Tervehdys teille kaikille.
Erosin yli viiden vuoden suhteesta viime keväänä. Olin kovin rakastunut naiseeni koko seurustelun ajan, mutta silti suhde oli minulle jatkuvasti kovin raskas. Se loppui siihen kun hän otti uuden miehen lennosta.
En osannut vielä suhteemme aikana kuin aavistella että naiseni luonteessa oli jotain vialla. Koin vain itseni kovin syylliseksi tähän olotilaan. Siihen vaikutti naiseni vakuuttava syyllistäminen. Hän oli aina arvoituksellinen ja arvaamaton. Jos kysyin jotain, niin takuulla hän vastasi aivan joka kerta muuhun kuin siihen mitä häneltä kysyin. Ei siis löytynyt vastavuoroisuutta meidän välillämme koko aikana. En saanut mitään selvää hänen mielenliikkeistään. Kaikkien hänen toimiensa ja ratkaisujensa motiivit olivat salatut. Olin välillä aivan ulalla hänen käytöksestään. Olin koko suhteemme ajan aikalailla hänen palvelijansa. Tämän asian vahvistivat pari yhteistä ystäväämmekin. Eniten kammoksuin kuitenkin hänen aika ajoin noussutta kylmää raivoansa. Se saattoi syntyä aivan mitättömästä asiasta, joskus ei tarvinnut sitäkään. Huh! Ylipäätään hän ei koskaan pahoittanut mieltään, ei itkenyt tai tullut surulliseksi. Suuttumus oli hänen miltei ainoa reaktionsa.
Vasta eron jälkeen perehdyin narsismiin. Siihen mitä netistä löytyi, kirja ”ilman omaatuntoa” ja äskettäin ilmestynyt ”Miksi aina sinä” Kyllä loksahti moni asia aivan kohdalleen. Aivan liian moni. Ei riittänyt pelkkä narsismi. Kyllä hänen käyttäytymisensä ylsi, ainakin jonkinasteiseen, narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Oikein paha narsistinen persoonallisuushäiriöhän rinnastetaan usein psykopatiaan. Sellainen hän ei kyllä ollut (ymmärtääkseni). Nuo kaksihan kuvataankin hyvin samanlaisina, erona että psykopaatilla ei ilmene narsistille ominaista hänen keinotekoisen minänsä heijastamista muiden kautta.
Vaikka erosta on aikaa jo 8 kuukautta, niin hänen valheisiin perustuva manipulointinsa yhä jatkuu. Hän ei voi sietää sitä että tapailen hänen 18 v. poikaansa. Kiinnyimme toisiimme ja ymmärrämme toisiamme. Tuolla naiseni pojalla on liki yhtä paljon samoja ongelmia äitinsä kautta kuin mitä minulla oli. Ne alkoivat pojan ollessa 16 v.. Ilmeisesti hänen kasvanut itsenäisyytensä sai aikaan ongelmat heidän välillensä. Kumma kyllä, heti eron alussa tuo meidän ystävyys oli hänen mielestään suotavaakin, mutta ei ole sitä enää.
Vaikka olin kovin rakastunut, ero oli minulle yllättävän kivuton. Siitä auttoi varmaankin eron minulle tuoma helpotus.
Kovin ristiriitaista oli kuitenkin se, että hän saattoi olla välillä kovinkin rakastettava. Taisinkin aikoinani rakastua hänen kehräävään viehätysvoimaansa.
Kerrotaan että narskut/psykot ovat useimmiten miehiä. Hmm… Olisikohan noin. Uskon että mies on helpommin tunnistettavissa tuon asian suhteen. Nainen pystyy piiloutumaan paremmin. ”no, sehän on sitä naisen oikuttelua…” ”Hänessä on vain tavallista enemmän särmää” jne...
On niin kovin vaikeaa ymmärtää tuota ominaisuutta. Kyllähän ihmissuhteen pitäisi olla jotain muuta kuin jatkuvaa valtataistelua.
Erosin yli viiden vuoden suhteesta viime keväänä. Olin kovin rakastunut naiseeni koko seurustelun ajan, mutta silti suhde oli minulle jatkuvasti kovin raskas. Se loppui siihen kun hän otti uuden miehen lennosta.
En osannut vielä suhteemme aikana kuin aavistella että naiseni luonteessa oli jotain vialla. Koin vain itseni kovin syylliseksi tähän olotilaan. Siihen vaikutti naiseni vakuuttava syyllistäminen. Hän oli aina arvoituksellinen ja arvaamaton. Jos kysyin jotain, niin takuulla hän vastasi aivan joka kerta muuhun kuin siihen mitä häneltä kysyin. Ei siis löytynyt vastavuoroisuutta meidän välillämme koko aikana. En saanut mitään selvää hänen mielenliikkeistään. Kaikkien hänen toimiensa ja ratkaisujensa motiivit olivat salatut. Olin välillä aivan ulalla hänen käytöksestään. Olin koko suhteemme ajan aikalailla hänen palvelijansa. Tämän asian vahvistivat pari yhteistä ystäväämmekin. Eniten kammoksuin kuitenkin hänen aika ajoin noussutta kylmää raivoansa. Se saattoi syntyä aivan mitättömästä asiasta, joskus ei tarvinnut sitäkään. Huh! Ylipäätään hän ei koskaan pahoittanut mieltään, ei itkenyt tai tullut surulliseksi. Suuttumus oli hänen miltei ainoa reaktionsa.
