Olemme käyneet hieman keskusteluja Epistä=vammaisuudesta. Haluaisin muidenkin kommentteja, mitä mieltä olette eli kuinka pitkällä Epin pitää olla ja miten paljon se voi rajoittaa elämäämme, että tuntisimme olevamme Vammaistuen piiriin kuuluvia ?
Itse en tunne kuuluvani vielä ja elän suht " terveellistä " elämää Epistäni huolimatta.
Sos.toimistosta voi hakea Vammaispalvelua, mutta jo siihen päädyn olenko tarpeeksi vammainen ? Kuinka vammainen Epileptikon täytyy siis olla, että hän saa kotiin apuvälineitä, vammaistukea ym... palveluja ???
Itse en tunne kuuluvani vielä ja elän suht " terveellistä " elämää Epistäni huolimatta.
Sos.toimistosta voi hakea Vammaispalvelua, mutta jo siihen päädyn olenko tarpeeksi vammainen ? Kuinka vammainen Epileptikon täytyy siis olla, että hän saa kotiin apuvälineitä, vammaistukea ym... palveluja ???
Vastaukset 37
Vanhimmat
PME-epilepsia on katsottu vaikeaksi vammaisuudeksi. Epilepsioita on erilaisia. Jos tukia saa vammaisuuden perusteella, niin minä ainakin olisin valmis laajentamaan tulkintaa. Tosia-asiahan on, että tilanteessasikin sairautesi "vammauttaa" tai jopa vammauttaa sinua useasti. Enkä ole ollenkaan varma, että tarviiko itseään julistaa vammaiseksi, että saa kunnalta apua. Jos on ongelmia elämässä selviämisessä, niin mielestäni apua tulee saada ilman, että todetaan tai leimataan vammaiseksi. Epilepsiaa sairastavana voi myös saada etuuksia.
Tämä on mielenkiintoinen keskustelu ja itse aion todellakin tutkia tätä, jos jaksan kun olen vammanen:).
aika paljon eli jos olenkin tarpeeksi vammainen niin mitä kaikkea menetän ? Kotini turvallisemmaksi, kenties jotain avustuksia entä nuo matkakortit ? Olenko sittenkin liian terve saamaan yhtään mitään ? Pitäisikö varata aika sos.toimistolta ja kartoittaa tilanteeni ?
Käsittääkseni et ole upporikaskaan ja välillähän olet todella huonossa kunnossa. Välillä taasen et ole ollenkaan, mutta kyllä nuo tajuavat, että kohtauksesi on nyt aika säännöllisiä ja "vammauttavat" sinua. Itse suosittelen avun hakemista sosiaalitoimistolta tai Kelalta. Itsellenikään lait ei ole selvinneet ja viranomaisetkaan eivät niitä välttämättä heti tiedä. Katso Helsingin kaupungin sosiaalipalvelun sivuja ja soita sinne. Välttämättä he eivät tiedä siellä mitään, mutta jos nyt jaksat, niin vaadi asiasi selvittämistä ja kerro tilanteestasi. Sosiaalipäivystyksessä 01066006 voisi aloittaa... tosin kerran aivan tutkimusmielessä soitin sinne ja ei he mitään tienneet.
Helsingin kaupungilla on sivut... www.helsinki.fi ja sieltä sitten voit selailla numeroita. Pidempään Helsingissä asuneena varmaan tiedät, että mihin piiriin kuulut, itse olin siinäkin alussa aina väärässä paikassa ja paperini oli ties missä. Hallintotoimilaki ei todellakaan toimi kuten pitäisi, että asiasi siirretään viranomaisen puolesta automaattisesti oikeaan paikkaan.
