Moi! Olen aina kärsinyt kovista mielialavaihteluista ennen kuukautisia. Olen perusluonteeltani ystävällinen, toiset huomioiva ja kärsivällinen, mutta ennen kuukautisia muutun itkuiseksi ja hermostuneeksi. PMS-oireet olivat siis yksi hyvä syy hankkiutua raskaaksi. :)
Mutta nyt raskaana (olen aivan alussa) vasta olenkin kiukkuinen ja kärttyinen. Itku meinaa tulla joka asiasta ja pinna on hyvin lyhyt. Joskus tuntuu, että mieheni ei tajua mistään mitään, ja joskus oloni on niin epämukava etten voi sietää edes kosketusta.
Kärsin tilanteesta kamalasti, sillä olen todella onnellinen raskaudestani ja miehenikin kanssa menee hyvin. Jokin vain mättää, enkä tiedä mikä. Onko tämä normaalia, hormoneista johtuvaa oireilua? Onko muilla kokemuksia?
Mutta nyt raskaana (olen aivan alussa) vasta olenkin kiukkuinen ja kärttyinen. Itku meinaa tulla joka asiasta ja pinna on hyvin lyhyt. Joskus tuntuu, että mieheni ei tajua mistään mitään, ja joskus oloni on niin epämukava etten voi sietää edes kosketusta.
Kärsin tilanteesta kamalasti, sillä olen todella onnellinen raskaudestani ja miehenikin kanssa menee hyvin. Jokin vain mättää, enkä tiedä mikä. Onko tämä normaalia, hormoneista johtuvaa oireilua? Onko muilla kokemuksia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ainakin minulla. Olen ollut kiukkuinen alusta asti ja se on pahentunut loppua kohden.Ehkä tuo toinen kolmannes oli hieman helpompaa. Nyt viikkoja 38 ja pinna ei tahdo kestää millään. Kovasti jo odottelen vauvan syntymää ettei tarvitsisi koko aikaa olla äkäinen. Eikä tilannetta yhtään helpota että esikoinen on uhmaikäinen.
Mulla oli aivan hirveä alkuraskaus, luulin että sekoan. Itkin koko ajan, sain ahdistuskohtauksia ja olin vihainen. Kun neljä kuukautta oli kulunut, se loppui kuin seinään ja olo muuttui hyväksi. En olisi ikinä uskonut näin käyvän. Luojan kiitos!