmitys.

    Itse olen pähkäillyt suoran sähkölämmityksen (kaapeleilla alakertaan ja patterit yläkertaan) takan ilpin yhdistelmää. Toisaalta tuohon tontille saisi maalämmönkin hyvin laitettua, jos sen vain saisi taloudellisesti kannattamaan.

    Vesikiertoinen lattialämmitys epäilyttää lähinnä sen vuoksi, koska vesi ei entisessä asunnossa enää kiertänyt putkissa kymmenen vuoden asumisen jälkeen kunnolla.

    Sitten on tehty vesikierrossa jokin virhe. Oliko putket tukkeutuneet vai vikaa lämmön lähtöpäässä. Pelkkiä kaapeleita en suosittelisi mutta totta kai jokainen talo on yksilönsä ja siihen on valittava sellainen lämmönjako kun parhaalta tuntuu.

    Äänestä

  • tuleva talon lämmittäjä kirjoitti:

    Olen asunut puukattilatalossa ja se on liian työläs. Takkapuut saan suhteellisen kivuttomasti. Pelletti vaatii työtä, mutta ei tietysti niin paljon kuin puulämmitys.

    Itse olen pähkäillyt suoran sähkölämmityksen (kaapeleilla alakertaan ja patterit yläkertaan) takan ilpin yhdistelmää. Toisaalta tuohon tontille saisi maalämmönkin hyvin laitettua, jos sen vain saisi taloudellisesti kannattamaan.

    Vesikiertoinen lattialämmitys epäilyttää lähinnä sen vuoksi, koska vesi ei entisessä asunnossa enää kiertänyt putkissa kymmenen vuoden asumisen jälkeen kunnolla.

    Jos meinaa puilla lämmittää, niin helpompi sitä roskasavottaa on pyörittää pannuhuoneessa, kuin pirtissä.

    Äänestä

Huomioi että laattalattia tarvitsee erilaisen lämpötilan kuin muu pintamateriaali. Eli vesikiertoisena eri piirit laatalle ja muulle. Kun uudesta talosta on kyse, niin et pysty pitämään laattalattiaa niin lämpimänä ettei se tuntuisi kylmältä.

Äänestä
  • "et pysty pitämään laattalattiaa niin lämpimänä ettei se tuntuisi kylmältä"

    Siis hä? Kyllä meillä ainakin laattalattia tuntuu paljon lämpimämmältä kuin laminaatti vaikka molempien alla kiertää samanlämpöinen vesi.

    Äänestä

  • asukas kirjoitti:

    "et pysty pitämään laattalattiaa niin lämpimänä ettei se tuntuisi kylmältä"

    Siis hä? Kyllä meillä ainakin laattalattia tuntuu paljon lämpimämmältä kuin laminaatti vaikka molempien alla kiertää samanlämpöinen vesi.

    Aiheesta on keskusteltu aiemminkin. Kirjoitin tuossa hieman epäselvästi.

    Samanlämpöiset lattiamateriaalit tuntuvat erilaisilta jalalle. Kylmästä lämpimään järjestys on jotain:
    - Laatta
    - Laminaatti
    - Parketti
    - Puulattia
    - Korkki
    - Muovimatto
    Tämä ei ole mikään absoluutinen järjestys ja siinä voi olla pieniä järjestyseroja riippuen laadusta.

    Kokemukseni mukaan laatan lämpötilan pitäisi olla 24-25 astetta, jotta se ei tunnu kylmältä. Lämpötilan tulisi olla jotain 27-28 jotta se tuntuu lämpimältä. Minulla wc:n laattalattia on 28 asteinen ja se tuntuu aamulla heti sängystä noustuani avojaloin "haalealta". Muulloin se tuntuu hieman lämpimältä. Asiaa on helppo tutkia jos sinulla on laatoitettua lattiaa jossa lämmitys. Lämmöntuntu on aika henkilökohtaista. Jollekin riittää ettei tunnu kylmältä ja toisille pitää olla selvästi lämmin.