Tämä siis neuvoni, joita ei välttämättä kannata noudattaa:). Yritän kuitenkin auttaa ja laita mietintä myssyn alle. Kerro tilanteesi ja on siellä oikeasti hyviäkin tyyppejä ja uskon, että palvelu Sinulle on paljon parempi kuin itselleni.
päässäni ja ajattelin joulun jälkeen kokeilla eri tahoja mitä sanovat vammaisuudestani ? Ostin muuten villalippiksen ja johan muuten pysyy pää lämpöisenä ;)
Ajattelin tuota kodin turvallisuutta jota voisi parantaa ja tietysti jos saisi rahallistakin tukea jostain ? Edes asumistukea ei saada, kun mies on töissä ja mun tulot on yli puolella pudonneet. Sen sijaan laskut on edelleen samat, nehän on tehty niin, että molemmat tienaa lähemmäs yhtä paljon eikä näin ajatellen, että olen paljon vähemmän tienaava.
Miks ne mua sen paremmin palvelisi kuin sinua ???
Tosin ehkä olen rauhallisempi, mutta kyllä mäkin suuttua osaan virkailijoille jos käyvät turhan hankaliksi.
Kiitos paljon huolenpidosta ja myssyn alla mietittyäni täytyy myötää sinulle, että OIKEASSA OLET ;) Taas kerran...;)
Jos kerta olen mielestäsi taas oikeassa. Mitäköhän on tapahtunut:). Siis en välttämättä ole ollut oikeassa, mutta tärkeintä, että olet varmaan keskusteluistamme saanut jotain ideoita, joita voisit parantaa elämässäsi.
Pahoittelen, että en vielä systemaattisesti pysty kertomaan, että mitä oikeuksia Sinulla on ja mistä niitä saat. Tuosta neurologista voisin sanoa, että yleensä neurologin lausunto on etuuksien myöntämisen edellytyksenä, että hallintopäätös voitaisiin tehdä dokumentteihin perustuen, kun eihän niiden ainakaan pitäisi olla tuulesta temmattuja.
Hyvä esimerkki, että annoin Tammettarelle neuvon ja hän teki juuri toisin kuin neuvoin ja hänen asiansa houtui. Tässä oli ehkä osittain kyse sellaisesta ilmiöstä, että tärkeä tehdä jotain ja keinoja on monia... tosin tuossa Tammettaren kohdalla antamassani neuvossa oli todellakin parempi tehdä juuri päinvastoin varmaan:).
Jossain kyselit, että miksi en saa palvelua niin helposti kuin sinä. Sanoisin, että minulla ei ole kärsivällisyyttä ja tunnen syvää vastenmielisyyttä käydä asioimassa sosiaalitoimistossa. Ärsyynnyn ja olen varmaan aggressiivinenkin. Siis ehkä kuitenkin ajattelin, että pitkään Helsingissä asuneena sinut tunnetaan ja Helsinkiläisiä ei kohdella samoin kuin savolaisia kaupunkiin juuri muuttaneita;).
En ajattele epileptikkoa automaattisesti vammaisena. Lääketieteen mukaan epilepsia ei taida olla edes sairaus, vaan oire (näin ajatellaan myös dementiasta!). Epilepsian aiheuttaja voi kyllä olla jokin sairaus. Uskoisin, että epilepsiaa aiheuttavan sairauden laatu voi olla yksi osa vammaisuuden määritelmää. Vammaisuus voi tietysti olla myös epilepsian seuraus. Juridisesta määritelmästä en tiedä.
Vammaisuutta ja yleensä terveyttä ja sairautta voi tarkastella niin monesta eri näkökulmasta. Henkilökohtaiset näkemykset ovat tärkeitä oman tilanteen hyväksymisen kannalta, mutta tosiasiassa mm. yhteiskunnan, lääketieteen näkökulmat ja juridiset näkökulmat vaikuttaa niin moneen arjen asiaan, että ne ei voi olla vaikuttamatta henkilökohtaiseen näkökulmaan. Kuulostaa sekavalta, mutta sitähän se on käytännössäkin.
Vammaisuus sanalla on niin negatiivinen leima. Jotenkin tuntuu, että moni liittää sen älylliseen vammaan, vaikka todellisuudessa vammaisuus voi olla hyvin erilaista. Tähän törmää myös epilepsian suhteen, sillä monet kuvittelevat että epilepsia vaikuttaa automaattisesti älykkyyteen. Ja on luulo ymmärretäväkin jos ajattelee miten epilepsiaan on suhtauduttu aikaisemmin ja että kyseessä on aivojen toimintaan liittyvä häiriö, se häiriön sähköisyys usein unohdetaan.
