Ylen ensimmäisen presidentinvaaliväittelyn aiheena oli Valta ja visiot. Olin huomaavinani, että ehdokkaat eivät tuntuneet saavan täysin tasavertoista kohtelua siinä, kuinka puheenvuoroja jaettiin. Siksi päätin laskea ehdokkaiden puheajan eli sen, kuinka kauan kukin heistä sai vaaliväittelyn aikana puhua.
En ole sisällyttänyt laskuihini vaaliväittelyn alku- ja loppupuheenvuoroja enkä moraalisia asioita käsitelleitä monivalintakysymyksiä, joihin kaikki ehdokkaat saivat vuorollaan vastata. En ole myöskään sisällyttänyt laskuihin osuutta, jossa Haloselta, Vanhaselta ja Niinistöltä tentattiin heidän kirjoissaan/vaalikampanjoissaan sivuttuja aiheita (kasvit, tähtikuviot, sotilasarvot).
Mikäli jompikumpi vaaliväittelyn juontajista (Jan Andersson tai Johanna Saukkomaa) on esittänyt ehdokkaalle suoran kysymyksen tämän puheenvuoron jälkeen (ja ehdokas sitten vastannut kysymykseen), olen laskenut juontajan puheajan mukaan ehdokkaan puheaikaan.
Jos useammat ehdokkaat ovat puhuneet samanaikaisesti päällekkäin (kun keskustelu on syystä tai toisesta yltynyt), en ole laskenut kenenkään ehdokkaan käyttämää puheaikaa. Puheajan laskuihin sisällyttämisen edellytyksenä on ollut se, että ehdokas on selvästi saanut puheenvuoron itselleen ainakin kymmeneksi sekunniksi.
En väitä, että laskemani puheajat ovat sekunnilleen eksakteja, mutta niissä ei mielestäni pitäisi olla 15–25 sekuntia suurempia vääristymiä.
Seuraavassa ehdokkaat heidän saamansa puheajan mukaan listattuina:
1. Halonen (18 min 5 s)
2. Vanhanen (17 min 21 s)
3. Niinistö (16 min 27 s)
4. Kallis (10 min 12 s)
5. Hautala (8 min 31 s)
6. Lahti (5 min 20 s)
7. Soini (5 min 9 s)
8. Lax (3 min 53 s)
Ehdokkaiden järjestys puheajan mukaan on aika lailla sama kuin heidän järjestyksensä kannatuslukujen perusteellakin: Halonen on ykkönen, seuraavina Vanhanen & Niinistö ja muut heidän jälkeensä.
Tässä muutamia huomioita puheajoista:
– Tarja Halonen sai yli 4,5 kertaa niin paljon puheaikaa kuin Henrik Lax.
– Arto Lahti sai yli kolme kertaa vähemmän puheaikaa kuin Matti Vanhanen.
– Laxin, Soinin ja Lahden yhteenlaskettu puheaika ei yllä edes Sauli Niinistön tasolle.
Puheaikojen perusteella voi esittää joitain kysymyksiä Ylen tavasta hoitaa vaaliväittelyt:
Voiko vaaliväittelyä kutsua tasapuoliseksi, jos joku ehdokkaista saa yli neljä kertaa enemmän puheaikaa kuin toinen? Tai kun joku ehdokkaista saa enemmän puheaikaa kuin kolme muuta ehdokasta yhdessä?
Miksi ehdokkaat saivat väittelyssä puheenvuoroja sen perusteella, mitkä heidän kannatuslukunsa ovat? Miksi pienehdokkaat eivät voisi saada vaaliväittelyssä yhtä paljon puheaikaa kuin suuret ehdokkaat?
Olisiko liikaa pyydetty, että kaikki ehdokkaat saisivat kommentoida kaikkia juontajien esille nostamia teemoja? Tämähän ei Ylen vaaliväittelyssä toteutunut.
Ehdokkaat on monissa yhteyksissä luokiteltu kärkiehdokkaisiin ja "prosenttikerholaisiin", mutta eikö tämä asetelma voitaisi unohtaa edes vaaliväittelyssä jakamalla puheenvuorot tasaisemmin? Eikö todellinen demokratia tarkoita vapaiden vaalien lisäksi myös vapaita vaaliväittelyjä?
Vaaliväittelyssä henkilön aseman tai kannatuslukujen ei pitäisi vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän saa puheaikaa. Kun puhevuoroja jaetaan suhteessa kannatuslukuihin, niin kuin Ylen vaaliväittelyssä tunnuttiin tekevän, pienehdokkaat ovat jo lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa suuriin ehdokkaisiin nähden.
Kun vielä muistetaan, että tutkimuksen mukaan televisio on presidentinvaaleissa tärkein viestin, josta saatujen tietojen perusteella ihmiset harkitsevat äänestyspäätöstään, voidaan kysyä, halusiko Yle tietoisesti lähteä mukaan ”voittajapeliin” jo ensimmäisessä vaalivaittelyssään sysäämällä pienehdokkaat syrjään ja keskittymällä suuriin nimiin.
Aiheesta voi myös lukea blogistani http://jupa1.blogspot.com/
En ole sisällyttänyt laskuihini vaaliväittelyn alku- ja loppupuheenvuoroja enkä moraalisia asioita käsitelleitä monivalintakysymyksiä, joihin kaikki ehdokkaat saivat vuorollaan vastata. En ole myöskään sisällyttänyt laskuihin osuutta, jossa Haloselta, Vanhaselta ja Niinistöltä tentattiin heidän kirjoissaan/vaalikampanjoissaan sivuttuja aiheita (kasvit, tähtikuviot, sotilasarvot).