    Jos talo on uusi ja siten melko hyvin eristetty. Ei ole mahdollista että huonelämpötilassa 22 astetta lattia voisi olla yli 25. Kovemmilla pakkasilla tietysti onnistuu. Kun koko talo on lattialämmitetty nykytalojen lämmöntarpeeseen riittää melko matala lämpötila noin suuressa pinnassa. Minulla pikkupakkasilla (kuten nyt)lattian lämpötila on jotain 23-24 astetta ja tämä riittää pitämään huoneet lämpiminä. Laatta luovuttaa lämpöä paremmin kuin esim. parketti joten senkin vuoksi lattian lämpötila voi olla matalampi.

    Eli uudessa talossa voi unohtaa "ihanan" lämpimät laattalattiat(muulloin kuin pakkasella), jos haluaa pitää samalla huonelämpötilan esim 22 asteeessa. Ongelma korostuu jos laattaa on paljon. Pieni ala voi olla lämmin ilman että se nostaa suuren tilan lämpötilaa.

    Äänestä

  • kieroliero kirjoitti:

    Aiheesta on keskusteltu aiemminkin. Kirjoitin tuossa hieman epäselvästi.

    Samanlämpöiset lattiamateriaalit tuntuvat erilaisilta jalalle. Kylmästä lämpimään järjestys on jotain:
    - Laatta
    - Laminaatti
    - Parketti
    - Puulattia
    - Korkki
    - Muovimatto
    Tämä ei ole mikään absoluutinen järjestys ja siinä voi olla pieniä järjestyseroja riippuen laadusta.

    Kokemukseni mukaan laatan lämpötilan pitäisi olla 24-25 astetta, jotta se ei tunnu kylmältä. Lämpötilan tulisi olla jotain 27-28 jotta se tuntuu lämpimältä. Minulla wc:n laattalattia on 28 asteinen ja se tuntuu aamulla heti sängystä noustuani avojaloin "haalealta". Muulloin se tuntuu hieman lämpimältä. Asiaa on helppo tutkia jos sinulla on laatoitettua lattiaa jossa lämmitys. Lämmöntuntu on aika henkilökohtaista. Jollekin riittää ettei tunnu kylmältä ja toisille pitää olla selvästi lämmin.

    Jos talo on uusi ja siten melko hyvin eristetty. Ei ole mahdollista että huonelämpötilassa 22 astetta lattia voisi olla yli 25. Kovemmilla pakkasilla tietysti onnistuu. Kun koko talo on lattialämmitetty nykytalojen lämmöntarpeeseen riittää melko matala lämpötila noin suuressa pinnassa. Minulla pikkupakkasilla (kuten nyt)lattian lämpötila on jotain 23-24 astetta ja tämä riittää pitämään huoneet lämpiminä. Laatta luovuttaa lämpöä paremmin kuin esim. parketti joten senkin vuoksi lattian lämpötila voi olla matalampi.

    Eli uudessa talossa voi unohtaa "ihanan" lämpimät laattalattiat(muulloin kuin pakkasella), jos haluaa pitää samalla huonelämpötilan esim 22 asteeessa. Ongelma korostuu jos laattaa on paljon. Pieni ala voi olla lämmin ilman että se nostaa suuren tilan lämpötilaa.

    Että asumismukavuuden kannalta matalaenergiarakenteet ei kannata mutta maalämpö kannattaa. ;-)

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    Että asumismukavuuden kannalta matalaenergiarakenteet ei kannata mutta maalämpö kannattaa. ;-)

    Lämmitetään lattia 28 asteiseksi ja ilpillä jäähdytetään ilma 22 asteiseksi. Ihanan lämmin lattia ja ihanan kallista :)

    Äänestä

Selvä tapaus: laattalattiat kosteat tilat sähkölattialämmitys, muut tilat sähköpattereilla. Hyvä lämmöntalteenotto ja eristykset sekä varaava takka, siinä se on, turha alkaa miettimään mitään muuta. Kokonaisuutena varmasti halvin ratkaisu.