Nohniin... nyt tuli Sinulta hienoa pohdintaa. Kuka lie olet? Oletko alan ammattilainen? Oikeasti mielestäni kiinnität huomion juuri olennaisiin ongelmakohtiin.
Itse olen juri miettinyt tuota leimaantumisen pelkoa, oire-sairaus-vamma ja niiden käsitteiden käyttäminen ja siitä johtuvan etuuksien ratkeaminen juuri juridiselta kannalta.
Haluaisin hieman tietää taustaasi, kun olet miettinyt noin tarkkaan asiaa.
Joo, olen pohtinut asiaa paljon. Ja on sekä kokemusta että jonkin verran koulutusta. En toimi nykyään alalla, nykyään lähinnä luen paljon ja monenlaista. Ja pohdin asiaa oman elämän näkökulmasta.
Jos epileptikoiden leimaantuminen sinua kiinnostaa, niin siitä on kuulemma artikkeli uudessa Hoitotiede-lehdessä. En kyllä tiedä onko kyseessä hyvä vai huono artikkeli.
Jokainen artikkeli kiinnostaa. Asian vierestä tai suoraan asiasta. Oli se sitten huono tai hyvä. Teen siis tutkimusta epileptikon oikeusasemasta ja lähdeaineistoa siihen ei tule olemaan koskaan liikaa. Kiitoksia vinkistä, vaikka lääketieteestä en paljoa ymmärräkään, niin on välttämätöntä ottaa siitä selvää, jotta juridinen asema selviäisi.
Innoittavana kirja olen käyttänyt Anna Mäki-Petäjä-Leinosen väitöskirjaa "Dementoituneen henkilön oikeusasemasta". Siihen on aika kattavasti koottu juridinen aineisto ja alussa selvitetään oikeustieteellistä pohjaa.
Olen todella kiitollinen kaikista mahdollisista vinkeistä kirjallisuuden metsästämisessä. Muistatko tuon Hoitotiede lehden numeroa? Noh... löydän sen kyllä varmaan ilmankin. Kiitoksia.
http://www.uku.fi/htts/lehti5_05.html
Tuossa oli uusin ja varmaan tarkoitit tuota artikkelia, jossa pohdittiin käsitteitä? Kirja vaikuttaa terveydenhuollon samanlaiselta julkaisulta, kuin Lakimies, jota julkaisee Suomalainen laimiesyhdistys.
Kiitoksia oikein paljon.
Se on vasta ilmestynyt lehti, en tiedä numeroa. Kysy kirjastosta tai kirjakaupasta. Ja vaikka olet eri alalla, niin asioiden tarkastelu eri näkökulmista on aina plussaa. Ja "huonojenkin" tai eri tieteenalojen artikkeleiden lähdeluetteloista saattaa löytää paljon hyviä lähteitä.
Olen nähnyt tuon lehden, mutta mainitsemani artikkeli on uudemmassa. Kokeile numeroa 6.
http://www.uku.fi/wwwdata/julkaisutoiminta/julkaisut/2005/200501538.html
Tässä sulle kiitokseksi hieman lyriikkaa:"Rajan ylitit, aivan liian myöhään tajusin... aivan kylmää kiveä sydämeni on. Ei, ei se mennyt niin. Toisiltamme eksyttiin. Sä tiedät syyn. Mitä odotit, sano vielä mitä halusit. Tuota tekisin. Pois kun kävelet. Selkääsi katson arastellen. En tunne sinua, kun seisot vasten minua ja koettelet rajoja minun elämän. Ei se mennyt niin. Ei ei, ehkä joku tietää tietää syyn. Elämässä vaan eksyttiin.". Anna Eriksson hieman mukaillen.
kanssasi ja tulipas tuo teksti kuten Hugokin tuossa aiemmin mainitsi hyvin sanottuna ;) En koe enkä ole koskaan ajatellut olevani pätkän vertaa vammainen !