Mikäli jompikumpi vaaliväittelyn juontajista (Jan Andersson tai Johanna Saukkomaa) on esittänyt ehdokkaalle suoran kysymyksen tämän puheenvuoron jälkeen (ja ehdokas sitten vastannut kysymykseen), olen laskenut juontajan puheajan mukaan ehdokkaan puheaikaan.
Jos useammat ehdokkaat ovat puhuneet samanaikaisesti päällekkäin (kun keskustelu on syystä tai toisesta yltynyt), en ole laskenut kenenkään ehdokkaan käyttämää puheaikaa. Puheajan laskuihin sisällyttämisen edellytyksenä on ollut se, että ehdokas on selvästi saanut puheenvuoron itselleen ainakin kymmeneksi sekunniksi.
En väitä, että laskemani puheajat ovat sekunnilleen eksakteja, mutta niissä ei mielestäni pitäisi olla 15–25 sekuntia suurempia vääristymiä.
Seuraavassa ehdokkaat heidän saamansa puheajan mukaan listattuina:
1. Halonen (18 min 5 s)
2. Vanhanen (17 min 21 s)
3. Niinistö (16 min 27 s)
4. Kallis (10 min 12 s)
5. Hautala (8 min 31 s)
6. Lahti (5 min 20 s)
7. Soini (5 min 9 s)
8. Lax (3 min 53 s)
Ehdokkaiden järjestys puheajan mukaan on aika lailla sama kuin heidän järjestyksensä kannatuslukujen perusteellakin: Halonen on ykkönen, seuraavina Vanhanen & Niinistö ja muut heidän jälkeensä.
Tässä muutamia huomioita puheajoista:
– Tarja Halonen sai yli 4,5 kertaa niin paljon puheaikaa kuin Henrik Lax.
– Arto Lahti sai yli kolme kertaa vähemmän puheaikaa kuin Matti Vanhanen.
– Laxin, Soinin ja Lahden yhteenlaskettu puheaika ei yllä edes Sauli Niinistön tasolle.
Puheaikojen perusteella voi esittää joitain kysymyksiä Ylen tavasta hoitaa vaaliväittelyt:
Voiko vaaliväittelyä kutsua tasapuoliseksi, jos joku ehdokkaista saa yli neljä kertaa enemmän puheaikaa kuin toinen? Tai kun joku ehdokkaista saa enemmän puheaikaa kuin kolme muuta ehdokasta yhdessä?
Miksi ehdokkaat saivat väittelyssä puheenvuoroja sen perusteella, mitkä heidän kannatuslukunsa ovat? Miksi pienehdokkaat eivät voisi saada vaaliväittelyssä yhtä paljon puheaikaa kuin suuret ehdokkaat?
Olisiko liikaa pyydetty, että kaikki ehdokkaat saisivat kommentoida kaikkia juontajien esille nostamia teemoja? Tämähän ei Ylen vaaliväittelyssä toteutunut.
Ehdokkaat on monissa yhteyksissä luokiteltu kärkiehdokkaisiin ja "prosenttikerholaisiin", mutta eikö tämä asetelma voitaisi unohtaa edes vaaliväittelyssä jakamalla puheenvuorot tasaisemmin? Eikö todellinen demokratia tarkoita vapaiden vaalien lisäksi myös vapaita vaaliväittelyjä?
Vaaliväittelyssä henkilön aseman tai kannatuslukujen ei pitäisi vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän saa puheaikaa. Kun puhevuoroja jaetaan suhteessa kannatuslukuihin, niin kuin Ylen vaaliväittelyssä tunnuttiin tekevän, pienehdokkaat ovat jo lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa suuriin ehdokkaisiin nähden.
Kun vielä muistetaan, että tutkimuksen mukaan televisio on presidentinvaaleissa tärkein viestin, josta saatujen tietojen perusteella ihmiset harkitsevat äänestyspäätöstään, voidaan kysyä, halusiko Yle tietoisesti lähteä mukaan ”voittajapeliin” jo ensimmäisessä vaalivaittelyssään sysäämällä pienehdokkaat syrjään ja keskittymällä suuriin nimiin.
Aiheesta voi myös lukea blogistani http://jupa1.blogspot.com/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mutta se johtuu varmaan siitä, että ne ovat Kekkosen ajan lapsia, ja oma ajattelu ei ole päässyt kehittymään.
Oletpa tehnyt hyvän tilaston! Kiitos!
Ohjelman juontajat kun vielä sitten tuppaavat hätäilemään näiden todella älykkäiden ja viisaiden ehdokkaiden puheenvuoron lopettamista.
Kun Lahti puhuu, niin harmaa usva peittää Halosen silmät; asiallinen asia menee yli Tarjan hilseen.
"Ne jotka osaaavat matematiikkaa menköön lukemaan sitä yliopistoon, ne, jotka osaavat piirtää ryhtyköön vaikka arkkitehdiksi, mutta ME, jotka osaamme puhua, hallitsemme maailmaa!"
(vapaasti lainattu venäläisen kirjailijan teoksesta)
että meikäläinen media on DDR/Moskova/Kuuba -linjalla. Halospaskaa tulee YLEn riittävästi joka paikasta. Hävetkää!!
Nuo kaikkien ehdokkaiden väittelyt ovat ihan turhia..
Pitäisi olla vain mies-miestävastaan väittelyjä, mutta ne eivät sovi Haloselle, koska niissä ehditään pureutumaan myös vaikeisiin asioihin.. Halonen pärjää juuri niin kauan kuin on yhteisväittelyjä, niissä vääsee luimimaan eikä tarvitse ottaa vaikeita asioita esille..