Vasta eron jälkeen perehdyin narsismiin. Siihen mitä netistä löytyi, kirja ”ilman omaatuntoa” ja äskettäin ilmestynyt ”Miksi aina sinä” Kyllä loksahti moni asia aivan kohdalleen. Aivan liian moni. Ei riittänyt pelkkä narsismi. Kyllä hänen käyttäytymisensä ylsi, ainakin jonkinasteiseen, narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Oikein paha narsistinen persoonallisuushäiriöhän rinnastetaan usein psykopatiaan. Sellainen hän ei kyllä ollut (ymmärtääkseni). Nuo kaksihan kuvataankin hyvin samanlaisina, erona että psykopaatilla ei ilmene narsistille ominaista hänen keinotekoisen minänsä heijastamista muiden kautta.
Vaikka erosta on aikaa jo 8 kuukautta, niin hänen valheisiin perustuva manipulointinsa yhä jatkuu. Hän ei voi sietää sitä että tapailen hänen 18 v. poikaansa. Kiinnyimme toisiimme ja ymmärrämme toisiamme. Tuolla naiseni pojalla on liki yhtä paljon samoja ongelmia äitinsä kautta kuin mitä minulla oli. Ne alkoivat pojan ollessa 16 v.. Ilmeisesti hänen kasvanut itsenäisyytensä sai aikaan ongelmat heidän välillensä. Kumma kyllä, heti eron alussa tuo meidän ystävyys oli hänen mielestään suotavaakin, mutta ei ole sitä enää.
Vaikka olin kovin rakastunut, ero oli minulle yllättävän kivuton. Siitä auttoi varmaankin eron minulle tuoma helpotus.
Kovin ristiriitaista oli kuitenkin se, että hän saattoi olla välillä kovinkin rakastettava. Taisinkin aikoinani rakastua hänen kehräävään viehätysvoimaansa.
Kerrotaan että narskut/psykot ovat useimmiten miehiä. Hmm… Olisikohan noin. Uskon että mies on helpommin tunnistettavissa tuon asian suhteen. Nainen pystyy piiloutumaan paremmin. ”no, sehän on sitä naisen oikuttelua…” ”Hänessä on vain tavallista enemmän särmää” jne...
On niin kovin vaikeaa ymmärtää tuota ominaisuutta. Kyllähän ihmissuhteen pitäisi olla jotain muuta kuin jatkuvaa valtataistelua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hyvä että pääsit eroon! Yritä pitää yhteyttä poikaan, että hän selviäisi kunnossa eroon äidistään.
Minulla on pomona todellinen narsisti-sika. Pelaa omaa peliään ja manipuloi ihmisiä työpaikalla. On oma hovi ja sitten eräitä 'mustia lampaita', jotka hän pyrkii työtovereille valheita kertoen eristämään työyhteisöstä. Naisesta on vaikeampi uskoa, että hän voisi olla tunnekuollut narsisti. Hänhän osaa hyvin jäljitellä tunnereaktioita. Mutta jossain kohtaa, missä tavallinen mieleltään terve ihminen reagoi, hän jääkin kylmäksi kuin kivi. Esim empatiaa hän´ei osaa tuntea.
Olet oikeassa, naista on varmasti vaikeampi uskoa narsistiksi. Hän voi olla kieroutuneempi kuin voisi aavistaakaan.
Itsekin tiedän tällaisen kuvaamasi narsisti-sika pomon. Hän vaikuttaa Turussa ja on lähemmäs 50-vuotias mies.
Hei pidä ihmeessä poikaan yhteyksiä vaikka toisen tietämättä. Se voi olla hänelle hyvin arvokasta ja onkin.
mulla oli sama juttu..mutta mun ex oli avomies.
en saa tavata poikaamme.hän on mestari manipuloija.nytkin kun tätä kirjoitan,mahaani koskee.kovasti.niin syvä kipu ja tuska on.
ex rakasti mököttämistä ja mykkäkoulua.ja vika oli aina minussa.ei kuulemma saanut tarpeeksi seksiä.ei vaikka 23 vuotta valvoin hänen kanssaan..koska jos hän ei nukkunut en minäkään.hän piti siitä huolen.
on liian järkyttävää.en ole vielä toipunut.hän piinaa minua käyttäen poikaamme välikappaleena.
kukaan ei näe tätä tilannetta ei edes sosiaalivirkailijat.he ovat asettuneet ex puolelle.minussa kaikki vika,aina,aina ja iankaikkisesti.
hänen mielestään.tuskan hiki nousee kun kirjoitan tätä.anteeksi.
t.siipirikko-sirpale
Turussa vaikuttaa persoonallisuushäiriöihin erikoistunut lakimies markku salo. Tässä linkki http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=137&valikko=3. tämä linkki vie Narsistien Uhrien Tuki ry:n sivuille. Niiltä sivuilta voit löytää paljon muutakin asiaa valaisevaa.
Koita kestää ja hyvää joulua uutta vuotta
kävin sivuilla ja tulin taas hyvin surulliseksi.en kykene kohtaamaan tosiasioita.olen liian heikko siihen.on surullista kun en saa tavata poikaani.eikä missään saa purkaa tätä raivooni.kaikki uskovat ex-ni. joka valehtelee,muuttaa tosiasioita,pettää,saa aikalisää poikani kustannuksella-viranomaisiltakin-hän on mestari manipuloija-pääsisi Ginnesin ennätysten kirjaan-
olen aikalailla loppu.sanoja ei ole.
kiitos kun valaisit minua.t:sirpale