Rupesin vain miettimään, kun kohtaukset jatkuu ja jatkuu.. niin voisinhan oikeasti pyytää vammaispalvelulta turvallisempaa ympäristöä kotiini. Oikeasti en edes tiedä mitä kaikkea voisin saada ja mistä ? Kelaltakin jotain, mutta mitä ???
Järki juoksee milloin mitenkin ja muistikin pätkii milloin mitenkin ja tällä hetkellä työkykyinen en ole. Jo vuosi mennyt ja mitään kummempaa ei ole tapahtunut, lääketasapaino ei vieläkään ole kohdallaan ja tuskin edes saadaan kohdalleen.
Kun entiset mustelmat lähtevät pois heti tulee tilalle uusia ja pahimmassa tapauksessa herään sairaalan käytävällä verisenä ja olen pään tikkaukseen menossa...
Tulipas taas vuodatusta, mutta hei tää on mun elämää.
Vaikka lähtöä teen. Tartu mun käteen ikuitenkin. Jää, vaikka lähtösi liian helpoksi tehty on. *Anna Eriksson*.
Niin... Sauvatar, kartoitus sosiaalitoimistossa, että mitä etuja saat. Nyt päällimmäisenä tulee mieleen asunnon muutostöitä, joita esim. vessaan ja mm. tuo ajastin, että riski mm. tulipalosta vähenee. Sosiaalitoimistoon meno hakatun näköisenä on varmasti vakuuttavan näköistä ja kun asiallisesti kertoo kuitenkin, että mistä on kyse. Minulla on nyt tentti maanantaina, mutta sen jälkeen yritän katsoa hieman lakeja. Jos haluat kirjoittaa tilaanteestasi minulle, niin voin helpommin yrittää auttaa ja katsoa, että mitä oikeuksia Sinulla olisi. Niiden tietäminen on edellytys sille, että ne saisi toteutettua. Niiden toteutuminen on sitten oma ongelmansa, joka saattaa jäädä toteutumatta mm. asiakkaan omasta haluttomuudesta tai virkamiesten haluttomuuden tai tietämättömyydestä tai kyvyttömyydestä. Sosiaalitantat, joiksi heitä ei saa sanoa, vaikuttavat todella kovaksikeitetyiltä ja niiltä ei empaatiaa helposti heru tai ymmärrystä... sanoisin, että he ovat nähneet jo kaiken ja ovat ylityöllistettyjä. Oikeuksiaan todella pitää vaatia, kun ne ensin tietää!
*Läheltä toisen voi kotinsa löytää, luulin aiemmin. Nyt kaiken näen selvemmin*. Älä Sauvatar menetä positiivista asennettasi, se on voimavarasi!
ja paloin, silloin rakastaa sua aloin... *
Joo mutta aikoja saa kuulemma sos.toimistoon odotella kuukauden. Voisin varmaan tuota Hyksin sairaalan sos.toimistoa käyttää, kun ne siellä ehkä tietää nämä paremmin ? Mitäs arvelet ?
Onneksi täältä löytyi ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja ottaa asioista selkoa. Tuhannet kiitokset sinulle Hugo ;)
Olitko muuten Anna E. konsertissa hiljattain ? Olisin mennyt, mutta oloni ei kestä iltamenoja.
saan olen saanut vammaistukea jo 3 vuotta enkä vielä itseäni sairaaksi tai vammaiseksi tunne ja tuskin tunnen koskaan.Sanotaanko että se on rahallinen etuus jota voi saada jos on tarpeeksi hyvät perusteet.(tukia hyvin vaikea saada)
opiskelijan kannattaa ottaa kaikki mitä vaan saa!
mitä saat ja mistä ja kuinka vaikeaa oli perustella vai riittikö Neurologin lausunto joka puolsi vammaistukea tms...?
