Painiliiton lisenssiraportissa on vain 112 painijaa, syntymävuosien 1984-1970 välissä. Osa heistä kuuluu kauniinpaan sukupuoleen. Miten tällaisella joukolla järjestetään kansalliset kilpailut. Unohtakaa koko asia. Ellei Painiliiton pitkään istunut hallitus ole tätä asiaa huomannut poistukoon takavasemmalle hiljaa antaen uusille voimille tilaa.
Miten pitää miesten kansalliset
Harkitsija
171668
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
sillä,että saataisiin liitto panostamaan enemmän ja enemmän tuohon 12-17 vuotiaisiin.Ei TEAM leiritys kerää kuin harvat ja valitut siipiensä suojaan.Hommaan täytyy saada potkua.Ei kaikki vanhemmat tai valmentajat jaksa olla yli aktiivisia motivoidakseen tuon ikäryhmän jatkamaan.Enemmän leirtyksiä ,isoja tapahtumia kisoineen,kansainvälisiä kontakteja myös nassikoille.Kaikkea tätä tarjoaa jalkapallo ja jääkiekko koko ajan ja siinehän niitä painijapoikia siirtyy.Muihin lajeihin.Jos lisenssituloista 85% tulee poikapainijoista täytyy sinne niitä rahoja myös panostaa...
Senioreiden määrä liikkuisi arviolta tuossa 300-400 välissä, jos löytyisi jokin halvempi lisenssimuoto ns. harrastelijoille.
Meidän seurassa on ainakin heti 10 painijaa, jotka ovat lopettaneet sen vähäisenkin kilpailemisen korkean lisenssihinnan vuoksi. toki ne ovat harrastelijoita ja heistä ei sillä asenteella huippuja tulisikaan, MUTTA varmasti kansalliset kisat kiinnostaisivat, jos olisi kohtuuhinnalla mahdollisuus päästä mukaan.
Onko keinoja ??
tuntuu, että lajiliitot keräävät vain rahaa itselleen ja virkamiestensä palkkoihin, niin outoja päätöksiä sieltä tulee ja lisenssien hinna tovat pilvissä.
lasten lisenssit ovat kohtuuhintaisia, painissa kilpalisenssi tosin aika arvokas, mutta sitten ne aikuisten. itsekin harrastan suunnistusta ja hiihtosuunnistusta ja oikein mielelläni kävisin sileänkin hiihtokisoissa, mutta maksaa nyt kallista lisenssiä muutaman kisan takia. eli enpä sitten käy niissä.
kaikki liitot saisivat miettiä jotakin kilpaharrastajalisenssiä, joka voisi olla esim puolet "ihan oikeasta" lisenssistä hinnaltaan. Oikeuttaisi käymään esim juuri kansallisissa kisoissa.
Ja se painilisenssi: tuntuu hullulta ostaa pojalle kymmenien eurojen arvoista lisenssiä, kun hän käy ehkä 3 kisaa/vuosi. Ikää kun on vasta 9 ja muitakin harrastuksia on. Näille nuoremmille painijoille pitäisi olla tarjota halvempi malli ja esim vaikka 13-14- vuotiaalle sitten arvokkaampi malli, jotka kumminkin enemmän käyvät ja loukkaantumisriski on isompi.
Ja kyllähän minä sen lisenssin lunastan, koska nyt on vuosi painittu aloittelijasarjoissa ja tätyy antaa "oikeille" aloittelijoille tilaa, vaikka mahdollisuus olisikin häntä siellä aloittelijoissa roikuttaakin.
Ottakaas muutkin vanhemmat oppia, sillä oma poikani ainakin moitti kisoissa vähän turhan hyviä aloittelijoita, jotka sitten vanhoista kisatuloksista paljastuivatkin aika konkareiksi. Mutta jääköön nämä pojat (tytöissä en ole samaa huomannut) pyörittämään heikompia vastustajia aloittelijoihin, minun poikani siirtyy häviämään kilpasarjoihin.
