Valmistuin juuri syksyllä ylioppilaaksi ja tarkoitus olisi nyt keväällä/kesällä hakea yliopistoon. Voiskohan joku kertoa mulle kaiken tärkeimmän ruohonjuuritasolta alkaen yliopisto-opiskelusta? Helsingin yliopiston sivuilta yritin lukea, ensin puhuttiin pääaineista ja sivuaineista ja sen jälkeen KURSSEILLE ilmottautumisista. Tää nyt saattaa kuulostaa naurettavalta mut mulla ei oikeasti ole hajuakaan miten yliopistossa toimitaan. Onko jotain tiettyä kurssimäärää tms.? Ja kuinka paljon yliopisto-opiskelu vie aikaa? Tai lähinnä kuinka monta tuntia viikossa ollaan koulussa. Ja onko ulkomaiden yliopistossa sama käytäntö kuin Suomen yliopistoissa? Olisin tosi kiitollinen jos joku viitsii vastata :)
Yliopisto-opiskelusta...
Jenny*
101889
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eiköhän se kaikki selviä sitten jos ja kun pääset kouluun. Homma lähtee käyntiin jonkinlaisella fuksitoiminnalla, jossa tutustut ensimmäisiin yliopistokavereihisi ja tuutori neuvoo tarvittavat perusasiat. Hyvin pian alat käydä normaalisti koulua ja sulaudut opiskelijamassaan. Ei se sen kummallisempaa ole. Yliopistoissa on akateeminen vapaus, eli periaatteessa saat itse valita oman tahtisi ja opiskelutyylisi. Kukaan ei ole pitämässä kädestä meni sitten hyvin tai huonosti.
Pääaineen valinta voi mennä parillakin eri tavalla. Jossain paikoissa haetaan suoraan tiettyyn pääaineeseen ja toisissa se valitaan siitä tiedekunnasta, jossa opiskellaan yleensä jossain vaiheessa ensimmäisen vuoden aikana. Siis pääainehan ei ole esimerkiksi teologia, jos opiskelet teologisessa tiedekunnassa, vaan esimerkiksi kirkkohistoria. Siis joku pienempi kokonaisuus sen oman alan sisältä, johon erikoistutaan ja josta gradukin tehdään.
Sen lisäksi luetaan sivuaineita, joiden on tarkoitus tukea omaa opiskelua. Yleensä valitaan 2-3 pääaineen kannalta hyödyllistä ainetta, jotka opiskellaan sivuaineena. Jos niitä on kaksi niin toinen on ns. laaja ja toinen suppea (vanhalla systeemillä n.35 ja n.15 opintoviikkoa, en tiedä montako opintopistettä). Jos kolme niin kaikki ovat yleensä suppeita. Joskus joku sivuaine voi olla pakollinenkin tietyn pääaineen opiskelijoille.
"Ja onko ulkomaiden yliopistossa sama käytäntö kuin Suomen yliopistoissa?"
Ei aina. Joskus opetus saattaa olla lähempänä ammattikorkeakoulujen tyyliä. Esimerkiksi UK:ssa ja jenkeissä opiskelu muistuttaa enemmän lukio-opiskelua jatkuvine tehtävien tekemisineen ja läksyineen. Riippuu tietysti monesta asiasta.
>>Ei aina. Joskus opetus saattaa olla lähempänä ammattikorkeakoulujen tyyliä. Esimerkiksi UK:ssa ja jenkeissä opiskelu muistuttaa enemmän lukio-opiskelua jatkuvine tehtävien tekemisineen ja läksyineen. Riippuu tietysti monesta asiasta.>>
Riippuu täysin valitsemastasi yliopistosta. Harvard/Yale/Oxbridge kaltaisissa yliopistoissa TUSKIN on ammattikorkeakoulu tyylistä opettamista. Tosin mitä tiedän noista brittiyliopistoista, opiskelu ei ole yhtä vapautunutta kuin Suomessa. Suomessa yliopiston kirjoilla voi olla montakin vuotta tekemättä mitään, mutta siellä sellainen systeemi ei toimi.
Tutkintouudistuksen myötä maksimiopiskeluaika on 7 vuotta. 5 vuoden ylittyessä pitää anoa lisäaikaa.