Tuliko moneksi vuodeksi vai aina uusittava tietyn jakson välein ?
vaikea saada.Saan siis korotettua vammaistukea joka on 181,40€/kk.Eikä tuosta summasta peritä veroja koska se on etuus.Saan sitä kelalta.Perusteluista on hyvin vaikea päästä läpi koska epileptikoille ei edes yleensä myönnetä tätä tukea.Omaa tilannetta auttoi että sai että sairauteta ei ollut pelkkä epilepsia vaan myös käytöshäiriö.Vammaistuki pitää hakea joka vuosi uudelleen uusin lääkärinlausunnoin kun ne kattoo että onko terveydentila muuttunut.Kun haet niin pistät sairauden aiheuttamiin kustannuksiin kaikki mahdolliset mitä keksit vaan vuoden ajalta.Älä jätä mitään pois vaikka se tuontuiski kuinka tyhmältä.Kela diskaa yli puolet.
tuelle on erittäin harhaan johtava.
Vammaistukea maksetaan työiässä
Vammaistukea maksetaan 16- 64-vuotiaille vammaisille, jotta heidän olisi helpompi selviytyä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Se on tarkoitettu taloudelliseksi korvaukseksi, kun sairaus tai vamma aiheuttaa hakijalle
* haittaa
* avuntarvetta
* palvelusten tarvetta ja
* erityiskustannuksia.
Vammaistukea voidaan myöntää, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
* Hakija 16-64-vuotias.
* Hakijan toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan.
* Hakija ei saa Kelasta tai työeläkelaitoksesta työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä, eikä hän saa vastaava etuutta ulkomailta.
* Hakijalla ei ole tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- tai sotilasvammalain mukaista oikeutta korvaukseen avuttomuuden tai haitan perusteella.
* Hakija ei saa vammaistukea ulkomailta.
* Hakija ei saa maahanmuuttajan erityistukea.
Tukea voidaan maksaa takautuvasti enintään vuoden ajalta.
en kyllä täytä heidän kriteereitään, joten saan vammaistuen unohtaa.
Saako sos.toimistolta jotain esim. apuvälineitä kotiin ?
mutta käyppä kysymässsä asiaa kelalta.Se ei oo tyhmä joka ei kysy vaan se joka jättää kysymättä.Uskoisin että sulla ois jokin pieni mahdollisuus saada kelalta apuvälinetuki....sehän riippuu aina siitä kuka käsittelee ja millä tuulella se on! Kipin kapin ottamaan asiasta selvää!
käsittelijä on MIES ja laitankin kestohymyn päälle niin eiköhän irtoa kaikki mitä haluan ;) HEH, HEH ;) ;)
Ei sinne sovi mennä flirttailemaan;).
Aina saa vähän kiusotella.... ;)
Juuri tuota tarkoitan. Tuet pois ja epilepsia saa tukea ja ei tarvitse leimata itseään vammaiseksi kuitenkaan välttämättä. Itse en kyllä vammaisissa näe mitään pahaa tai siis itse siinä sanassa.
Itse juristina ajattelen, että jos käsitteen muodostamisesta jää etuus kiinni, niin olen sitten vammanen ja saan tarvittavan avun. Ei lähimmäiset yms. muut esim. minua katso vammaiseksi... lähinnä vain hankalaksi tai jotain.
mutta rajoittaahan se paljonkin minun ja varmaallakin monen muunkin epileptikon elämää eikä pidä unohtaa myöskään heitä jotka epileptikon kanssa elävät.
Saattaapi olla, että ekalla kerralla hakiessasi Sinulle mahdollisesti kuuluvia etuuksia, niin Sinusta tuleekin yhtäkkiä erittäin terve nuori neitokainen päättäjien mielestä.
Mitään et menetä hakiessasi erilaisia etuuksia, mutta paljon voit menettää, jos et hae.
Äläkä usko ensimmäiseen kieltävään päätölseen, vaan valitusta sisälle kunnollisilla perusteluilla.
Etuuksien hakeminen ei todellakaan tee Sinusta vammaista.
Kuten yhdessä vastauksessa Sinulle mainitsin hellan aikakytkimestä, niin ehkä kannattaisi sellainenkin laittaa toivelistalle.
Muistaakseni kirjoitin sen tuonne topimax-keskusteluun.
siitä sainkin tämän aiheen, että kuinka vammainen olen, olenko riittävän jotta saan apuvälineitä ym...???
Uskon kuten sinäkin, että olen liian " terve ". Katsotaan jos joulun jälkeen jaksaisin palata aiheeseen ja ottaa noista selkoa mitä voisin saada ja mitä en ?
Tulee sellainen fiilis, että täytyy yrittää apuvälineitä saada. Kotini on linnani, siitä lähden.
Onpa taas sekavaa kirjoitusta, mutta en jaksa korjailla.
Joo ei stressiä, jos ei jaksa ennen joulua. Aika pitkälle olet jo kuitenkin ajatellut asioita. Kirjaa asioita paperille ja sitten mieti, että mitä linnassasi pitäisi olla toisin. Mulla on itsellän hartiat niin jumissan nyt, että en kovin selkeästi pysty edes ajattelemaan. Tsemppiä silti vähäisistäkin voimistani!
kirjoituksesi, niin täältä tulee yhtä sekavaa tekstiä (kaksi yotä valvonut yhteen menoon).
Sauvatar pyydän anteeksi etukäteen sanomisiani, mutta ota nyt hyvä ihminen itseäsi niskasta kiinni ja jos ei onnistu pyydä ukkoas apuun.
Maanantaina jos kuntosi antaa periksi, niin lähde peräämään oikeuksiasi ja pistä kova kovaa vastaan.
Lukiessani kirjoituksia, niin olen alkanut uskomaan, että Sinä tarvitset apua kotiisi -hae sitä sillä se kuuluu Sinulle.
Pyydän kovasti anteeksi jos loukkasin ajattelu maailmaasi tai tapaasi toimia, mutta olen myös huomannut sen samankaltaisuuden meissä eli olemme molemmat jääräpäitä ja toivottavasti emme kuitenkaan sieltä pahimmasta päästä.
Moi,
Minulle soitettiin Kelasta kun olin noin 16-vuostias ja tarjottiin mahdollisuutta saada kuntoutustukea. Tarjottiin mahdollisuutta, että KELA maksaisi tulevat opiskelukuluni: sain maksutta lukion opiskelumateriaalikulut (kirjat matkat). Tukea maksettiin myös kauppaopiston ajalta, sekä vuoden atk-erikoistumiskurssista.
Ei siis ihan pikkuraha opiskelijalle.
En minäkään tällöin kokenut olevani mikään vammainen, mutta mielellänihän mina tuen otin vastaan. Tuki taisi silloin kulkea kuntoutustuen
nimellä.
T. Artsi
Hyvä, kun Kela otti sinuun yhteyttä ja sait koulun käytyä. Mullekkin ne soitti ja ilmoitti, että voin anoa lapsikorotusta. Hain ja saankin ja takautuvasti maksoivat siltä ajalta jolloin en ollut tajunnut, että tälläistäkin voin saada.
minua millään tavalla ja välillä tarvitsenkin jonkun joka vähän pönkittää eteenpäin. Ukko on päivät töissä ja illat menee lasten harrastusten kanssa, joten olen kaiken tottunut hoitamaan yksin. Ei se jaksa ja ymmärrän kyllä, kun on työkiireitä.
Apteekkiin menen tänään ja se riittää tältä päivältä. Huomenna voisin mennä, kun on muitakin asioita hoidettavana.
Koitahan saada nukutuksi, en jaksaisi tuollaisia valvomisia, kun jo ilt.päivisin oon ihan sippi.
itte saan kans sitä rahaa mutta nuoren kuntoutusrahana.Kaikki pitää ottaa mitä voivaan saada eikä ajatella että nyt mä oon vammanen.Täysin terveetkin ihmiset saa sitä rahaa jos on vaan hoksannut hakea.Peruste vissiin se että opiskelee erityisammattioppilaitoksessa.
saan myös vammaistukea kelelta. Olen saanut sitä jo reilut 10 vuotta. Myös tuon tuen olen saanut jossa kela kustantaa oppikirjat.
Ehkä se on enemmän kiinni itsestänsä onko vammainenvai ei. Kaikkia lieventäviä nimityksiä vammoista on tehty esim. näkövämma=sokea.
Eihän sitä tarvitse kuitenkaan tuntea itseään vammaiseksi vaikka epilepsia olisi vamma. En tiedä missä lääketiteellinen rajanveto menee.
HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!