Niiden, jotka harrastavat useampaa lajia (tarkoitan lapsia ja nuoria), kannattaa harkita erillisen tapaturmavakuutuksen ottamista. Itse otin lapsilleni 10 e /vuosi maksavan tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa urheilussa, myös kilpaurheilussa. Tällöin saamme vähentää eri lajien lisensseistä vakuutusmaksun osuuden. Tämä tekee aika paljon, jos lapsi harrastaa useampaa lajia. Ainakin meidän tapaturmavakuutuksessa myös korvaussummat ovat suuremmat kuin joidenkin lajien lisensseissä. Kannattaa kysellä eri vakuutusyhtiöistä ja vertailla - vaihtoehdot ovat hyvin erilaisia.
.........suurimman osan lisenssimaksuista saadut tulot vie vakuutusyhtiöt ja liitoille jää muruset käteen..........
Näin sanotaan Painiliiton sivuilla:
"Mikäli painijalla on oma vakuutus, hänen tarvitsee maksaa vain vakuutukseton lisenssi. Huomaa kuitenkin, että lisenssi on voimassa vasta, kun todistus omasta vakuutuksesta on lähetetty Suomen Painiliittoon. Lisenssiin sisältyy Molski-lehti."
Muissa lajeissa (esim. koripallo) ei mitään todistuksia tarvitse lähetellä. Riittää, kun maksaa pelkän lisenssin ilman vakuutusta. Se on sitten omalla vastuulla, on vakuutus muualta tai ei. Ja koko homma hoitui helposti netin kautta.Omasta vakuutusyhtiöstä kyselinkin ao. todistusta painiliitolle, mutta olivat vähän ihmeissään tällaisesta menettelystä.
Kokemuksesta tiedän että moni on maksanut koko lisenssimaksun vaikka oma vakuutus olisikin, kun tämä byrokratia on tuntunut niin typerältä. Toisaalta: miten painiliitto on toiminut, jos todistusta ei ole lähettänyt ja silti on maksanut lisenssimaksun ilman vakuutusta? Toivottavasti Painiliittokin saa hommat hoitumaan modernimmalla tavalla - ilman papereiden lähettelyä yms. puljaamista.
Kannattaa olla muuten tarkkana vahingon varalta noiden omien vakuutusten kanssa. Osassa tapaturmavakuutuksen ehdoissa kun paini on ns. vaarallinen laji, joissa sattuneita vahinkoja ei tavallinen lasten tapaturmavakuutus korvaa.
Siinä ollaan sitten ikävässä välikädessä kun treeneissä tai kisoissa sattuu jotain, eikä vakuutus korvaakaan. Tuossa vaiheessa ruvetaan yleensä kyselemään seuran ja vetäjien vastuuta, mikä voi käydä kukkaron päälle.
Kyllähän se lisenssin osuus liitolle menee, vakuutusosuus vakuutusyhtiölle.
Ja alle 17-18 v. vapaaehtoisissa tapaturmavakuutuksissa ei ole yleensä urheilurajoitusta. Jos on, kannattaa vaihtaa vakuutusyhtiötä.
Ja kyllä sen lisenssin on oltaa voimassa heti kun on maksettu, riippumatta siitä onko todistusta vakuutuksesta lähetetty. Millä perusteella liitto sen voi evätä?
Julkinen terveydenhuolto sitäpaitsi hoitaa meidät, miten voidaan pakottaa ottamaan yksityinen vakuutus?
Kun sitä todistusta pyytää vakuutusyhtiöltä siinä pitää olla kirjattuna, että se kattaa painin. Eli siinä samalla se selviää.
Ajatteles, jos pelkkä poliklinikkakäynti ei riitä. Sairaalapäivät eivät ole halpoja eikä lääkkeetkään ole ilmaisia.