Totta, aina riippuu eikä yleistää voi kovin pitkälle. Tarkoitin lähinnä sitä, että Suomessa on loppujen lopuksi aika harvinaista joutua tekemään paljon kirjallisia töitä. Näin ollen opetus on oikeasti hyvin vapaata; mennään ensimmäiselle luennolle ja kirjataan ylös mahdollisen esseen palautuspäivä. Sitten luetaan pikkuhiljaa parin kuukauden aikana tenttikirjoja ja tehdään se essee. Palautetaan se ja käydään tentissä, ja koko kurssin aikana oltiin koululla 2-3 tuntia. Jos siis haluaa näin tehdä. Sen sijaan monessa muussa maassa luennoille osallistumista pidetään itsestäänselvänä, ja niiden missaaminen estää kurssin läpäisemisen. Erilaiset viikottaiset ja luentojen väliset kirjalliset tehtävät/kotitehtävät kuuluvat myös asiaan. Samaten välitentit ym. ovat paljon yleisimpiä anglosysteemissä kuin Suomessa.
eli pääaineopinnot koostuvat kolmesta eri osasta: perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista. sivuaineesta opiskellaan yleensä perusopinnot ( aineopinnot, voi opiskella periaatteessa syventävätkin) näin olen asian ymmärtänyt.
kaikki opinnot koostuvat erilaisista kursseista, mm. perusopinnot alkavat yleensä jonkinlaisella johdatuskurssilla alaan ja sen historiaan. toisille kursseille täytyy ilmoittautua toisille ei. kurssit ovat eri pituisia (2op, 3op, 5op jne., mutta yleensä teoriassa 1 opintopiste vastaa n.27 työtuntia. sitten on kirjatenttejä ja luentoihin perustuvia tenttejä. kirjatenttiin luetaan tietty kirjallisuus ja se tentitään, luentotenttiin käydään luennoilla (jos käydään, yleensä ei osallistumista kontrolloida millään tavalla) ja luetaan kirjallisuutta jos pitää ja tentitään se kokonaisuus.
ensin opiskellaan kolme vuotta kandiksi, 180op, (perusopinnot aineopinnot sivuaine-opintoja) ja sitten kaksi vuotta maisteriksi (syventävät opinnot ja sivuaineita), 120op.
tässä jotain asioita, vaikka itsellenikään ei ole vielä kaikki täysin auennut.. helsingin yliopisto on ainakin niin suuri ja mahdollisuuksia on rajattomasti.. koko ajan oppii lisää =)
Voisko joku yliopistolainen vastata minunkin kysymykseeni. Millasia tentit ovat? Pitkiä reaalivastauksia, pikkukysymyksiä, kaikki pakollisia, valinnaisia tehtäviä vai millaisia? Jos lähtee lukemaan matematiikkaa, niin varmaan aikalailla pelkkiä laskuja? Toivottovasti ensi syksynä minäkin olisin yliopiston kirjoissa, joten olisi kiva tietää tällainen asia etukäteen..
Jos valitset matematiikan opiskelun, unohda laskeminen.
Tentissä todennäköisesti noin 5 tehtävää (kaikkiin vastataan), jotka alkavat sanoin:
todista
osoita
näytä
totea
Aikaa 3 tuntia.
Jos haluat jatkaa laskemista (eli lukion "matematiikkaa"), ota matematiikka sivuaineeksi.
Ei täälä mitään tarvitse tehdä! Ei kyl tutkintopapereitakaan tuu varmaan ikinä.
Ok, kiitos paljon vastauksista. Ja jos alotetaan vielä aikasemmalta tasolta niin mitä mun pitää käytännössä tehdä jos haluan mennä yliopistoon lukemaan esim. ranskaa tai venäjää? Voinko lukea molempia? Kuinka hyvin mun pitää osata kyseisiä kieliä ENNEN kun alotan yliopistossa? Mistä saan tietää mitä kirjoja mun pitää pääsykokeeseen lukea? Mistä saan tietää millon pääsykokeet on ja millon/miten mun pitää sinne ilmoittautua? Kiitos jos vielä joku viittii vastata :)
Minäkin olen abi, joka on vielä suhteellisen pihalla, ja täältä saa näköjään ihanan napakasti ja selkeästi tietoa ihmisiltä, jotka oikeasti opiskelevat yliopistoissa. Joten:
Jos luet esimerkiksi pääainetta yhteiskuntatieteellisessä, pitääkö sivuaineetkin olla samasta tiedekunnasta? (On jäänyt epäselväksi.)
Miten onnistuu töissäkäynti opiskelujen kanssa samaan aikaan? Varmaan ihan hyvin, mutta kai niille luennoillekin pitää jostain aikaa repiä?
Onko totta, että menee keskimäärin joku 3 vuotta, ennen kuin yliopistoon pääsee sisään? (Älyttömän masentavaa näin toiveikkaan ja autuaan tietämättömän näkökulmasta.)