Aika hyvä tsemppaus ja loppukiri, jos A:n paperien jälkeen pääsee yliopistoon ja suorittaa siellä valtiotieteen maisterin tutkinnon! Sen jälkeen etenee kauppaoppilaitoksen opettajaksi, sen rehtoriksi, kansanedustajaksi, puolueen puheenjohtajaksi ja lopulta sen presidenttiehdokkaaksi.
Kaikki tämä kovan lapsuuden jälkeen: isä kuoli, kun Bjarne oli puolitoistavuotias. Äiti jäi yksin kolmen lapsen kanssa, joista vanhin oli kolme vuotta ja nuorin muutaman kuukauden ikäinen.
Ansaitsisi aplodit tsemppauksestaan!
Kaikki tämä kovan lapsuuden jälkeen: isä kuoli, kun Bjarne oli puolitoistavuotias. Äiti jäi yksin kolmen lapsen kanssa, joista vanhin oli kolme vuotta ja nuorin muutaman kuukauden ikäinen.
Ansaitsisi aplodit tsemppauksestaan!
Vastaukset 12
Vanhimmat
joltakin sellaiselta joka olisi sen oikeasti tarvinnut :D
Sietäisi hävetä :D
oletko vienyt opiskelupaikan sellaiselta joka sen oikeasti olisi tarvinnut? Vai oletko täysin kouluttamaton ..
kirjoittelee palstalle, kun noin kehuja satelee? Epätoivoista.
Eihän ne yo-papaerit elämää kaada, mutta nyt puhuttiinkin yo-papereista. Miksi niistä on KD niin vaikea keskustella ilman, että vedetään mukaan muita asioita?
Ennen yliopistoon pääsi suht helposti, jos vain oli rahaa rahoittaa opiskelut. Lukioonkin menivät ne, joilla oli pätäkkää. Päätä ei välttämättä tarvittu, ja Bjarne on siitä elävä esimerkki.
Nykyään lukioon pääsee myös helpohkosti, mutta yliopistoon saatkin jo sitten pyrkiä. Olisiko Bjarne päässyt näillä nykyvaatimuksilla? Vastaus: ei olisi.
EI muuten uskoisi, että Bjarne on maisteri, sen verran tyhmiä ovat hänen puheensa minun mielestä. Lipevä mies. Tämän päivän HS kertoo, ettei Bjarne tiennyt edes tätä: kirkko se on joka piispat nimittää. Ei presidentti. Oli itse ottanut kantaa joku päivä Turussa, että kirkon pitäisi saada nimittää piispat.
Jo nauraa naurismaan aidatkin!
Höh!
Silloin kaikki pääsi valtsikkaan, jos oli yoksi selvinnyt. Tyhmimmätkin.
Oppikouluun pääseminen ei ollut 50-60-luvuilla helppoa. Lukiosta puhumattakaan. Jopa ammattikouluun pääsivät vain suhteellisen harvat suurista ikäluokista, koska koulutuspaikkoja oli vähän. Vielä 70-luvulla saattoi suosituille ammattikoululinjoille olla 100-150 hakijaa, joista pääsykokeessa valittiin ehkä 15.
Oppikouluunkin oli pääsykoe, 60-luvulla siinä oli äidinkieli ja matematiikka. Lisäksi kansakoulun opintomenestyksestä sai pisteitä. Bjarne Kallis sai ennen lukiota kansallisessa matematiikkakilpailussa palkinnon, joten kyllä lahjakkuuttakin löytyy. Mutta lukioaikana hän alkoi käyttää paljon aikaa urheiluun: pelasi jääkiekkoa Suomi-sarjassa, joka vastaa nykyistä Mestistä.
Silloin ei ollut urheilulukioita, joten pelaaminen haittasi koulunkäyntiä. Kuinkahan moni tämän päivän lukiolainen pelaa Mestiksessä ja menestyy samalla loistavasti lukiossa? Ei taida kovinkaan moni!
Pilkkaamisen halu näköjään valitettavasti joskus ylittää tosiasioiden ymmärtämisen. Mutta hyviä uutisia: kristofobiasta voi vapautua!
Itse ainakin pärjäsin loistavasti lukiossa ja pelasin samalla lätkää ja harrastin muutakin urheilua. Aika huono selitys siis tuo.
Kyllä karu fakta oli se, että piti olla todella yksinkertainen, jos ei päässyt parempaan kouluun. Pääosin se oli Pohjanmaalla monessa suomenkielisessä perheessä kiinni kylläkin rahasta.
Rantaruotsalaisella Kalliksella saattoi olla hiukan eri tilanne. Mikä ihme siinä on, että KD:ssa ei voida myöntää Kalliksen yo-todistuksen olemassaoloa ilman selityksiä.
Tulee sellainen kuva, että koko puolueen politiikka on yhtä selittämistä. Bjarnehan kannattaa EU:n perustuslakiakin, vaikka sana kristinusko ei mahtunut siihen. Mulle on sen jälkeen ollut ihan sama, mitä se on pelannu ja saanu todistukseen. Selittely vaan pahentaa tilannetta. Ääni lähtee tosikritistylle.
Onneksi sellainenkin ehdokkaista löytyy. Bjarne on osakesaalistaja ja hurskastelija!
Juuri tämä osoittaa, millaisella opiskelulla suomenruotsalainen voi kiintiöissä päästä valtiotieteiden maisteriksi, mikä ei ole mikään häävi tutkinto Suomessa.
Vai ettei ole häävi tutkinto? Onkohan kirjoittaja sitten valtiotieteen tohtori, kun maisterintutkintoa väheksyy. Ja tiedoksesi: toinenkin ehdokas, Matti Vanhanen, on valtiotieteen maisteri!
On siellä muitakin valtiotieteiden maistereita. Jotka osaa politiikkaa käytännössäkin. Kalliksella vain kaula lepattaa ja suusta tulee vapisevalla äänellä, että ky ky kyllä MINÄ... Minä minä minä. Sitä se on Kalliksen sanoma ollut keskusteluissa. En äänestä häntä, vaikka miten kehuisitte. Usko on mennyt, mutta onneksi vain Kallikseen.
Kallis on siis A-luokan tavaraa. Mutta kun tietää, mistä sekin valmistetaan, ei tee mieli ostaa. Phyi! Soinii.. L niin kuin laatua!
vaalitenteissä. Porukat remahti viimeksikin nauruun hänelle. Rantala rommauttaa jauhot suuhun, vaan ei Soinin pojalle.