Lisenssimaksu sisältää vakuutuksen. Aloittelijalisenssimaksu maksu on 7 euroa ja vakuutuksen osuus on siitä 5 euroa, eipä paljoa lisenssin hinnaksi jää. Vaikka julkinen terveydenhuolto onkin hyvä, niin vakuutus on hyvä olla olemassa.
toki aloittelija voi ottaa lisenssin vakuutusineen. Seniorilla sitten vakuutusmaksun osuus onkin jo 165 euroa. ja tapaturman hoitokulut 2500.Sillä ei yksityisellä puolella paljon mitään tehdä.Kyllä liiton olisi raas aika kilpailuttaa akuutukset. Viimeksi ainakin meniät ojasta allikkoon ja vakuutusmaksun osuus nousi aika lailla. Kannattaa hankkia sairaskuluakuutus ilman urheilurajoitusta -ennenkuin jotain sattuu. Sitten on myöhäistä. akuutusyhtiön mielestä kun on aina vanha -tai synnynnäinen vika, joka johti loukkaantumiseen...
itse ottaa vakuutuksen (ja kilpailuttaa) mistä ja millaisen haluat ja maksaa liitolle vain lisenssiosuuden eikös tällainen käytäntö ole ollutkin? Näin se toimii valittamatta.
pakollinen vakuutus pois miehiltä ja lisenssimaksu alas. valtion sairasvakuutus korvaa!
Kaikki vakuutusyhtiöit on selvitetty ja aikuisikäisen painin kattava vakuutus on suurin piirtein yhtä kallis joka paikassa. Eli ei se kummemin tarjouksien perässä jouksemisella halpene.
Ainoastaan sillä, jos saa painia omalla vastuullaan ilman vakuutusta. Estääkö tämän jokin asia vai ei....tästähän on täällä keskusteltu aikaisemminkin. LAKIMIEHET HOI !!
Olli Rausteen Urheiluoikeus –teoksessa ollaan sillä kannalla, että pakollista vakuuttamisvelvollisuutta ei ole. Lisenssivakuutusten osalta todetaan mm. seuraavaa: ”Pakollista vakuuttamisvelvollisuutta ei voida perustella osanottajan terveyden suojelemisella. Vakuutus ei tuo loukkaantuneen urheilijan terveyttä takaisin. Vakuutus voi tarjota urheilijalle ainoastaan taloudellista suojaa loukkaantumistilanteiden varalle.”
Voidaan toisaalta miettiä onko tämä lisenssivakuutuksen taloudellinen lisäturva aina hintansa väärti. Painiliiton tarjoamassa vakuutuksessa pelkistetysti ostetaan 165 eurolla ja 2.523 euron lisäturva per tapaturma. Eli jos lääkärikustannukset tapaturmasta ovat 4.000 euroa menee omasta pussista 1.500 euroa joka tapauksessa. Tällaiset urheiluvakuutukset ovat melko kalliitta ymmärtääkseni siitä syystä, että loukkaantumisriski ja siitä aiheutuneet kustannukset jaetaan urheiluvakuutuksissa urheilijoiden kesken. Urheilijoilla on luonnollisesti loukkaantumisriskit suuremmat kuin ei-urheilijoilla.
Sairaskuluvakuutus on usein huomattavasti halvempi ja korvaa suuremman määrän hoitokuluja kuin urheilun tapaturmavakuutukset ja ne korvaavat, ainakin muutama vuosi sitten asia oli näin kun asiaa selvitin, myös urheilussa tapahtuneet loukkaantumiset. Sairaskuluvakuutuksen hinta lienee halvempi siitä syystä, että siinä jaetaan vahinkoriskin kaikkien vakuutuksen ottajien kanssa siis myös ei-urheilijoiden kanssa.
Jos tarvitsee esim. erikoislääkärin hoitoa niin kunnallinen systeemi kyllä korvaa kun on aikaa odottaa noin maks. puoli vuotta. Ei siellä korjata paikkoja niin nopeasti kuin luulisi.Sillä puolen on hidas byrokraattinen systeemi. Nopean ensiavun kyllä saa mutta sitten se jatko...Tämän kokenut.