Äänestä

Kuin maalämpöputket sinne peltoon, jos se kerran tonttina on savinen pelto. Kaikki muu on hulluutta, jos et meinaa myydä sitä kämppää 2 vuoden kuluttua. Silloinkin energiatodistus lienee jo pakollinen. Maalämmöllä pääset "A-luokkaan".

Kerro vielä mille leveyspiirille rakennat ja montako lämpimän veden käyttäjää perheestä löytyy.

Kartsa

Äänestä
  • Talo tulee puoleen väliin Suomea. Kaksi veden käyttäjää toistaiseksi, tulevaisuudesta en tiedä.

    Talossa aiotaan asua ainakin kymmenen vuotta. Sen pidemmälle en ole suunnitellut.

    Äänestä

  • tuleva talon rakentaja kirjoitti:

    Talo tulee puoleen väliin Suomea. Kaksi veden käyttäjää toistaiseksi, tulevaisuudesta en tiedä.

    Talossa aiotaan asua ainakin kymmenen vuotta. Sen pidemmälle en ole suunnitellut.

    Täällä Keski-Suomessa pakkasta on sen verran että maalämpö on varmasti hyvä ratkaisu. Takaisinmaksuaikoja jos haikailee niin pintaputkistolla saat sen kohtuulliseksi jo nykyisillä sähkön hinnoilla. Kunhan vaan pidät tolkun mukana, etkä sorru ekaan "tarjoukseen". Muista että asentaminen on ihan putkimiehen työtä eikä mitään salatiedettä, josta maksetaan muutama extra tonni.

    Siirry maalämpöfoorumille...

    Kartsa

    Äänestä

jos haluat säästää sen kattilahuoneen ja laitteissa niin sähkölämmitys ja ainakin takka lisäksi, voisi olla myös kaksi tulisijaa eli alhaalla suurempi ja ylhäällä pienempi. Kaikista puheista huolimatta en ole ollut kaksikerroksisessa talossa jossa lämpö todella merkitttävästi nousisi yläkertaan asti.

Mikäli talliin on tehtävissä kattilahuone niin pellettifanina laittaisin pellettikattilan helppona halpana ja vaivattomana.

Halvahkon puun valossa miettisin vaihtoehtoa jossa puukattila varaajalla ja (yö)sähkövastuksilla. Puukattilassa työtä, mutta jos se ei ole ongelma ja porukkaakin huollettavana noin vähän niin ei liene mahdotonta. Ja jos ei puuhomma aina kiinnosta niin sähkö hoitaa silloin homman. Takkaa voisi harkita tässäkin vaihtoehdossa. Investointina isompi, mutta käyttö jo todella halpaa..

Teknisestä tilasta sen verran, että jos se on autotallilla niin tuo 7m alkaa olla maksimi etäisyys että lämmitysvettä kannattaa sieltä kuskata. Muutenhan huone pysyy lämpimänä kattilalla, mutta sähkölle lipsahtaessa oltava patterivaraus.

Ilmeisesti talo on lankaverkon päässä joten tulisija on näillä suomalaisilla sähkökatkoilla oltava tai joskus tulee vielä vilu...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuleva talon lämmittäjä kirjoitti:

Minkä lämmitys- ja lämmönjakotavan valitsisitte ja miksi?

Lähtötiedot ovat seuraavat:

Rakennettavaan omakotitaloon tulee neliöitä n. 180 kahteen kerrokseen. Pohja yksinkertainen (7,5m*12m). Alakerran lattiasta puolet tulee laattaa, joten lattialämmitystä tarvitaan. Taloon ei tule erillista teknistä tilaa, mutta autotalli tulee noin 7 metrin päähän talon nurkasta. Tonttina iso savinen pelto. Joki n. 70-80 metrin päässä talosta. Puuta saatavissa takan lämmitykseen lähes kustannuksitta. Takkaa on tarkoitus polttaa säännöllisesti. Öljy ei tule kysymykseen.

Kiitos asiallisista vastauksista!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu